Kuinka luopua lapsen isän ohjailusta? Se kun on totta, että kamat puuttuu ja homma levähtää jos en ajattele kaikkea kaikkien puolesta.
Ja kaikkea ei voi mennä kantapään kautta.
Ei voi unohtaa vauvan ruokia mökkilaukusta tai vaippoja sukujuhlasta, tai lääkkeitä.
Onko asiallisia vinkkejä teiltä jotka tiedätte tilanteen.
En haluaisi tilannetta jossa toinen ylikontrolloija toisen aikuisen puolesta.
Kommentit (58)
Sellaiset asiat, mitkä vaikuttavat vain mieheen itseensä jätän hänen hoidettavakseen -ja kärsittäväksi seuraamukset, jos ei hoida. Lapsiin liittyvät katson, että tulee tehtyä. Kysyn onko hän jo tehnyt/huolehtinut asiasta tai selkeästi sanon, että minä teen tämän asian, tee sinä tuo.
Juu ei todellakaan sille linjalle että kyllä se isä oppii kun lapsi huutaa tarpeeksi. Olen ollut se nälissäni pyörtynyt lapsi, kun isä unohtikin hommata ruokaa.
On muuten traumatisoivaa, ei lapsi tajua että se on sen vanhemman vastuu eikä oma.
No itse sitten huolehdit, itse olet ongelmasi tehnyt. Kyllä meillä mies on osannut ihan itse huolehtia pienimpien vaipat jne mukaan. Ihan vain siksi että vauvat on jääneet isän kanssa kotiin kun minä olen mennyt kauppaan, kampaajalle, lenkille jne
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä käsittämätöntä, miten miehet todella usein (ei toki aina) alentavat itsensä lasten saannin jälkeen samalle toiminnan ohjauksen tasolle lasten kanssa. Mikään ennakointi tai asioiden järjestely ei onnistu ilman selkeitä ohjeita. Pärjää jotenkuten lasten kanssa, kun lähden reissuun, mutta heti kun palaan kuvioihin kaikki jätetään minun vastuulle ja minun muistini varaan. Kai se elämä on vain mukavampaa niin.
Äidille lasten vaatteet pitää olla viikattu aina tietyllä samalla tavalla, kaiken pitää olla tehty oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan, ja itseasiassa äidin tekemänä että se kelpaa.
Itsäisessä toiminnassa ei ole järkeä koska jos se ei ole äidin tekemää se on väärin ja päälle voi huutaa ja valittaa. Taas meni väärin, et osaa mitään ja itse olisi pumitänyt tehdä.
Kannattaa ekana katsoa peiliin ja miettiä onko itse aiheuttanut tilanteen.
Juuri tämän takia on tärkeää jakaa perhevapaat 50-50. Miehen pitää alusta asti olla päivisin YKSIN vauvan kanssa, ilman että äiti on laittanut mitään valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies opi, jos kerran tai pari joutuu lähtemään kesken mökiltä tai juhlista hakemaan unohtuneita ruokia tai vaippoja (ottaa toki karjuvan vauvan reissulle mukaan)?
Lapsi kärsii. Muissa asioissa voisi antaa kokemuksen opettaa.
Miten lapsi siitä kärsii että isä hakee hänelle ruuat kotoa tai kaupasta.
Lapsi kärsii, kun mies huomaa asian vasta kun lapsi itkee nälkäänsä. Mökiltä voi olla pitkä matka kauppaan tai kauppa jo kiinni.
Se on isän vastuulla, ei sinun.
Edelleen ainoa kärsijä tuossa tilanteessa on lapsi. Itse en voisi kohdella lapsia noin huonosti. Saattaisi miehen syömiset, juomiset ja auton avaimet hävitä kummasti.
Eli sinä otat vastuun mutta valitat että isä ei sitä ota. Otatko itse vastuuta asioista joista mies kantaa vastuun?
