Kuinka luopua lapsen isän ohjailusta? Se kun on totta, että kamat puuttuu ja homma levähtää jos en ajattele kaikkea kaikkien puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä käsittämätöntä, miten miehet todella usein (ei toki aina) alentavat itsensä lasten saannin jälkeen samalle toiminnan ohjauksen tasolle lasten kanssa. Mikään ennakointi tai asioiden järjestely ei onnistu ilman selkeitä ohjeita. Pärjää jotenkuten lasten kanssa, kun lähden reissuun, mutta heti kun palaan kuvioihin kaikki jätetään minun vastuulle ja minun muistini varaan. Kai se elämä on vain mukavampaa niin.

Äidille lasten vaatteet pitää olla viikattu aina tietyllä samalla tavalla, kaiken pitää olla tehty oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan, ja itseasiassa äidin tekemänä että se kelpaa.

 

Itsäisessä toiminnassa ei ole järkeä koska jos se ei ole äidin tekemää se on väärin ja päälle voi huutaa ja valittaa. Taas meni väärin, et osaa mitään ja itse olisi pumitänyt tehdä.

 

Kannattaa ekana katsoa peiliin ja miettiä onko itse aiheuttanut tilanteen.

Annas kun arvaan: sinun puhtaat vaatteet on kaapissa yhdessä isossa mytyssä kaikki sekaisin?

Haluat kontrolloida vento viersitakin ketjuun vastaajia. Ehkä todella kannattaa opetrlla luopuumaan ainakin joiltakin osin kontrolloinnista. Ei tarvi stressata jokaisen vaatekaapin sisällöllä.

Miten siitä valtavasta vaatekasasta löytää kenenkään vaatteet? Senhän joutuu perkaamaan monta kertaa päivässä ja siihen menee tolkuttomasti aikaa. Sitten, kun mitään ei löydy, pitää ostaa uudet. Siinä on sitten viisi samanlaista vaatetta, jotka menee samaan aikaan pieneksi. Rahansa voi käyttää järkevämminkin.

Mistä valtavasta vaatekaapista? Ja miksi se pitäisi penkoa useampaan kertaan päivässä? En minä ainakaan vaatteita jatkuvasti vaihda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se mies opi, jos kerran tai pari joutuu lähtemään kesken mökiltä tai juhlista hakemaan unohtuneita ruokia tai vaippoja (ottaa toki karjuvan vauvan reissulle mukaan)?

Lapsi kärsii. Muissa asioissa voisi antaa kokemuksen opettaa.

Miten lapsi siitä kärsii että isä hakee hänelle ruuat kotoa tai kaupasta.

Lapsi kärsii, kun mies huomaa asian vasta kun lapsi itkee nälkäänsä. Mökiltä voi olla pitkä matka kauppaan tai kauppa jo kiinni.

Se on isän vastuulla, ei sinun. 

Edelleen ainoa kärsijä tuossa tilanteessa on lapsi. Itse en voisi kohdella lapsia noin huonosti. Saattaisi miehen syömiset, juomiset ja auton avaimet hävitä kummasti.

Eli sinä otat vastuun mutta valitat että isä ei sitä ota. Otatko itse vastuuta asioista joista mies kantaa vastuun?

Minun lapset on jo aikuisia, mutta en kohdellut heitä kaltoin, kun he olivat pieniä. Minua ei haitannut asiat, joilla oli vaikutusta vain mieheen itseensä. Yleensä niihin meni vain rahaa, mutta ne oli vain miehen rahoja.

Minunkin lapset on aikuisia. Oikein hyvät välit heillä on isäänsä. Mitään traumoja ei ole syntynyt vaikka joskus unohtui laukku kotiin kun lähdettiin reisduun. Isä hoiti unohduksen käymällä kaupassa. Muisti seuraavalla kerralla ottaa pakatut laukun mukaan ja todennäköisesti myös lapsi oppi jotakin.

Nykyisin olen pelkästään tyytyväinen että lapset kysyy isältä neuvoja ja ratkaisuja silloinkin kun kaikki ei ole hallinnassa. Joskus on päästettävä vain irti siitä että kotrolloi kaikkea.

Aloituksen mies unohti lapsen ruuat, vaipat ja lääkkeet. On kohtuutonta odottaa, että puhekyvytön lapsi muistuttaa isäänsä. Sinun lapset taisi olla jo isompia.

