Te, jotka olette saanet painoa pois niin mitkä ovat olleet kolme tärkeintä oivallusta
Ja ovatko ne toimineet :).
Paljonko on pudonnut ja missä ajassa?
Kommentit (470)
1. Napostelu, karkit ja suklaa
2. Sipsit, snäksit, hampurilaiset, pitsat
3. Limsat ja makeat mehut, energiajuomat, oluet, siiderit.
Pudotin 20 kg puolessa vuodesa siten, että kaikki, mitä söin, oli terveellistä. Kävin joka päivä uimassa kilometrin.n. tuntia, tai tunnin kävelylenkin. Tärkeintä syömisessä on ajattelu. Pitää etukäteen ajatella, mitä aikoo seuraavaksi syödä, ettei vain suin päin mene jääkaapille ja mätä sieltä suuhun mitä sattuu, vaan tekee kunnon terveellisen annoksen ja syö sen. Koko ajan ei tarvitse syödä jotakin, eikä napostella, vaan riittää, kun syö ruoka-aikona kotona. Juo vettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laihtunut 8kk aikana noin 1kg/kk seuraavilla elämäntapamuutoksilla:
Lisäsin kasviksien määrää. Tavoittelen n 30 eri kasvista viikossa. Nälkä lähtee kun syö joka ruualla reilusti kasviksia ja käyttää päivittäin marjoja, välipaloilla myös hedelmiä.
Lisäsin myös proteiinin määrää. Raejuustoa voi syödä minkä ruuan kanssa vain, myös linssejä voi ujuttaa moneen ruokaan eikä niitä edes huomaa kun kypsyvät.
Ja lisäsin myös liikuntaa. Pyrin liikkumaan viikossa vähintään 4h. Kaikki lasketaan, myös kehonhuolto, vebyttely ym.
Yritän myös nukkua riittävästi. Kaikki tämä rennolla asenteella. Herkuttelen joka viikko kohtuudella, olen etsinyt kevyempiä herkkuja. Luuken että pystyn näitä tapoja ylläpitää pitkään.
Sinulla on ihan uskomattoman pieni liikunnan määrä, 4 tuntia viikossa, ja lasket siis siihen kaiken liikunnan. En pysty käsittämään. Onko sinulla auto koko ajan takapuolen alla yms.? Minulla tulee kyllä tuon verran liikuntaa päivässä kuin sinulla viikossa. Arkiliikuntaa: haravointi, muut pihatyöt, talvella lumityöt, työmatkat pyörällä tai kävellen, koiran kanssa lenkkeily. Jo noihin menee 2-3 tuntia päivässä. Käyn kuntosalilla 2 kertaa viikossa, tunnin kerrallaan ja tanssitunnilla kerran viikossa tunnin. Viikonloppuna olin uimassa uimahallissa, pyöräilin sinne 5 km ja takaisin kotiin ja uintiaikaa noin 45 min. aktiivisesti. Mielestäni en elä mitään urheilijan elämää, mutta ihan uskomattoman vähäiseltä kuuluu, jos joku liikkuu 4 tuntia viikossa.
Mä liikun varmaan vielä vähemmän. Asun syrjässä, joten kauppareissut ja lasten kuskaamiset tehdään autolla, teen etätyötä kotona. Voisin toki tauoillani liikkua, mutta sen sijaan laitan pyykit tai tiskit tai imuroin. Ne on helpompi laittaa kun lapset ei ole kotona. Ja kun lapset on kotona niin aika menee heihin. Teen ruokaa, läksyjä heidän kanssa, nuorimmainen menee hyvin aikaisin nukkumaan niin iltatoimet alkaa jo klo 19 jälkeen.
Minulla esim ei ole tuollaista ruhtinaallisuutta että voisin käyttää tunteja joka päivä vain omiin harrastuksiin. Mun elämä on työtä, kotitöitä, lapsia.
Ja tämä ei ollut valitusvirsi. Selvensin vain sitä että on erilaisia elämäntilanteita, kun sanoit ettet pysty käsittämään.
Kyllä joskus sinkkuna ollessa harrastinkin :D 4 kertaa viikossa salilla 2,5 tunnin treenit. Kunto oli kyllä hyvä. Ehkä joskus sitten taas, kun pystyy sitoutumaan johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki makeat välipalat ja yleensäkin välipalat pois.
