Lue keskustelun säännöt.
Olen 33v ja koen kriisiä vanhenemisesta sekä siitä millaiseksi elämä muuttuu, nyt kaipaisin teiltä vanhemmilta naisilta viisauksia
19.04.2026 |
Niin, myönnettäköön että ongelma on siis se etten halauisi luopua nuoruudesta, suorastaan pelkään sitä että mistä löydän sen elämisenilon about 40 vuotisuuden jälkeen. Minulle iloa tuovia asioita ovat vapaus, spontaanius ja sellainen tietynlainen huolettomuus, joista olen osannut ja halunnut pitää kiinni tähän asti. Sekä ajatus siitä että kaikki ovet ovat avoinna ja mitä vaan voi tapahtua, tajuan sen että iän myötä tuo ajatusmalli todellakin tulee varmasti kokemaan kolauksen.
Lapsista en ole koskaan haaveillut, joten sitä mietinkin erityisesti lapsettomien kohdalla että mistä löydätte sisällön elämään? Kun en varsinaisesti koe itseäni sellaiseksi äiti-ihmiseksi tai että haluaisin lapset elämänsisällön täytteeksi (kuten monilla näyttää olevan, eikä siinäkään mitään väärää ole), lapset on ihan kivoja mutta perhe-elämä kaikkine velvollisuuksineen ei ehkä tunnu omalta. Ja pahintahan on se että tuo on sellainen asia jota ei voi kokeilla että olisiko se oma juttu vai ei, kuten vähän muuta kaikkea elämässä voi kokeilla.
Joten olisiko jollain vanhemmalla ja viisaammalla jotain annettavaan tähän minun orastavaan kriisiini.
Kommentit (110)
Sä voit läpi elämäsi harrastaa, oppia uutta, tutustua uusiin ihmisiin ja suhtautua avoimesti maailmaan. Ei vapautta ja spontaaniutta tarvitse jättää vaikka ikää tuleekin lisää. Eikä 33 tai 40v ole vanha. Lapsia ei ole kenenkään pakko tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on kolmenkympin kriisiä Älä välitä, se menee ohi. Itselleni oli valtava shokki aikoinaan, kun täytin 30 ja tajusin, etten ole enää nuori. Tosin minulla oli jo kaksi kououikäistä lasta silloin. Sinulla on nyt sellainen hetki, jolloin teini-ikä on ohitse ja on aika ajatella, mitä tekee elämälleen, esim. perheen perustamisen suhteen. Parempi nyt, kuin 10 vuoden päästä. Olen sanonut lapsillenikin, että kun 30 jää taakse, aika alkaa menemään tosi nopeasti ja kohta huomaa olevansa 5-kymppinen, joten kannattaa elää sen mukaan. Tuo olikin sitten ainoa kriisivaihe. 40 meni kepeästi, samoin 50 ja 60. Nyt on helpottanut elämä kun olen päässyt eläkkeelle, Rakkaita lapsia on tullut lisää, kuten myös suloisia lapsenlapsia. Nyt sitten vain kohti lähestyvää 7-kymppistä. Hieman kyllä toisinaan ihmettelen, kuin itsest tuntuu aina vain samanlaiiesta, kuin ennenkin, mutta tulevaisuus ei pelota.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kolmenkympin kriisiä Älä välitä, se menee ohi. Itselleni oli valtava shokki aikoinaan, kun täytin 30 ja tajusin, etten ole enää nuori. Tosin minulla oli jo kaksi kououikäistä lasta silloin. Sinulla on nyt sellainen hetki, jolloin teini-ikä on ohitse ja on aika ajatella, mitä tekee elämälleen, esim. perheen perustamisen suhteen. Parempi nyt, kuin 10 vuoden päästä. Olen sanonut lapsillenikin, että kun 30 jää taakse, aika alkaa menemään tosi nopeasti ja kohta huomaa olevansa 5-kymppinen, joten kannattaa elää sen mukaan. Tuo olikin sitten ainoa kriisivaihe. 40 meni kepeästi, samoin 50 ja 60. Nyt on helpottanut elämä kun olen päässyt eläkkeelle, Rakkaita lapsia on tullut lisää, kuten myös suloisia lapsenlapsia. Nyt sitten vain kohti lähestyvää 7-kymppistä. Hieman kyllä toisinaan ihmettelen, kuin itsest tuntuu aina vain samanlaiiesta, kuin ennenkin, mutta tulevaisuus ei pelota.