Minun lapset on jo aikuisia, mutta en kohdellut heitä kaltoin, kun he olivat pieniä. Minua ei haitannut asiat, joilla oli vaikutusta vain mieheen itseensä. Yleensä niihin meni vain rahaa, mutta ne oli vain miehen rahoja.
Minunkin lapset on aikuisia. Oikein hyvät välit heillä on isäänsä. Mitään traumoja ei ole syntynyt vaikka joskus unohtui laukku kotiin kun lähdettiin reisduun. Isä hoiti unohduksen käymällä kaupassa. Muisti seuraavalla kerralla ottaa pakatut laukun mukaan ja todennäköisesti myös lapsi oppi jotakin.
Nykyisin olen pelkästään tyytyväinen että lapset kysyy isältä neuvoja ja ratkaisuja silloinkin kun kaikki ei ole hallinnassa. Joskus on päästettävä vain irti siitä että kotrolloi kaikkea.
Aloituksen mies unohti lapsen ruuat, vaipat ja lääkkeet. On kohtuutonta odottaa, että puhekyvytön lapsi muistuttaa isäänsä. Sinun lapset taisi olla jo isompia.
Kai ymmärrät että maailma ei tuhoudu vaikka kaikki ei toimi niin kuin sinä haluat? Sinun vaatimukset ei ole mikään laki. Muut ei ole velvollisia toteuttamaan sinun tahtoa ihan samalla tavalla kun sinäkään et suostu toteuttamaan muiden tahtoa kun jääräpäisesti vain vaadit sinun tahdon toteutusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä käsittämätöntä, miten miehet todella usein (ei toki aina) alentavat itsensä lasten saannin jälkeen samalle toiminnan ohjauksen tasolle lasten kanssa. Mikään ennakointi tai asioiden järjestely ei onnistu ilman selkeitä ohjeita. Pärjää jotenkuten lasten kanssa, kun lähden reissuun, mutta heti kun palaan kuvioihin kaikki jätetään minun vastuulle ja minun muistini varaan. Kai se elämä on vain mukavampaa niin.
Äidille lasten vaatteet pitää olla viikattu aina tietyllä samalla tavalla, kaiken pitää olla tehty oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan, ja itseasiassa äidin tekemänä että se kelpaa.
Itsäisessä toiminnassa ei ole järkeä koska jos se ei ole äidin tekemää se on väärin ja päälle voi huutaa ja valittaa. Taas meni väärin, et osaa mitään ja itse olisi pumitänyt tehdä.
Kannattaa ekana katsoa peiliin ja miettiä onko itse aiheuttanut tilanteen.
Annas kun arvaan: sinun puhtaat vaatteet on kaapissa yhdessä isossa mytyssä kaikki sekaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä käsittämätöntä, miten miehet todella usein (ei toki aina) alentavat itsensä lasten saannin jälkeen samalle toiminnan ohjauksen tasolle lasten kanssa. Mikään ennakointi tai asioiden järjestely ei onnistu ilman selkeitä ohjeita. Pärjää jotenkuten lasten kanssa, kun lähden reissuun, mutta heti kun palaan kuvioihin kaikki jätetään minun vastuulle ja minun muistini varaan. Kai se elämä on vain mukavampaa niin.
Äidille lasten vaatteet pitää olla viikattu aina tietyllä samalla tavalla, kaiken pitää olla tehty oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan, ja itseasiassa äidin tekemänä että se kelpaa.
Itsäisessä toiminnassa ei ole järkeä koska jos se ei ole äidin tekemää se on väärin ja päälle voi huutaa ja valittaa. Taas meni väärin, et osaa mitään ja itse olisi pumitänyt tehdä.
Kannattaa ekana katsoa peiliin ja miettiä onko itse aiheuttanut tilanteen.
Annas kun arvaan: sinun puhtaat vaatteet on kaapissa yhdessä isossa mytyssä kaikki sekaisin?
Harvoin edes kaapissa.