Aamupalan, lounaan ja päivällisen annoskoot pienemmiksi. Päivällisen korvaan usein voileivällä tai hedelmällä.
Juhlissa ja noutopöydissä en vedä itseäni äkyyn vaan lopetan syömisen kun olo on vielä hyvä, vaikka ruoka olisi kuinka herkullista ja vaikka isäntäväki kuinka tyrkyttäisi.
Liikunnan jälkeen en syö pariin tuntiin. Vain vettä, ei mitään palauttavia patukoita ja juomia Olen opetellut sietämään nälän tunnetta ja menemään nukkumaan vatsa tyhjänä. Tämä otti alkuun koville kun vatsa mourusi ruokaa. Nyt se on normaali olotilani ja vatsakin on rauhoittunut, kun mahalaukku on kai pienentynyt nykyisiä annoksia vastaaviksi.
Mitään limuja, mehuja ja energiajuomia en käytä. Alkoholiakin niukasti.
15kg lähti puuolessa vuodessa eikä ole palannut. Olin siis vain ylipainoinen, en lihava. Nyt ihannepainossani.
Ei hemmetti mitä ohjeita
Muttu toimii. Eikä edes tarvi elämänlaadusta tinkiä ellei sellaisiksi laske makeiden välipalojen ja energiajuomien puutetta.
Liikunnan jälkeen elimistö pilttaa rasvoja vielä useamman tunnin ellei juo ja sen päälle sokerilitkuja. Salilla moni hakee automaatilta tölkin, patukan tai molemmat, kun on muka niin kova energiavaje. Sillähän sitä laihtuu.
Siis kuntoilun nimissä kannattaa palautumisen vuoksi ottaaa jotain liikuntasuorituksen päätteeksi, että jaksaa tehdä huomenna saman tai kevyemmän setin. Syöminen on tärkeintä kuntoilussa yhdessä aktiivisen levon kanssa. Kun syö älylaitteen mukaisen päivitäisen kulutuksen verran (parisataa kcal yli), niin laihtuu hyvin ja kunto kasvaa. Moni voi yllättyä miten paljon pitää syödä että laihtuu, eikä käy niin että kroppa jumahtaa säästöliekille ja kunnon kehittyminen keskeytyy. Altistuu infektioille herkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki makeat välipalat ja yleensäkin välipalat pois.
Aamupalan, lounaan ja päivällisen annoskoot pienemmiksi. Päivällisen korvaan usein voileivällä tai hedelmällä.
Juhlissa ja noutopöydissä en vedä itseäni äkyyn vaan lopetan syömisen kun olo on vielä hyvä, vaikka ruoka olisi kuinka herkullista ja vaikka isäntäväki kuinka tyrkyttäisi.
Liikunnan jälkeen en syö pariin tuntiin. Vain vettä, ei mitään palauttavia patukoita ja juomia Olen opetellut sietämään nälän tunnetta ja menemään nukkumaan vatsa tyhjänä. Tämä otti alkuun koville kun vatsa mourusi ruokaa. Nyt se on normaali olotilani ja vatsakin on rauhoittunut, kun mahalaukku on kai pienentynyt nykyisiä annoksia vastaaviksi.
Mitään limuja, mehuja ja energiajuomia en käytä. Alkoholiakin niukasti.
15kg lähti puuolessa vuodessa eikä ole palannut. Olin siis vain ylipainoinen, en lihava. Nyt ihannepainossani.
Ei hemmetti mitä ohjeita
Muttu toimii. Eikä edes tarvi elämänlaadusta tinkiä ellei sellaisiksi laske makeiden välipalojen ja energiajuomien puutetta.
Liikunnan jälkeen elimistö pilttaa rasvoja vielä useamman tunnin ellei juo ja sen päälle sokerilitkuja. Salilla moni hakee automaatilta tölkin, patukan tai molemmat, kun on muka niin kova energiavaje. Sillähän sitä laihtuu.
Mutua tosiaan.
Treenin jälkeen syöminen on tärkeää, sillä se käynnistää palautumisen, täydentää kehon energiavarastoja ja korjaa treenissä syntyneitä lihasvaurioita. Syöminen heti tai pian (15–45 minuutin kuluessa) treenin jälkeen auttaa saavuttamaan parhaan hyödyn harjoittelusta
En syö patukoita tai käytä energiajuomia
On varmaan eri asia, liikkuuko kevyemmin vain laihtuakseen, eli pääpointti että kuluttaa jotain. Vai liikkuuko jotta saisi voimaa, lihasmassaa. Siis hieman eri tulokulmalla mennään. Jos haluaa laihtua, niin joku lihashuolto jälkikäteen ei varmaan ole niin tarkkaa. Liikunta kyllä tekee sen tehtävänsä, eli energiakulutus nousee.