Tämä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä käsittämätöntä, miten miehet todella usein (ei toki aina) alentavat itsensä lasten saannin jälkeen samalle toiminnan ohjauksen tasolle lasten kanssa. Mikään ennakointi tai asioiden järjestely ei onnistu ilman selkeitä ohjeita. Pärjää jotenkuten lasten kanssa, kun lähden reissuun, mutta heti kun palaan kuvioihin kaikki jätetään minun vastuulle ja minun muistini varaan. Kai se elämä on vain mukavampaa niin.

Äidille lasten vaatteet pitää olla viikattu aina tietyllä samalla tavalla, kaiken pitää olla tehty oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan, ja itseasiassa äidin tekemänä että se kelpaa.

 

Itsäisessä toiminnassa ei ole järkeä koska jos se ei ole äidin tekemää se on väärin ja päälle voi huutaa ja valittaa. Taas meni väärin, et osaa mitään ja itse olisi pumitänyt tehdä.

 

Kannattaa ekana katsoa peiliin ja miettiä onko itse aiheuttanut tilanteen.

Annas kun arvaan: sinun puhtaat vaatteet on kaapissa yhdessä isossa mytyssä kaikki sekaisin?

Haluat kontrolloida vento viersitakin ketjuun vastaajia. Ehkä todella kannattaa opetrlla luopuumaan ainakin joiltakin osin kontrolloinnista. Ei tarvi stressata jokaisen vaatekaapin sisällöllä.

Miten siitä valtavasta vaatekasasta löytää kenenkään vaatteet? Senhän joutuu perkaamaan monta kertaa päivässä ja siihen menee tolkuttomasti aikaa. Sitten, kun mitään ei löydy, pitää ostaa uudet. Siinä on sitten viisi samanlaista vaatetta, jotka menee samaan aikaan pieneksi. Rahansa voi käyttää järkevämminkin.

Mistä valtavasta vaatekaapista? Ja miksi se pitäisi penkoa useampaan kertaan päivässä? En minä ainakaan vaatteita jatkuvasti vaihda.

Valtavasta vaatekasasta. Sinulla ei taida olla pieniä lapsia, sen kyllä huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai ymmärrät että maailma ei tuhoudu vaikka kaikki ei toimi niin kuin sinä haluat? Sinun vaatimukset ei ole mikään laki. Muut ei ole velvollisia toteuttamaan sinun tahtoa ihan samalla tavalla kun sinäkään et suostu toteuttamaan muiden tahtoa kun jääräpäisesti vain vaadit sinun tahdon toteutusta

Huomaatko, aloituksessa on kyse pienestä lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan. Ei se mies kuitenkaan hoida terveeksi lapsen rikki hautunutta peppua, kun ei ollut vaihtovaippaa.

Miksi ei hoitaisi? Jos ei osaa kysyä neuvoa niin google osaa auttaa.

Tuollaisen miehen mielestä evvk.

Tee tietokoneelle/tabletille/johonkin lista reissuun mukaan pakattavista asioista. Siitä on itsellekin hyötyä. Voit luetteloida siihen erikseen lapselle mukaan pakattavat ja pyytää miehen hoitavan sen osuuden. Samaa listaa voi hyödyntää vuosikaudet ja muokata lapsen kasvaessa ja tarpeiden muuttuessa.

Vierailija kirjoitti:

Tee tietokoneelle/tabletille/johonkin lista reissuun mukaan pakattavista asioista. Siitä on itsellekin hyötyä. Voit luetteloida siihen erikseen lapselle mukaan pakattavat ja pyytää miehen hoitavan sen osuuden. Samaa listaa voi hyödyntää vuosikaudet ja muokata lapsen kasvaessa ja tarpeiden muuttuessa.

Ei toimi käytännössä. 

- jos lista on miehen kännykässä niin se on liian vaikea ottaa esille

- jos lista miehen sähköpostissa niin lista katoaa mystisesti jonnekin bittiavaruuteen

- jos lista on keittiön pöydällä niin käsiala on epäselvä tai fontti vääränlainen

- tai listan voi yksinkertaisesti heittää roskiin ja syyttää siitä äitiä

Miehellä löytyy AINA syy olla tekemättä mitään!

Been there done that.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee tietokoneelle/tabletille/johonkin lista reissuun mukaan pakattavista asioista. Siitä on itsellekin hyötyä. Voit luetteloida siihen erikseen lapselle mukaan pakattavat ja pyytää miehen hoitavan sen osuuden. Samaa listaa voi hyödyntää vuosikaudet ja muokata lapsen kasvaessa ja tarpeiden muuttuessa.

Ei toimi käytännössä. 