Vierailija kirjoitti:
Kai ymmärrät että maailma ei tuhoudu vaikka kaikki ei toimi niin kuin sinä haluat? Sinun vaatimukset ei ole mikään laki. Muut ei ole velvollisia toteuttamaan sinun tahtoa ihan samalla tavalla kun sinäkään et suostu toteuttamaan muiden tahtoa kun jääräpäisesti vain vaadit sinun tahdon toteutusta
Huomaatko, aloituksessa on kyse pienestä lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan. Ei se mies kuitenkaan hoida terveeksi lapsen rikki hautunutta peppua, kun ei ollut vaihtovaippaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se mies opi, jos kerran tai pari joutuu lähtemään kesken mökiltä tai juhlista hakemaan unohtuneita ruokia tai vaippoja (ottaa toki karjuvan vauvan reissulle mukaan)?
Lapsi kärsii. Muissa asioissa voisi antaa kokemuksen opettaa.
Miten lapsi siitä kärsii että isä hakee hänelle ruuat kotoa tai kaupasta.
Lapsi kärsii, kun mies huomaa asian vasta kun lapsi itkee nälkäänsä. Mökiltä voi olla pitkä matka kauppaan tai kauppa jo kiinni.
Se on isän vastuulla, ei sinun.
Edelleen ainoa kärsijä tuossa tilanteessa on lapsi. Itse en voisi kohdella lapsia noin huonosti. Saattaisi miehen syömiset, juomiset ja auton avaimet hävitä kummasti.
Eli sinä otat vastuun mutta valitat että isä ei sitä ota. Otatko itse vastuuta asioista joista mies kantaa vastuun?
Minun lapset on jo aikuisia, mutta en kohdellut heitä kaltoin, kun he olivat pieniä. Minua ei haitannut asiat, joilla oli vaikutusta vain mieheen itseensä. Yleensä niihin meni vain rahaa, mutta ne oli vain miehen rahoja.
Minunkin lapset on aikuisia. Oikein hyvät välit heillä on isäänsä. Mitään traumoja ei ole syntynyt vaikka joskus unohtui laukku kotiin kun lähdettiin reisduun. Isä hoiti unohduksen käymällä kaupassa. Muisti seuraavalla kerralla ottaa pakatut laukun mukaan ja todennäköisesti myös lapsi oppi jotakin.
Nykyisin olen pelkästään tyytyväinen että lapset kysyy isältä neuvoja ja ratkaisuja silloinkin kun kaikki ei ole hallinnassa. Joskus on päästettävä vain irti siitä että kotrolloi kaikkea.
Aloituksen mies unohti lapsen ruuat, vaipat ja lääkkeet. On kohtuutonta odottaa, että puhekyvytön lapsi muistuttaa isäänsä. Sinun lapset taisi olla jo isompia.
Aika idiootin kanssa on ne lapset tullut tehtyä jos ilman lapsen puhekykyä isä ei huomaa mikä meni vikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai ymmärrät että maailma ei tuhoudu vaikka kaikki ei toimi niin kuin sinä haluat? Sinun vaatimukset ei ole mikään laki. Muut ei ole velvollisia toteuttamaan sinun tahtoa ihan samalla tavalla kun sinäkään et suostu toteuttamaan muiden tahtoa kun jääräpäisesti vain vaadit sinun tahdon toteutusta
Huomaatko, aloituksessa on kyse pienestä lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan. Ei se mies kuitenkaan hoida terveeksi lapsen rikki hautunutta peppua, kun ei ollut vaihtovaippaa.
Miksi ei hoitaisi? Jos ei osaa kysyä neuvoa niin google osaa auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia on tärkeää jakaa perhevapaat 50-50. Miehen pitää alusta asti olla päivisin YKSIN vauvan kanssa, ilman että äiti on laittanut mitään valmiiksi.