...Mä en sitten ymmärrä voimaharjoittelijoita. Kyllä täytyy rakastaa niitä omia hauiksia.
Vierailija kirjoitti:
Mun on todellakin vaikea ymmärtää näitä laihdutuspostauksia. Miksi ei vain laske syötyjä kaloreita, ja syö vähemmän mitä kuluttaa? Mikä tässä on ihan oikeasti ongelma?
Koska se ei ole noin yksinkertaista, muille kuin noin yksinkertaiselle ihmiselle kuin sinä.
Minä en ainakaan jaksa olla kalorilaskennan orja, kokeiltu on monta kertaa huonoin tuloksin.
Mulla syöminen on paljon kompleksisempi asia. Siihen vaikuttaa mieliala, hormonit, stressi, univelka, alhainen ferritiini, kaikki minusta riippumaton kuormitus.
Tunnut kuitenkin olevan mielialojen ja jatkuvan itseylianalysoinnin orja (viimeinen lauseesi).
Minullekin helpointa on kalorien laskeminen. Tai ei sekään, en laske niitä vaan naputtelen syömiset yasioon ja näen mitä olen syönyt. Tarkasti pysyy siitä 1000-1200 välillä. Hyvin nopeasti oppii omien ruokien kaloriarvot, minulla on n 60 reseptiä mitä pääosin käytän. Uusia reseptejä testailen parin viikon välein
Muöla myös syöminen paljon kompleksisempaa. Taustalla ruokatraumoja, ADHD, ja autismia. Lisänä muita sairauksia joiden takia en voi syödä mitään gluteenipitoista, tai palkokasveja. Kasviksia ja marjoja vain hyvin rajoitetusti (kosketusallergia, aiheuttaa pieni haavaumia ihoon, kieleen, kitalakeen, vatsaan, suolistoon, mihin vaan mikä on kosketuksissa näiden kasvisten ja marjojen kanssa).
Kokemuksena joskus kokeilin Jutan superdieettiä, lopputulos oli se, että ruoka alkoi tulla sulamattomana ulos ja vatsaa kivisti 24/7. Ruuat oli myös pahoja joten tuli syötyä vain muutama haarukallinen päivässä.
Elämäntapamuutokset on tosi vaikeita kun yleisesti ottaen ei pysty pitämään kiinni mistään rutiinista, kaikkeen kyllästyy nopeasti, ja syöminen on kokonaisuutena vaikeaa. Minä en varmaan selviäisi hengissä jossain katastrofitilanteessa missä olisi pakko syödä mitä ikinä käsiinsä saa, vaan kuolisin nälkään, kun ei vaan pysty vaikka kuinka olisi nälkä.
Tämä on kyllä kestoaihe ja noin 95% ihmisistä toimii sama yksinkertainen ohje.
Kalorivaje.
En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa.
Se siinä on vaikeaa, kun ei haluta sietää nälkää, ei yhtään. Pitäisi saada muunlaisia ohjeita.
Ei laihduttaessa tarvitse olla nälässä! Tai no oma vatsa kurahti juuri muistuttaen että 3h päästä on lounasaika mutta juon kupillisen kahvia ja syön yhden taatelin. Ei tuo kurahdus ole pelottava eikä kivulias mitenkään.
Aamiaisen söin jo normaalia aiemmin 6.30 joten ihan normaalia että alkaa tuntumaan.
Lounaaksi iso annos minestronekeittoa n 250kcal.
Illalla klo 19 sitten pihvi ja valkosipulilla maustetussa kreikkalaisessa jugurtissa marinoitua tuoretta kukkakaalia.
Täytyykin keksiä lisää syötävää, noistahan tulee kaikkineen vasta 750kcal!
Olen pudottanut yhteensä 54 kg kolmen vuoden aikana. Mulla se on vaatinut paljon kokonaisvaltaisempaa lähestymistä kuin joku tietty ruokavalio.
Mulla ongelma oli se, etten sietänyt ollenkaan epämukavuutta, kuten nälkää. Lisäksi aina jos yritin olla tiukempi, repsahdin kahta kauheammin ahmimaan sen jälkeen.
