Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen opiskelijat ihmeissään: miksi Suomessa kirjakieli eroaa niin paljon puhekielestä. Videossa suomalainen yrittää tätä selittää
17.04.2026 |
Suomen kieltä opiskelevat törmäävät kaikki samaan ongelmaan. Heille opetetaan kirjakieltä, mutta sitten oikeassa elämässä he törmäävät siihen faktaan, että kukaan ei puhu tätä kirjakieltä.
En itsekään ole törmännyt missään opiskelemassani kielessä näin suureen eroon standardisoidun kirjakielen ja väestön puhekielen välillä.
Tiedättekö te muita kieliä, joissa on todella suuri ero kirjoitetun standardikielen ja puhutun kielen välillä?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Murteita esiintynee kaikissa kielissä.
Totta kai esiintyy, mutta suomen kielen erikoisuutena onkin se, että vaikka ei puhuisikaan mitään murretta voimakkaasti, niin se puhuttu suomen kieli silti eroaa valtavasti kirjakielestä. Kukaan ei arkielämässään eikä edes töissä puhu täydellistä kirjakieltä.
Kirjakieltä kuulee ainoastaaan uutisissa, tv-ohjelmissa, muodollisissa haastatteluissa ja puheissa, sekä tietenkin oppikirjoissa, kirjoissa, lehdissä, elokuvien tekstityksissä jne.
Et ole sitten varmaan koskaan briteissä käynyt, kun kerran suomen murteet sulle on niin iso ihmetyksen aihe
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yksi harvoja poikkeuksia. Puhun lähes yksinomaan kirjakieltä. Briteissä tällaisia ihmisiä kutsutaan posheiksi.
Oletko kirjolla? Äärimmäisen harva suomalainen natiivipuhuja PUHUU täydellistä kirjakieltä.
Ja eihän tuo ainakaan edes kirjoittanut kirjakieltä.
Pronomini suomen kielessä ei edelleenkään ole pakollinen edes kirjallisessa kielessä,
Ei puhuttu pakollisuudesta vaan ihan siitä, että suomea opiskeleville sitä opetetaan eikä kukaan niin todellisuudessa sano.
Kyllä. Mutta ymmärtämisen kannalta vaikeinta on varmasti, että ääntämisessä vedetään niin sanotusti mutkat suoraksi ja hävitetään konsonantteja keskeltä täysin tarkoituksella. Jos tämä yhdistetään vielä nopeaan tyyliin puhua, ei vierasmaalainen tajua yhtään mitään.
Ottaen huomioon, että suurinta osaa maailman kielistä kirjoitetaan aivan eri tavalla kuin lausutaan, suomen puhekielikin on varsin uskollista kirjoitusasulle.
Eräs tuttuni on ruotsinkielinen, mutta teknologia laittaa hänen kielekseen navigaattorin riikinruotsi? Ja toki suomen kielessä on niin paljon erilaisia eroja paikkakunnan ja toki myös puhekielen mukaan. Näin myös monissa muissakin maissa. Ja toki suomalaisena on hämmästyttävää kuulla navista jotain huonoa suomen kieltä?
Kun muutin Sveitsiin opiskelin muiden maamujen kanssa virallista saksaa. Käytännössä kaikki puhuu kuitenkin Sveitsin saksaa joka on lähes oma kielensä.
No ei siinä mittään, ensin opin vaivalla sen saksan ja sitten opettelin ymmärtämään (en puhumaan!) Sveitsin saksaa. Meinas kyllä mennä hermo välillä.
Kaikki painettu sana, radio, tv jne on saksan kirjakieltä.
Usein ihmiset kyllä usein kysyy kohteliaasti että vaihdanko hei kirjakieleen. Nykyään sanon että jatka vain puhekielellä; kyllä mä ymmärrän vaikken osaa sitä puhua. Vastaan sitten saksaksi. Puhumme sitten kahta kieltä yhdessä.
Sveitsiläiset kokee myös ärsyttävänä jos ulkomaalaiset edes yrittää puhua sveitsin saksaa. Luulevat että pilkkaan puhetta. Pysyttelen siis saksassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yksi harvoja poikkeuksia. Puhun lähes yksinomaan kirjakieltä. Briteissä tällaisia ihmisiä kutsutaan posheiksi.
Oletko kirjolla? Äärimmäisen harva suomalainen natiivipuhuja PUHUU täydellistä kirjakieltä.
Ja eihän tuo ainakaan edes kirjoittanut kirjakieltä.
Pronomini suomen kielessä ei edelleenkään ole pakollinen edes kirjallisessa kielessä,
Ei puhuttu pakollisuudesta vaan ihan siitä, että suomea opiskeleville sitä opetetaan eikä kukaan niin todellisuudessa sano.
Miten korjaisit tilanteen?