Ei se aika nopeammin mene kuin lapsenakaan. se johtuu siitä etä tuntuu menevän nopeammin koska vanhemmiten ei enää opetella uusia asioita ja elämä jämähtää paikoilleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kolmenkympin kriisiä Älä välitä, se menee ohi. Itselleni oli valtava shokki aikoinaan, kun täytin 30 ja tajusin, etten ole enää nuori. Tosin minulla oli jo kaksi kououikäistä lasta silloin. Sinulla on nyt sellainen hetki, jolloin teini-ikä on ohitse ja on aika ajatella, mitä tekee elämälleen, esim. perheen perustamisen suhteen. Parempi nyt, kuin 10 vuoden päästä. Olen sanonut lapsillenikin, että kun 30 jää taakse, aika alkaa menemään tosi nopeasti ja kohta huomaa olevansa 5-kymppinen, joten kannattaa elää sen mukaan. Tuo olikin sitten ainoa kriisivaihe. 40 meni kepeästi, samoin 50 ja 60. Nyt on helpottanut elämä kun olen päässyt eläkkeelle, Rakkaita lapsia on tullut lisää, kuten myös suloisia lapsenlapsia. Nyt sitten vain kohti lähestyvää 7-kymppistä. Hieman kyllä toisinaan ihmettelen, kuin itsest tuntuu aina vain samanlaiiesta, kuin ennenkin, mutta tulevaisuus ei pelota.
Ei se aika nopeammin mene kuin lapsenakaan. se johtuu siitä etä tuntuu menevän nopeammin koska vanhemmiten ei enää opetella uusia asioita ja elämä jämähtää paikoilleen
Ei vaan aika menee nopeasti silloin kun on paljon mielekästä tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kolmenkympin kriisiä Älä välitä, se menee ohi. Itselleni oli valtava shokki aikoinaan, kun täytin 30 ja tajusin, etten ole enää nuori. Tosin minulla oli jo kaksi kououikäistä lasta silloin. Sinulla on nyt sellainen hetki, jolloin teini-ikä on ohitse ja on aika ajatella, mitä tekee elämälleen, esim. perheen perustamisen suhteen. Parempi nyt, kuin 10 vuoden päästä. Olen sanonut lapsillenikin, että kun 30 jää taakse, aika alkaa menemään tosi nopeasti ja kohta huomaa olevansa 5-kymppinen, joten kannattaa elää sen mukaan. Tuo olikin sitten ainoa kriisivaihe. 40 meni kepeästi, samoin 50 ja 60. Nyt on helpottanut elämä kun olen päässyt eläkkeelle, Rakkaita lapsia on tullut lisää, kuten myös suloisia lapsenlapsia. Nyt sitten vain kohti lähestyvää 7-kymppistä. Hieman kyllä toisinaan ihmettelen, kuin itsest tuntuu aina vain samanlaiiesta, kuin ennenkin, mutta tulevaisuus ei pelota.
Ei se aika nopeammin mene kuin lapsenakaan. se johtuu siitä etä tuntuu menevän nopeammin koska vanhemmiten ei enää opetella uusia asioita ja elämä jämähtää paikoilleen
Ei vaan aika menee nopeasti silloin kun on paljon mielekästä tehtävää.
Ei vaan elämä menee nopeiten, kun vain katsoo netflixiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kolmenkympin kriisiä Älä välitä, se menee ohi. Itselleni oli valtava shokki aikoinaan, kun täytin 30 ja tajusin, etten ole enää nuori. Tosin minulla oli jo kaksi kououikäistä lasta silloin. Sinulla on nyt sellainen hetki, jolloin teini-ikä on ohitse ja on aika ajatella, mitä tekee elämälleen, esim. perheen perustamisen suhteen. Parempi nyt, kuin 10 vuoden päästä. Olen sanonut lapsillenikin, että kun 30 jää taakse, aika alkaa menemään tosi nopeasti ja kohta huomaa olevansa 5-kymppinen, joten kannattaa elää sen mukaan. Tuo olikin sitten ainoa kriisivaihe. 40 meni kepeästi, samoin 50 ja 60. Nyt on helpottanut elämä kun olen päässyt eläkkeelle, Rakkaita lapsia on tullut lisää, kuten myös suloisia lapsenlapsia. Nyt sitten vain kohti lähestyvää 7-kymppistä. Hieman kyllä toisinaan ihmettelen, kuin itsest tuntuu aina vain samanlaiiesta, kuin ennenkin, mutta tulevaisuus ei pelota.