Tästä syklistä pääseminen vaati terapiaa ja filosofiaa - stoalainen filosofia erityisesti tarjosi monia vastauksia siihen miten epämukavuuden ei tarvitse antaa määrätä toimintaa. Terapiasta oli apua sen kanssa, että kaikkea ei enää yrittänyt käsitellä syömällä tai juomalla.
1. Mieti,miksi ruokaa "tekee mieli", jooga on auttanut itseäni käsittelemään tunteita
2. Intoudu jostain liikuntalajista
3. Vähennä sokeria, lisää hedelmiä/kasviksia/kuitua/proteiinia. Mulla kääntynyt syöminen lihattomaksi, keho kaipaa terveellistä ruokaa, että jaksaa liikkua.
Painoa tippunut noin 20kiloa parissa vuodessa, mutta en tarkkaan punnitse, olosta ja vaatteista tietää.
Nyt on lähtenyt viisi kiloa 29 päivässä varsin yksinkertaisesti. Päivässä keskimäärin yli 2 tuntia aerobista liikuntaa ja maksimissaan kaksi ateriaan päivässä joiden kokoa tarkkaillaan.
1. Aamulla punnitus, aamukahvi ja vitamiinipillerit nassuun ilman lisukkeita ja sokereita ja sitten duuniin.
2. Päivällä kun nälkä alkaa kurnimaan vuorossa 1,5 - 3 tunnin kävelylenkki. Rasva-aineenvaihdunta kiihtyy ja nälkä häviää kolmen kilometrin jälkeen. Nälän tunne pysyy poissa pitkään lenkin jälkeen, joskus jopa koko päivän.
3. Lenkin ja suihkun jälkeen kevyt ateria. Sitten takaisin duuniin.
4. Iltapäiväduunin jälkeen klo 17-20 välillä lyhyt kävely/juoksulenkki ja sen jälkeen kevyt ateria.
5. Illalla 2-4 tuntia duunia ja sitten vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Nukkuessa läski lähtee.
Yhteenvetona paljon aerobista liikuntaa, kaksi ateriaa päivässä, ei välipaloja, ei sokeria, pillereistä tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet ja hyvät yöunet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki makeat välipalat ja yleensäkin välipalat pois.
Aamupalan, lounaan ja päivällisen annoskoot pienemmiksi. Päivällisen korvaan usein voileivällä tai hedelmällä.
Juhlissa ja noutopöydissä en vedä itseäni äkyyn vaan lopetan syömisen kun olo on vielä hyvä, vaikka ruoka olisi kuinka herkullista ja vaikka isäntäväki kuinka tyrkyttäisi.
Liikunnan jälkeen en syö pariin tuntiin. Vain vettä, ei mitään palauttavia patukoita ja juomia Olen opetellut sietämään nälän tunnetta ja menemään nukkumaan vatsa tyhjänä. Tämä otti alkuun koville kun vatsa mourusi ruokaa. Nyt se on normaali olotilani ja vatsakin on rauhoittunut, kun mahalaukku on kai pienentynyt nykyisiä annoksia vastaaviksi.
Mitään limuja, mehuja ja energiajuomia en käytä. Alkoholiakin niukasti.
15kg lähti puuolessa vuodessa eikä ole palannut. Olin siis vain ylipainoinen, en lihava. Nyt ihannepainossani.
Ei hemmetti mitä ohjeita
Muttu toimii. Eikä edes tarvi elämänlaadusta tinkiä ellei sellaisiksi laske makeiden välipalojen ja energiajuomien puutetta.
Liikunnan jälkeen elimistö pilttaa rasvoja vielä useamman tunnin ellei juo ja sen päälle sokerilitkuja. Salilla moni hakee automaatilta tölkin, patukan tai molemmat, kun on muka niin kova energiavaje. Sillähän sitä laihtuu.
Mutua tosiaan.
Treenin jälkeen syöminen on tärkeää, sillä se käynnistää palautumisen, täydentää kehon energiavarastoja ja korjaa treenissä syntyneitä lihasvaurioita. Syöminen heti tai pian (15–45 minuutin kuluessa) treenin jälkeen auttaa saavuttamaan parhaan hyödyn harjoittelusta
En syö patukoita tai käytä energiajuomiaOn varmaan eri asia, liikkuuko kevyemmin vain laihtuakseen, eli pääpointti että kuluttaa jotain. Vai liikkuuko jotta saisi voimaa, lihasmassaa. Siis hieman eri tulokulmalla mennään. Jos haluaa laihtua, niin joku lihashuolto jälkikäteen ei varmaan ole niin tarkkaa. Liikunta kyllä tekee sen tehtävänsä, eli energiakulutus nousee.