- jos lista on miehen kännykässä niin se on liian vaikea ottaa esille

- jos lista miehen sähköpostissa niin lista katoaa mystisesti jonnekin bittiavaruuteen

- jos lista on keittiön pöydällä niin käsiala on epäselvä tai fontti vääränlainen

- tai listan voi yksinkertaisesti heittää roskiin ja syyttää siitä äitiä

Miehellä löytyy AINA syy olla tekemättä mitään!

Been there done that.

;D

Osuva listaus! Olet kokenut saman!

Lista unohtuu, vaikka olisi annettu käteen valmiiksi herki sitten.

Käsiala ei ollut riittävän selvä: "en jaksanut alkaa arvailemaan"

Tai ei vaan käy katsomassa viestiketjun muistilistaa koska "on tässä arjessa muutakin muistettavaa"

AINA on syy miksei ota vastuuta.

Ap

Jakakaa kotityöt ja vastuut niin, että miehelle ne hommat, mitä hän osaa luonnostaan ja tekee mielellään ja sulle ne hommat, jotka sujuu silta paremmin. Selvästi yrität nyt miehelle ujuttaa sellaista hommaa, joka sujuu sulat itseltäsi paremmin. Sitten ette enää puutu toistenne tekemisiin ja hoidettu oman tonttinne. Eihän siinä ole mitään pahaa, jos sä hoidat aina lasten asiat ja ikkunanpesuineen ja mies vaikka hoitaa autot, iv-koneen ja imuroinnin. Noin niin kuin esimerkkinä. Ei kannata välittää siitä, vaikka jako,olisikin ns. sukupuolittunut, jos se saa arjen toimimaan paremmin. Tsemppiä.

Nuo niinsanotusti miesten työt, joihin miehet aina eroaa, on kuitenkin sellaisia, että niihin ei kulu sitä aikaa samalla tavalla kuin naisten töihin.  Joku mies kirjoitti huolehtivansa nuohouksesta.  Siis nuohoaako hän piiput joka päivä?

Epäilen, ettei nuohoa edes kerran vuodessa, vaan huolehtii siis siitä, että nuohooja tulee sen työn tekemään.  Siihen huolehtimiseen ei kulu montaakaan minuuttia.

Tottakai on iso asia, että huolehtii autoista ja muista vastaavista, mutta esim.  meillä moottoripyörien kanssa tusaaminen ei ole mitään kotityötä.  Se on miehen oma harrastus.  Sitä hän voi kuitenkin tehdä "työnä" koko päivän samalla kun minä huolehdin ruuanlaitor, tiskit, siivoukset, pyykinpesut, silitykset ja kaikki lapsiin liittyvät asiat.  

On vielä aika iso määrä miehiä, jotka ei huolehdi kodin siisteydestä ja järjestyksestä yhtään.  Saattavat kyllä pyyhkäistä pöydän, mutta huolimattomasti ja niin, että pyyhkimisen jälki jää näkyviin, rätti heitetty myttyyn lavuaariin,  lieden päälle roiskuneet rasvat edelleen olemassa, ei hätää ei huolta.  Vaimohan sen loppu siivouksen sitten tekee.  

Muistan takavuosilta lukeneeni erään naiskansanedustajan haastattelusta, kuinka hän viikon kotoa poissa oltuaan on alkanut vielä takki päällään puhdistaa hellaa.  Ymmärrän hyvin.  Rasvainen ja sotkuinen liesi on niin luotaantyöntävän näköinen kuin olla voi.  Miestä ei vain ole vaivannut.

Vierailija kirjoitti:

Jakakaa kotityöt ja vastuut niin, että miehelle ne hommat, mitä hän osaa luonnostaan ja tekee mielellään ja sulle ne hommat, jotka sujuu silta paremmin. Selvästi yrität nyt miehelle ujuttaa sellaista hommaa, joka sujuu sulat itseltäsi paremmin. Sitten ette enää puutu toistenne tekemisiin ja hoidettu oman tonttinne. Eihän siinä ole mitään pahaa, jos sä hoidat aina lasten asiat ja ikkunanpesuineen ja mies vaikka hoitaa autot, iv-koneen ja imuroinnin. Noin niin kuin esimerkkinä. Ei kannata välittää siitä, vaikka jako,olisikin ns. sukupuolittunut, jos se saa arjen toimimaan paremmin. Tsemppiä.

Jos mies hoitaa ne "miesten hommat" (autot, kodinkoneet ja nurmikon leikkaus) ja naiselle jää "naisten hommat" (lapset, ruoka, siivous), mies tekee hommiaan kerran pari kuussa kun taas naisella menee omiin kotitöihinsä monta tuntia joka ikinen päivä. Arki toimii silloin naisen varassa.