Ei se aika nopeammin mene kuin lapsenakaan. se johtuu siitä etä tuntuu menevän nopeammin koska vanhemmiten ei enää opetella uusia asioita ja elämä jämähtää paikoilleen
Ei vaan aika menee nopeasti silloin kun on paljon mielekästä tehtävää.
Ei vaan elämä menee nopeiten, kun vain katsoo netflixiä.
Jos netflix on sulle kaikkein mielekkäintä tehtävää, niin sitten teet sitä 😆
En ole lukenut ketjua mutta: nykyään mietitään koko ajan itseä, mitä minä haluan ja en halua, miten minulle käy, miten minä tekisin niin että minulla olisi hyvin. Sisältö elämään voisi olla kuitenkin muualla/ muissa ihmisissä? En itse ole tässä elämishommassa hyvä, mutta olen jo kyllästynyt itseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riikka ei halua kuulla DEI:tä (diversity, equity, and inclusion), koska hallitusohjelma on suurempi kuin JeesustaimikäDEIsenhas-beenkatoLLisenkirkonpaavinmielestäolikaan ja Sari miettii mikä se radio Dei olikaan ja pitäisiköhän nimi muuttaa, koska eihän kaikkien mukaan ottaminen sovi tähän hallitusohjelmaan...?
Adlerkreutz ymmärtää hoonosti suomi ja luulee että hallitus ajattelee vain sinua (dig).
-winner-
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut tuntea suurta väsymystä .Jo iltapäivästä täytyy alkaa nukkumaan . En jaksa siivota enkä oikeen innostu mistään.En halua olla näin saamaton mutta kun ei ole voimia.
Sulla on vaan raudanpuute, käy verikokeissa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältöä riittää, jos on mielikuvitusta vähän ja kiinnostuksia. Kotonakin voi oppia uutta. Kävelyt.
Mä ajattelen sen niin, että olen elänyt monta elämää. Toi vapaa nuori aikuisuus, opiskelut yms on vain yksi mun elämistä. Sitten on äitielämä jne. Kaikki ne voivat olla juuri niin "vapaita" kuin haluat. Paras elämä alkaa joka tapauksessa vasta kun olet noin 50v. Sitten vasta tietää mitä vapaus on kun ei enää muiden mielipiteet kiinnosta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut ketjua mutta: nykyään mietitään koko ajan itseä, mitä minä haluan ja en halua, miten minulle käy, miten minä tekisin niin että minulla olisi hyvin. Sisältö elämään voisi olla kuitenkin muualla/ muissa ihmisissä? En itse ole tässä elämishommassa hyvä, mutta olen jo kyllästynyt itseeni.
Aika moni tyttö ja nainen on joutunut koko lapsuutensa pomppimaan nimenomaan toisten mielihalujen ja impulssien perässä ja kuolettamaan omat halunsa ja egonsa. Absoluuttisen hieno asia ja suoranainen ihme jos sellaisen onnistuu tuon sabotaasin ja misogynian jälkeen edes kasvattamaan
Voihan sitä ajatella että elämä on orjailua muita varten, ja sitten päätyy sen mukaisiin tuloksiin. Jonkun hirviön r aiskausleluksi esim.
Parempi miettiä mitä itse haluaa ja mistä pitää, ja pyytää maailmalta sitä
92:13 Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.
92:14 He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.
92:15 Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat
92:16 ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole. Psalmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi elämässä lakkaisi tapahtumasta ihan iästä riippumatta? Itsestäsihän se on kiinni, kuinka avoin olet menemään, seikkailemaan ja kokeilemaan sekä vastaanottamaan kaikkea uutta.