...Mä en sitten ymmärrä voimaharjoittelijoita. Kyllä täytyy rakastaa niitä omia hauiksia.
Mä harjoittelen nimenomaan salilla, raskasta punttitreeniå. En mä nyt tiedä rakastanko mä erikseen mun hauiksia, mutta haluan olla hyvässä kunnossa ja että mulla on lihasta, kun mä tässä kuitenkin koko ajan vanhenen. Toki harrastan aerobista liikuntaa myös. Ja rasva on palanut nimenomaan salitreenin ansiosta
N49
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ketju. Laihdutus on kyllä hankalaa, paino ei meinaa tippua millään. Pätkäpaastoan, ei syö karkkia, pullaa harvoin, olen vähentänyt leivän syöntiä kahteen palaan päivässä, en käytä alkoholia enkä mehuja ja kävelen vähintään puoli tuntia päivässä.
Sunnuntaina on anopin synttärit ja mies haluaa, että lähden mukaan. Hirvittää jo etukäteen anopin kanssa vääntö kahvipöydän tarjoiluista, kun kaikkea seitsemää sorttia pitäisi ottaa.
KUKAAN ei liho sillä, että syö juhlissa herkkuja. Ei, vaikka vetäis ähkyn siellä. Juhlia ei ole joka kuukausi. Arkisyömisellä ne kilot kerätään.
Olen laihduttanut 20kg kieltämättä itseltäni mitään. Syön vaan arjessa puolilautasta kasviksia ja vähemmän ruokaa. Ja vähemmän kaloripitoisia asioita tai herkkuja. Ihan tavallisella ruualla voi lihottaa itsensä ylipainoon, syömällä sitä liikaa.
Mulla on vaan tasan yksi iso oivallus saanut aikaan sen, että paino on lähtenyt vihdoinkin laskusuuntaan nousun sijaan: Unohda kaikki aikaan sidotut tavoitteet! Siis kaikki nämä että 'kesään mennessä -10kg' tai 'joka viikko puoli kiloa pois'.
Tällaiset tavoitteet vain lisäävät stressiä ja epäonnistumisen tunnetta, ja saavat parhaimmassa tapauksessa aikaan jonkun haitallisen toimintamallin/kierteen ("en voi syödä tänään koska söin eilen niin paljon, sillä muuten tavoite ei täyty" jne). Nämä puolestaan lisäävät vain stressiä (= kehon kortisolimäärää), uuvuttavat ja tekevät koko elämästä ihan pakkopullaa, kunnes antaa itselleen periksi ja luovuttaa. Näin ainakin minulle käy joka kerta, ja nämä tämän tyyliset dieettiviritelmät on niin sanotusti 'niin nähty' vuosien saatossa.
Sen sijaan: panosta terveellisyyteen ja tasapainoon niin, että saat katkaistua painonnousun. Eli välillä voi herkutella, välillä syödä vähän kevyemmin ja liikkua. Etsi tasapaino, jossa keho ja mieli ei ole alituisessa stressissä ja suorittamisen kierteessä. Eli että elämässä on ihan selkeitä jaksoja, jolloin ei lasketa kaloreita ja yritetä mennä vajeella, mutta toisaalta ei myöskään ahmita kaloreita viikkotolkulla hallitsemattomasti, vaan pyritään löytämään se balanssi herkuttelun ja terveellisyyden välillä. Eli siis tavoitteena pitää nykyinen paino.
Kun ruokavalio ja paino on balanssissa, on (ainakin minulle) huomattavasti helpompaa hetkellisesti vähän keventää, keskittyä vaikka syömään vähän kevyemmin ja liikkumaan enemmän parin viikon ajan, jolloin paino nytkähtää vähän alaspäin. Tämän lyhyen ja ei liian stressaavalta tuntuvan jakson jälkeen sitten paluu siihen tasapainoon -> paino jää matalampaan lukemaan.