Ensin äidit paapoo poikalapsensa avuttomiksi passuuttajiksi ja sitten vaimon pitäisi siitä kouluttaa osallistuva, hoksaava isä lapselleen.  Ei oo helppo tehtävä, helpompi luovuttaa ja tehdä itse.  Ja homma jatkuu taas oman pojan paapomisella...

Vaimon ei kuulu kouluttaa mitään, vaan aikuisen miehen on itse hoksattava tämä vääristymä.  Eihän nykyään ole moneen polveenkaan ollut enää pelkkiä kotiäitejä.

Vanhanaikaista syyttää äitejä ja anoppeja.  Nyt on nyt ja miesten on aikuistuttava siinä missä naistenkin.  Ei minunkaan kotonani paljon kotitöitä tarvinnut tehdä, kun äiti oli sitä mieltä, että opiskelu oli minun työni.  Sain mennä aina valmiiseen pöytään.

Vasta kun muutin kotoa pois, aloin huushollata itselleni.  Kaikkeen oppii kun vaan alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Jakakaa kotityöt ja vastuut niin, että miehelle ne hommat, mitä hän osaa luonnostaan ja tekee mielellään ja sulle ne hommat, jotka sujuu silta paremmin. Selvästi yrität nyt miehelle ujuttaa sellaista hommaa, joka sujuu sulat itseltäsi paremmin. Sitten ette enää puutu toistenne tekemisiin ja hoidettu oman tonttinne. Eihän siinä ole mitään pahaa, jos sä hoidat aina lasten asiat ja ikkunanpesuineen ja mies vaikka hoitaa autot, iv-koneen ja imuroinnin. Noin niin kuin esimerkkinä. Ei kannata välittää siitä, vaikka jako,olisikin ns. sukupuolittunut, jos se saa arjen toimimaan paremmin. Tsemppiä.

Hyvä idea. Sitten, kun tulee ero, nainen saa lasten huoltajuuden, koska mies ei osaa hoitaa lapsiaan. Mies pitää sitten turpansa kiinni eikä uikuta miten hänet on vieraannutettu lapsistaan.

Ah... jälleen kerran muistan huokaista helpotuksesta kun oma mies on täysin pätevä huolehtimaan asioista. Sekä omistaan että muiden. 

Aina kun lähdetään jonnekin, se kysyy ääneen "onko meillä kaikki?" Ja luettelee tärkeimmät. En muista yhtään ainutta kertaa jolloin edes nenäliina olisi puuttunut matkasta. 

Meillä puolin ja toisin käy usein niin, että toinen ajattelee aamulla itsekseen "pitääpä hoitaa tuo asia X kun tulen kotiin" vain huomatakseen myöhemmin että toinen huomasi saman ja ehti tehdä sen pois alta.

Vierailija kirjoitti:

Ah... jälleen kerran muistan huokaista helpotuksesta kun oma mies on täysin pätevä huolehtimaan asioista. Sekä omistaan että muiden. 

 

Aina kun lähdetään jonnekin, se kysyy ääneen "onko meillä kaikki?" Ja luettelee tärkeimmät. En muista yhtään ainutta kertaa jolloin edes nenäliina olisi puuttunut matkasta. 

 

Meillä puolin ja toisin käy usein niin, että toinen ajattelee aamulla itsekseen "pitääpä hoitaa tuo asia X kun tulen kotiin" vain huomatakseen myöhemmin että toinen huomasi saman ja ehti tehdä sen pois alta.

Ihanaa!!! 

Olette onnekkaita tuossa asiassa :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eikö se mies opi, jos kerran tai pari joutuu lähtemään kesken mökiltä tai juhlista hakemaan unohtuneita ruokia tai vaippoja (ottaa toki karjuvan vauvan reissulle mukaan)?

Hyvä idea. Itse en antanut ihan niin pitkälle mennä (niin pitkät matkat) mutta sellaisen puolisen tuntia kun mies oli ajanut, soitin ja hämmästyneenä kysyin, miten ihmeessä vauvan ruoka- ja vaippakassi oli vielä eteisessä. . . 
Kyllä hän oppi. Minä opin myös: että olisi alusta asti pitänyt antaa miehen ottaa enemmän vastuuta. 
 

Vierailija kirjoitti:

Ah... jälleen kerran muistan huokaista helpotuksesta kun oma mies on täysin pätevä huolehtimaan asioista. Sekä omistaan että muiden. 