Meillä oli mies 10kk kotona lapsen kanssa. Lapsi katseli piirrettyjä, söi pilttia, ulkoilemassa kävivät vaunulenkillä hakemassa energiajuoman isukille. Osaako mies nykyään huolehtia lapsen tavarat ja tapaamiset? Ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän takia on tärkeää jakaa perhevapaat 50-50. Miehen pitää alusta asti olla päivisin YKSIN vauvan kanssa, ilman että äiti on laittanut mitään valmiiksi.
Meillä oli mies 10kk kotona lapsen kanssa. Lapsi katseli piirrettyjä, söi pilttia, ulkoilemassa kävivät vaunulenkillä hakemassa energiajuoman isukille. Osaako mies nykyään huolehtia lapsen tavarat ja tapaamiset? Ei osaa.
Ei tunnu olevan kyse osaamisesta vaan laiskuudesta. Tuossa tapauksessa korjaustoimenpide on ero. Toki joudut hyväksymään sen, että lasten hoitotaso aika matalalla isällä ollessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä käsittämätöntä, miten miehet todella usein (ei toki aina) alentavat itsensä lasten saannin jälkeen samalle toiminnan ohjauksen tasolle lasten kanssa. Mikään ennakointi tai asioiden järjestely ei onnistu ilman selkeitä ohjeita. Pärjää jotenkuten lasten kanssa, kun lähden reissuun, mutta heti kun palaan kuvioihin kaikki jätetään minun vastuulle ja minun muistini varaan. Kai se elämä on vain mukavampaa niin.
Äidille lasten vaatteet pitää olla viikattu aina tietyllä samalla tavalla, kaiken pitää olla tehty oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan, ja itseasiassa äidin tekemänä että se kelpaa.
Itsäisessä toiminnassa ei ole järkeä koska jos se ei ole äidin tekemää se on väärin ja päälle voi huutaa ja valittaa. Taas meni väärin, et osaa mitään ja itse olisi pumitänyt tehdä.
Kannattaa ekana katsoa peiliin ja miettiä onko itse aiheuttanut tilanteen.
Annas kun arvaan: sinun puhtaat vaatteet on kaapissa yhdessä isossa mytyssä kaikki sekaisin?
Haluat kontrolloida vento viersitakin ketjuun vastaajia. Ehkä todella kannattaa opetrlla luopuumaan ainakin joiltakin osin kontrolloinnista. Ei tarvi stressata jokaisen vaatekaapin sisällöllä.
Vierailija kirjoitti:
No itse sitten huolehdit, itse olet ongelmasi tehnyt. Kyllä meillä mies on osannut ihan itse huolehtia pienimpien vaipat jne mukaan. Ihan vain siksi että vauvat on jääneet isän kanssa kotiin kun minä olen mennyt kauppaan, kampaajalle, lenkille jne
Ehkä ap:n mies ei ole normaaliälyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itse sitten huolehdit, itse olet ongelmasi tehnyt. Kyllä meillä mies on osannut ihan itse huolehtia pienimpien vaipat jne mukaan. Ihan vain siksi että vauvat on jääneet isän kanssa kotiin kun minä olen mennyt kauppaan, kampaajalle, lenkille jne
Ehkä ap:n mies ei ole normaaliälyinen.
Oli tai ei niin auttako se paapominen (kontrollointi) jotakin?
Minunkin lapset on aikuisia. Oikein hyvät välit heillä on isäänsä. Mitään traumoja ei ole syntynyt vaikka joskus unohtui laukku kotiin kun lähdettiin reisduun. Isä hoiti unohduksen käymällä kaupassa. Muisti seuraavalla kerralla ottaa pakatut laukun mukaan ja todennäköisesti myös lapsi oppi jotakin.
Nykyisin olen pelkästään tyytyväinen että lapset kysyy isältä neuvoja ja ratkaisuja silloinkin kun kaikki ei ole hallinnassa. Joskus on päästettävä vain irti siitä että kotrolloi kaikkea.