Olen pudottanut tällä tavoin nyt 5kg 8kk aikana ilman ruokien punnitsemista, pitkää kalorivajetta ja kehon/mielen väsähtämistä miinuskaloreilla elämiseen. Voin huomattavasti paremmin kuin aiempien lukuisten dieettien aikana, ja tunnen onnistuneeni, sillä kilot pysyvät poissa silloinkin kun syön "normaalisti".
Nii typerältä kuin se kuulostaakin niin nälkä kuuluu asiaan, mutta siihen tottuu.
N.-8 kg/1 v. Minulle ei tule kylläisyyden tunnetta syödessä. Olen opetellut odottamaan 30 min - 1 tunnin, että huomaan että ei olekaan nälkä. Muuten syön ihan kaikkea.
Mä harjoittelen nimenomaan salilla, raskasta punttitreeniå. En mä nyt tiedä rakastanko mä erikseen mun hauiksia, mutta haluan olla hyvässä kunnossa ja että mulla on lihasta, kun mä tässä kuitenkin koko ajan vanhenen. Toki harrastan aerobista liikuntaa myös. Ja rasva on palanut nimenomaan salitreenin ansiosta
N49
Juuri mietin tuota ku vertasin omaa kroppaani samanikäisten ja +/-3kg eripainoisten ystävieni vartaloihin uimahallin pukuhuoneessa.
Olemme kaikki 60+v. Minä olen rakenteeltani siroin ja lyhin, ylipainoa 5kg. Olen joo käynyt salilla joskus vuosien ajan, harrastanut pilatesta kunnes polvet ei kestäneet ja yhä käyn talvisin vesihiitissä joka viikko. Huhtikuun alusta marraskuulle hyötyliikuntaa kahdessa puutarhassa ja kävelyä. 4 raskautta on venyttäneet vatsan keskeltä mutta jos jännitän vatsalihakset ne näkyy sivuilla. Allit on muttei pelkkää nahkaa nekään.
Kaverit treenaa salilla ja jumpissa, fillaroivat, kävelevät puolimaratonia yms joka päivä jotain.
Ja ihan yhtä pehmeitä ja muhkuraisia ulospäin kuin minäkin. Kestävyys parempi varmasti, mulle joku 10-15km lenkki on polvien takia aika maksimi per päivä.
Olen ihan tyytyväinen omaan kuntooni vähemmällä vaivalla
Vierailija kirjoitti:
Mä harjoittelen nimenomaan salilla, raskasta punttitreeniå. En mä nyt tiedä rakastanko mä erikseen mun hauiksia, mutta haluan olla hyvässä kunnossa ja että mulla on lihasta, kun mä tässä kuitenkin koko ajan vanhenen. Toki harrastan aerobista liikuntaa myös. Ja rasva on palanut nimenomaan salitreenin ansiosta
N49
Juuri mietin tuota ku vertasin omaa kroppaani samanikäisten ja +/-3kg eripainoisten ystävieni vartaloihin uimahallin pukuhuoneessa.
Olemme kaikki 60+v. Minä olen rakenteeltani siroin ja lyhin, ylipainoa 5kg. Olen joo käynyt salilla joskus vuosien ajan, harrastanut pilatesta kunnes polvet ei kestäneet ja yhä käyn talvisin vesihiitissä joka viikko. Huhtikuun alusta marraskuulle hyötyliikuntaa kahdessa puutarhassa ja kävelyä. 4 raskautta on venyttäneet vatsan keskeltä mutta jos jännitän vatsalihakset ne näkyy sivuilla. Allit on muttei pelkkää nahkaa nekään.
Kaverit treenaa salilla ja jumpissa, fillaroivat, kävelevät puolimaratonia yms joka päivä jotain.
Ja ihan yhtä pehmeitä ja muhkuraisia ulospäin kuin minäkin. Kestävyys parempi varmasti, mulle joku 10-15km lenkki on polvien takia aika maksimi per päivä.
Olen ihan tyytyväinen omaan kuntooni vähemmällä vaivalla
No sehän on just hyvä, eikö tässä jokainen tavoittele juuri sitä itselleen hyvää oloa, kuntoa ja kroppaa?
N49
Vierailija kirjoitti:
Mä harjoittelen nimenomaan salilla, raskasta punttitreeniå. En mä nyt tiedä rakastanko mä erikseen mun hauiksia, mutta haluan olla hyvässä kunnossa ja että mulla on lihasta, kun mä tässä kuitenkin koko ajan vanhenen. Toki harrastan aerobista liikuntaa myös. Ja rasva on palanut nimenomaan salitreenin ansiosta
N49
Juuri mietin tuota ku vertasin omaa kroppaani samanikäisten ja +/-3kg eripainoisten ystävieni vartaloihin uimahallin pukuhuoneessa.