 

Aina kun lähdetään jonnekin, se kysyy ääneen "onko meillä kaikki?" Ja luettelee tärkeimmät. En muista yhtään ainutta kertaa jolloin edes nenäliina olisi puuttunut matkasta. 

 

Meillä puolin ja toisin käy usein niin, että toinen ajattelee aamulla itsekseen "pitääpä hoitaa tuo asia X kun tulen kotiin" vain huomatakseen myöhemmin että toinen huomasi saman ja ehti tehdä sen pois alta.

Me tehdään aina kaikenlaisia listoja, puolin ja toisin, mutta silti reissuista aina unohtuu tavaroita. Reissasin itse sinkkuna todella paljon, eikä koskaan puuttunut mitään. Reissasin vielä aika minimalistisilla kamppeilla. Mut jotenkin tää on lasten kanssa aika infernaalista. Tosin se ollaan opittu puolin ja toisin, että eväät ja syömiset on ne tärkeimmät jutut. Muuten on h*lvetti irti :D

Vierailija kirjoitti:

Eikö se mies opi, jos kerran tai pari joutuu lähtemään kesken mökiltä tai juhlista hakemaan unohtuneita ruokia tai vaippoja (ottaa toki karjuvan vauvan reissulle mukaan)?

No tuollaisten miesten kanssa tuo ei toimi koska mies vetää herneen nenään ja karjuu enemmän kuin se vauva. Luultavasti lähtee ovet paukkuen, ottaa auton ja jättää sinut ja huutavan vauvan ilman ruokaa ja vaippoja nalkkiin johonkin korpeen. Miehen mielestä kun koko jupakka on loppupeleissä sinun syytäsi.

Ei tuota peliä voi koskaan voittaa jos äijä on noin latvalaho alunperinkin.

Meillä on lapset jo teini-ikäisiä, toinen täysi-ikäinen. Olen huolehtinut kaikesta siitä asti, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Olen hoitanut neuvolan, päiväkodin ja koulun asiat sekä kaikki lasten asiat vaatteita ja harrastuksia myöten. Olen suunnitellut ja toteuttanut lasten synttärit, rippijuhlat ja yo-juhlat. Mies tekee sitten mitä pyydän, teen valmiin listan kauppaan ym. Varaan kaikki lomamatkat ja suunnittelen lomat. Nyt valvon viikonloppuisin kun odotan teinejä kotiin. Olen sanonut miehelle useamman kerran että olen aika loppu kaikesta huolehtimiseen, mies suuttuu kun luulee että syytän ettei tee mitään kotitöitä. Tekee kyllä ruokaa ja siivoaa, usein pyynnöstä. 

Ja sitten miehille ero tulee usein puskista, kun eivät tajua miten kuormittuneita naiset/äidit ovat. Ja ihmetellään, kun naiset eivät halua seksiä.

N46

Ap täällä.

Kiitos kiinnostavista vastauksista. Moni tuntuu tuntevan ilmiön, neuvottomuuden sen edessä ja näin varsinaiset vinkit jää luonnollisesti vähäksi.

Kuten muutamat neuvoivatkin; joissain pienissä asioissa voi toimia se että antaa toisen tehdä ne virheet. Esim ajaa max puoli tuntia ilman varusteita, mutta aika helposti nämäkin kaatuu lasten niskaan. Jos ei varusteiden puuttumisen vuoksi, niin miehen mielenosoituksen.

Sillä syy tavaroiden puuttumiseen on itsensä ulkopuolella, liian sotkuinen koti, liian lyhyt valmistautuminen, liian pieni koti, huono hoitolaukku, kodin tunnelma etc

Joskus tehoaa hieman myös häpeä. Se että ulkopuolisille tulee selväksi kuka vastasi lapsen tarpeista, aikataulusta. (Meneminen eri matkaa esim. autoilla juhlapaikalle, kylään tms)

Jotkut on onnettoman huonoja organisoimaan, ja kaaoksen tunne vie heti fokuksen.  Mutta luulisi persoonan muilla piirteillä voivan päästä ok-tasolle (huolellisuus, ahkeruus, halu oppia, apuvälineiden kuten listojen käyttö)

Vieläkin saa laittaa vinkkejä, te jotka tiedätte mitä tarkoitan <3

Täällä huomaan että tärkeää on itse muistaa keskittyä kriittisiin lasten juttuihin. Esim pestä aina ensin lasten vaatteet. Ennakoida että kaikki varusteet ovat ostettu etukäteen (lääkkeet, vaipat, sopiva pipo).

... jatkuu...