Tätä juuri ajattelin. Että vanhempanhan sitä vasta voikin elää; on enemmän resursseja, vähemmän kiinnostaa ympäristön paineet ja odotukset. Tai siis ei ollenkaan;) Täytän 50 ja koen että olen vapaa tekemään juuri mitä haluan ja mistä nautin. Enemmän kuin kolmikymppisenä! Ja minulla on lapsia ja mies. Lapset kuitenkin kasvavat, ja miehen kanssa ollaan onnellisesti sitä mieltä että omat mielenkiinnon kohteet todellakin ok.
Älä pelkää asioita etukäteen, ole avoin elämälle. Sanoisin ohjeena, että tutustu kaikenlaisiin ihmisiin ja myös toisten tapaan elää elämäänsä.
Lapsien vanhemmaksi oppii vasta käytännön kautta, siinä saattaa tulla valmiiksi tai sitten ei. Ymmärrän hyvin, että joitain huolettaa lasten saaminen nykyisen kaltaiseen maailmaan. Kyllä se itseäkin huoletti 20 vuotta sitten.
Itselle lapsiperhearki opetti aikoinaan paljon, mutta ei sen tarvitse olla kaikkien juttu. Elämänkokemusta saa niin monesta eri lähteestä.
Olisin halunnut enemmän lapsia, mutta ehkä vielä näin viisikymppisenä voin joskus olla tukena vaikka sukulaislapsien elämässä. Jos jotain ei saakkaan, siihenkin sopeutuu.
Minusta 4-kymppisenä oli ehkä kaikkein mukavinta. T: nyt vähän yli viisikymppinen vaihdevuosissa
Tuo on kolmenkympin kriisiä. Se menee ohi. Voin lohdutukseksi sanoa, että nyt neljänkympin korvilla on enemmän sitä elämäniloa kuin kolmenkympin korvilla. Tunnen jopa itseni nuoremmaksi kuin silloin, ja itsevarmemmaksi. Nyt osaa sitäpaitsi nauttia elämästä eri tavalla kuin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kolmenkympin kriisiä Älä välitä, se menee ohi. Itselleni oli valtava shokki aikoinaan, kun täytin 30 ja tajusin, etten ole enää nuori. Tosin minulla oli jo kaksi kououikäistä lasta silloin. Sinulla on nyt sellainen hetki, jolloin teini-ikä on ohitse ja on aika ajatella, mitä tekee elämälleen, esim. perheen perustamisen suhteen. Parempi nyt, kuin 10 vuoden päästä. Olen sanonut lapsillenikin, että kun 30 jää taakse, aika alkaa menemään tosi nopeasti ja kohta huomaa olevansa 5-kymppinen, joten kannattaa elää sen mukaan. Tuo olikin sitten ainoa kriisivaihe. 40 meni kepeästi, samoin 50 ja 60. Nyt on helpottanut elämä kun olen päässyt eläkkeelle, Rakkaita lapsia on tullut lisää, kuten myös suloisia lapsenlapsia. Nyt sitten vain kohti lähestyvää 7-kymppistä. Hieman kyllä toisinaan ihmettelen, kuin itsest tuntuu aina vain samanlaiiesta, kuin ennenkin, mutta tulevaisuus ei pelota.
Ei se aika nopeammin mene kuin lapsenakaan. se johtuu siitä etä tuntuu menevän nopeammin koska vanhemmiten ei enää opetella uusia asioita ja elämä jämähtää paikoilleen
Tää on ihan totta, oon lukenut tästä ennenkin! Nimenomaan se, kun opettelee uusia asioita eikä päivät mee joka päivä samaa rataa saa ajan tuntumaan pidemmältä. Ja tän oon huomannut itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kolmenkympin kriisiä. Se menee ohi. Voin lohdutukseksi sanoa, että nyt neljänkympin korvilla on enemmän sitä elämäniloa kuin kolmenkympin korvilla. Tunnen jopa itseni nuoremmaksi kuin silloin, ja itsevarmemmaksi. Nyt osaa sitäpaitsi nauttia elämästä eri tavalla kuin silloin.
Mikä saa itsesi tuntemaan olosi nuoremmaksi kuin 10 vuotta aiemmin?
Mä tulin just ulkomailta. Lentämine on suurin pelkoni. Luulin että kuolen. nyt olen hengissä ja onnellinen kun olen hengissä vaikka luulin kuolevani.