Olemme kaikki 60+v. Minä olen rakenteeltani siroin ja lyhin, ylipainoa 5kg. Olen joo käynyt salilla joskus vuosien ajan, harrastanut pilatesta kunnes polvet ei kestäneet ja yhä käyn talvisin vesihiitissä joka viikko. Huhtikuun alusta marraskuulle hyötyliikuntaa kahdessa puutarhassa ja kävelyä. 4 raskautta on venyttäneet vatsan keskeltä mutta jos jännitän vatsalihakset ne näkyy sivuilla. Allit on muttei pelkkää nahkaa nekään.
Kaverit treenaa salilla ja jumpissa, fillaroivat, kävelevät puolimaratonia yms joka päivä jotain.
Ja ihan yhtä pehmeitä ja muhkuraisia ulospäin kuin minäkin. Kestävyys parempi varmasti, mulle joku 10-15km lenkki on polvien takia aika maksimi per päivä.
Olen ihan tyytyväinen omaan kuntooni vähemmällä vaivalla
Jooh, onhan se toki sama treenata salilla kovaa tai kävellä puutarhassa :D
N.-8 kg/1 v. Minulle ei tule kylläisyyden tunnetta syödessä. Olen opetellut odottamaan 30 min - 1 tunnin, että huomaan että ei olekaan nälkä. Muuten syön ihan kaikkea.
Tuo olisi kyllä hurjaa!
Itsellä jo pari suupalaa riittää antamaan kylläisyyden tunteen ja siirtämään nälkää tunniksi pariksi eikä varsinaiset ateriat ikinä ole isoja.
Juuri mietin tuota ku vertasin omaa kroppaani samanikäisten ja +/-3kg eripainoisten ystävieni vartaloihin uimahallin pukuhuoneessa.
Olemme kaikki 60+v. Minä olen rakenteeltani siroin ja lyhin, ylipainoa 5kg. Olen joo käynyt salilla joskus vuosien ajan, harrastanut pilatesta kunnes polvet ei kestäneet ja yhä käyn talvisin vesihiitissä joka viikko. Huhtikuun alusta marraskuulle hyötyliikuntaa kahdessa puutarhassa ja kävelyä. 4 raskautta on venyttäneet vatsan keskeltä mutta jos jännitän vatsalihakset ne näkyy sivuilla. Allit on muttei pelkkää nahkaa nekään.
Kaverit treenaa salilla ja jumpissa, fillaroivat, kävelevät puolimaratonia yms joka päivä jotain.
Ja ihan yhtä pehmeitä ja muhkuraisia ulospäin kuin minäkin. Kestävyys parempi varmasti, mulle joku 10-15km lenkki on polvien takia aika maksimi per päivä.
Olen ihan tyytyväinen omaan kuntooni vähemmällä vaivalla
Jooh, onhan se toki sama treenata salilla kovaa tai kävellä puutarhassa :D
Kävellä puutarhassa:)
Juuri olen ajanut nurmea työnnettävällä koneella 1500m2 jyrkkää rinnettä ja eilen trimmeröin (laite painaa 7-8kg, sitä on kiva kanniskella tuntikausia).
Kyllä tuo treenistä ja lenkistä käy, 2 tuntia mennyt tänään ja vielä jatkuu.. Ja ensiviikolla uudelleen kunhan olen tehnyt muita hommia tässä välillä
Salilla nostat 5x5kg ja olet huh huh niin reipas... Tai kävelyvauhtia juoksumatolla 5% rinteessä ilman leikkurin painoa. Jep.
Tää sopii meikäläiselle. Terveydenhoitaja suositteli syömään 5- 6 kertaa päivässä. Jos niin usein söisin niin äkkiä olisin aika valas. Ja missä välissä ehtisin syödä? Onneksi ei ole juuri koskaan nälkä. Meikäläisellä tahtoo olla paastoa klo 9- 17, parit kahvit välissä.
Ruokapuolihan se on tärkein, kun on fyysinen työ jo niin lisäliikunta ei juuri kiloja pudota. Onnekseni ei maistu pastat, makeat tai vaaleat leivät ja pullat.