Suomen kielen opiskelijoille pitäisi järjestää erikseen puhesuomen kursseja. Eli kun ovat ensin opetelleet alkeet siitä kirjakielestä.
Järjestetäänkö kurssit raumaksi, savoksi, tampereeksi, stadiksi vai jollain muulla murteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun persereikä puhuu ihan omanlaistaan murretta mutta jos sitä oikein tarkkaan kuuntelee niin melkosta paskaahan se jauhaa.
Sun perseen reikäsi ei kuulu tähän ketjuun.
Onhan se vaikeaa, jos on opetellut oppikirjasta sanan 'taskulamppu' ja sitten stadissa puhutaan jostain ihmeen 'fikkarista'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun muutin Sveitsiin opiskelin muiden maamujen kanssa virallista saksaa. Käytännössä kaikki puhuu kuitenkin Sveitsin saksaa joka on lähes oma kielensä.
No ei siinä mittään, ensin opin vaivalla sen saksan ja sitten opettelin ymmärtämään (en puhumaan!) Sveitsin saksaa. Meinas kyllä mennä hermo välillä.
Kaikki painettu sana, radio, tv jne on saksan kirjakieltä.
Usein ihmiset kyllä usein kysyy kohteliaasti että vaihdanko hei kirjakieleen. Nykyään sanon että jatka vain puhekielellä; kyllä mä ymmärrän vaikken osaa sitä puhua. Vastaan sitten saksaksi. Puhumme sitten kahta kieltä yhdessä.
Sveitsiläiset kokee myös ärsyttävänä jos ulkomaalaiset edes yrittää puhua sveitsin saksaa. Luulevat että pilkkaan puhetta. Pysyttelen siis saksassa.
Eikö tätä sveitsin saksaa siis edes opeteta ulkomaalaisille? Onko siihen edes saatavilla oppikirjoja? Vai onko se sama kuin suomen kielessä eli oppikirjoja ei suomen puhekielestä ole saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vaikeaa, jos on opetellut oppikirjasta sanan 'taskulamppu' ja sitten stadissa puhutaan jostain ihmeen 'fikkarista'.
Tai olet opiskellut sanan linja-auto, mutta käytännössä kaikki puhuvat bussista tai dösästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murteet on aika monessa maassa haaste opiskelijoille.
Sehän siinä onkin, kirjakieli on koostettu murteita yhdistelemällä, eli tehty ihan kokonaan "oma kielensä", jota kukaan ei puhu. Vähän kuin ruotsista, norjasta ja islannista tehtäisiin yhteinen kieli, joita asukkaiden pitäisi yhtäkkiä käyttää kaikessa kirjoituksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat sanoneet, että kun he ovat opiskelleet kieltä ja harjoitelleet standardi suomea ja sitten kun he menevät ihmisten ilmoille ja alkavat kuuntelemaan tai ovat vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, niin KUKAAN, siis EI KUKAAN, puhu sitä kirjakieltä, mitä heille on opetettu ja he ovat erittäin hämmentyneitä tästä näin suuresta erosta. Heistä tuntuu, että heidän pitäisi opetella kaksi kieltä, standardisoitu suomen kirjakieli ja siihen päälle sitten se puhekieli, jota ihmiset oikeasti puhuvat.
Sama japanin kielessäkin.
Eikä edes lopulta ole vain yhtä puhekielistä/kasuaalia muotoa! 😫
"Nani o shite iru no?" ("Mitä teet?", Kasuaali, opetuskirjassa) --> "Nani shitenno?" (Toki "Nani shiteru no?", myös tai pelkkä "Nani shiteru?". Toinen ehkä hieman tylympi, vanha mies tulee mieleen tai murre, "Nani shiten?".)
Ja sarjoista nämä muut muodot on bongattu.
Näissä on sekin, että voi olla partikkeleita upotettuna myös. Ja nehän muokkaavat merkitystä/puhujan vibaa. Tai sitten partikkeleita otetaan pois, tosin o on lähinnä tällainen partikkeli. (Käytän romajissa kirjainta o, wa, vaikka oikeastihan japaniksi kirjoitetaan wo ja ha.)
Sitten myös negatiiviset lauseet saavat usein "nee"/"ee" päätteen. "Nai" = "Nee"
"Sou janai yo" ("Ei se noin ole") = "Sou janee yo"
Hetki sitten tavattua, "Chigau" (Väärä/erilainen) muuttuikin "Chigee"
"Dasai" (Korni/Epäcool/Lame/Dorkamainen) = "Dassee", "Dasee"
No joo, lopulta aika pieniä juttuja, mutta alussa tuntui kuormittavalta. Olen kyllä vielä ihan aloittelija, joten tiedä sitten mitä sammakoita vielä tulevaisuudessa tapaa. Monia murteita ainakin on, niissä ihan omat sääntönsä. Mutta ensin pitää opiskella perusteet, vaikka kiinnostaakin paljon murteet!
Kohtelias muoto on toistaiseksi pysynyt samankaltaisena kuin kirjassa ollaan opetettu. Toki lyhennyksiä tapahtuu niissäkin muodoissa. "Itte imasu" ("Olen menossa"/"Olen sanomassa") --> "Ittemasu". Eli i otetaan pois.
En tiedä, helposti voi mennä sekaisin ainakin alussa! Esimerkiksi "Shimasu" ja "Shitemasu" (Shite imasu), "Tehdä". Shimasu vastaa aikalailla englannin kielen yksinkertaista preesenssiä eli futuuri, tavat, general statement. Shitemasu taas -ing muotoa eli juurikin käytetään sanomaan, mitä teet tällä hetkellä. Tai erilaiset olotilat, jotka toteutuvat tällä hetkellä, ovat vallitsevia. Esimerkiksi kuollut on "Shinde imasu".
Sitten toki on vielä kaksi kohteliasta muotoa olemassa, mutta niitä käytetään asiakaspalvelussa ja todella virallisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, ainakin. Muiden asioista käytetään kunnioittavaa puhetta, ja omista tai oman ryhmän asioista puhutaan vaatimattomasti ja nöyrästi.
Mutta mahtava kieli, vaikka asioita pitää joskus sisäistää useaan otteeseen!
Vierailija kirjoitti:
Yksi sanoi, että hän opetteli tarkkaan omistusmuotojen päätteet.
Minun autoni, sinun autosi, hänen autonsa, meidän automme, teidän autonne, heidän autonsa.
Ja sitten hän tajusi oikeassa elämässä, että kukaan puhu noin ja vieläpä persoonapronominitkin lyhenevät.
Eli: mun auto, sun auto, sen auto, meiän auto, teiän auto, heidän auto.
😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Toki, mutta onhan tuo vastaava ongelma monessa muussakin paikassa, että ei se nyt mitenkään erityistä sinällään ole. Englannin sisällä ja vielä jos siellä saarella matkaa vaikka Skotlantiin, niin vaikka oletettavasti heille kaikille on samaa englantia opetettu, niin kyllä se mitä sieltä suusta tulee ulos, on monesti kaikkea muuta kuin mitä se paperille kirjoitettuna olisi.
Murteet ja puhekieli oli ennen kirjakieltä.
Vierailija kirjoitti:
Murteet ja puhekieli oli ennen kirjakieltä.
Häh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Murteita esiintynee kaikissa kielissä.
Näin on. Pelkästään Brittein saarilla puhuttu englanti on täynnä paikallisia murteita ja aksentteja kuten scouse (Liverpool), geordie (Newcastle), yorshire puhumattakaan Skotlannissa ja Irlannissa puhutusta englannista. BBC:n kanavilla puhuttu englanti vastannee lähinnä sitä virallista englantia.
Parempi että suomen kieltä opiskelevat ensiksi sen kirjakielen, joka on kaikille suomalaisille ymmärrettävää eikä turhaan sekoiteta heidän päätään murteilla ja slangisanoilla.
Minusta on ainakin selkeämpää kirjoittaa mahdollisimman hyvää kirjakieltä enkä pyri "viäntämää jokkaista sannoo levveeks savoks" kuten "kaappa" (= kauppa) ja "kuappi" (= kaappi). Puhekielessä tulee tavallisesti sanottua tietyt sanat savolaisittain kuten "mehtä" metsän sanan sijasta sekä "vasta" (vs vihta), "lakka" (vs. hilla), lettu" (vs ohukainen/lätty), jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vaikeaa, jos on opetellut oppikirjasta sanan 'taskulamppu' ja sitten stadissa puhutaan jostain ihmeen 'fikkarista'.
Tai olet opiskellut sanan linja-auto, mutta käytännössä kaikki puhuvat bussista tai dösästä.
Bussi sana on yleisesti käytössä koko Suomessa, mutta "dösä" on helsinkiläisten rappioslangia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuletko sinä tänne?
Tuutsä tänne?
Minä menen kauppaan.
Mä meen kauppaan.
Minulla on nälkä.
Mul on nälkä.
Oletko sinä kotona?
Ootsä kotona?
Paljonko tämä maksaa?'
Paljon tää maksaa?
Minä tulen sinne.
Mä tuun sinne.
Tämä on ihan hirveää.
Tää on ihan hirveetä.
Minä en tajua mitään.
Mä en tajuu mitään.
jne.
Eihän näissä ollut mitään vaikeaa ymmärtää. En ymmärrä aloitusta.
Iskä ja äiskä laitto likan päikkäriin.
No. Elämä on valintoja. Joku päättää opetella suomea ja suomi on rikas kieli.
Minkäs teet?