Minkälaisia suomalaiset nimet kivikaudella 5000 vuotta sitten jolloin Suomessa elettiin paratiisillisissa oloissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sillon täällä ollut edes elämää. Suomihan oli pelkkää metsää ja karhuja koko seutu. Tuskin tänne kukaan huvikseen eksyi. Korkeintaan suuntautui harhaan.

Kristiinankaupungin Susiluolasta on löytynyt merkkejä, joiden on tulkittu viittaavan ihmisiin jo yli 100 000 vuotta sitten.

Siihen aikaan nykyihminen ei vielä ollut edes lähtenyt Afrikasta ainakaan merkittävässä määrin. Varhaisempia ihmisen suvun lajeja Euroopassa kyllä eleli muttei nykyihmisiä. Ensimmäinen Homo sapiens on nykyisen Suomen kamaralla astellut vasta jääkauden jälkeen noin 11 000–12 000 vuotta sitten.

Homo sapiens eli nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Nykyiset Afrikan ulkopuoliset väestöt polveutuvat pääasiassa muuttoaallosta, joka tapahtui noin 80 000-60 000 vuotta sitten.

Ainakin teoriassa on mahdollista, että nykyihminen on tepastellut Suomessa ennen jääkautta.

Jossain vaiheessa jääkauden loppuaikana Suomi tosin oli veden peitossa lähes kokonaan. Maa oli painunut ala painavien jäämassojen alla. Kun ne sulivat, joka puolella oli vettä.

Outokummussakin kivikaudella metsästetty hylkeitä. M34

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sillon täällä ollut edes elämää. Suomihan oli pelkkää metsää ja karhuja koko seutu. Tuskin tänne kukaan huvikseen eksyi. Korkeintaan suuntautui harhaan.

Kristiinankaupungin Susiluolasta on löytynyt merkkejä, joiden on tulkittu viittaavan ihmisiin jo yli 100 000 vuotta sitten.

Siihen aikaan nykyihminen ei vielä ollut edes lähtenyt Afrikasta ainakaan merkittävässä määrin. Varhaisempia ihmisen suvun lajeja Euroopassa kyllä eleli muttei nykyihmisiä. Ensimmäinen Homo sapiens on nykyisen Suomen kamaralla astellut vasta jääkauden jälkeen noin 11 000–12 000 vuotta sitten.

Homo sapiens eli nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Nykyiset Afrikan ulkopuoliset väestöt polveutuvat pääasiassa muuttoaallosta, joka tapahtui noin 80 000-60 000 vuotta sitten.

Ainakin teoriassa on mahdollista, että nykyihminen on tepastellut Suomessa ennen jääkautta.

Nykyään uskotaan että nykyihminen kehittyi euraasiassa ei Afrikassa. Geeneistä nähdään että nykyihmisiä ei ole ikinä asunut Afrikassa.

Afrikkalaisilla ei ole yhteneviä geenejä nearernthalien kanssa eikä neardenthaslilaiset ole afrikkalaisten esi- isoja kuten meillä valkoisilla eli nykyihmisillä

Tämä on se nykyinen tieteellinen näkökulma ja konsensus

Se ettei afrikkalaisilta löydy nertenthalin ja denisovan ihmiten geenejä todistaa vain sen, että Afrikasta Euraasiaan vaeltaneet ja nerdenthaalien ja denisovien kanssa lisääntyneet nykyihmisten esi-isät eivät palanneet takaisin Afrikkaan. Siellä Afrikassa me nykyihmiset kehityimme vaikka hankimmekin täällä itsellemme serkkujemme geenejä. Tämä on nykyinen konsensus.

Nykyihminen  ei ole puhdas  afrikkalainen,  vaan sekoitus  Afrikasta tulleiden  ja  euraasialaisten  kesken.   Paitsi  he Afrikassa,  joissa ei  ole lainkaan muita  kuin alkuperäisiä  afrikkalaisia geenejä,  ja onko nekään niitä  Eurooppaan kulkeutuneiden satatuhatvuotisia  enää.

Toki ollaan muututtu siitä mitä oltiin lähdettäessä afrikasta. Ja täällä lisäännyttiin täällä ennestään olleiden denisovien, nertendthalien ja ehkä Fluorensin ihmisten kanssa. Eli erotaan kyllä Afrikassa pysyneistä populoista  geeneiltämme nykyään. Mutta sieltä tultiin joka tapauksessa. Lasket ilmeisesti nuo omiksi serkuiksimme luokitellut yllä mainitsemani ihmiset niiksi euraasialaisiksi. Muista ei ole todisteita, mutta jotain voi vielä löytyä. Noiden ja vielä löytymättömien sisarlajien vaikutus geenipooliimme on nykytutkimusten mukaan korkeimmillaan 2 - 4%. Loput jokseenkin samat kuin afrikkalaisilla populaatioilla.

Voi ei. Ensinnäkin se on Neanderthalin ihminen ja Floresin ihminen. Kyseinen Floresin saari on muuten Indonesiassa, eli aika kaukana "täältä" -mihin sillä viittaatkaan. 

Aika mielenkiintoista on sekin, että (toisin kuin kuvittelet) erot väestöryhmien välillä ovat suurimmat juuri Afrikassa. Ei siis esim. euraasialaisten ja afrikkalaisten välillä yleensä. 

Esimerkkinä eri Afrikan populaatioiden välisistä eroista on esim. San -kansat, jotka erosivat muista ihmisistä jo n. 200 000 vuotta sitten. 

Pahoittelut nimien kirjoitusvirheistä.

Afrikkalaisten nyky populaatioiden suuri geenivaihtelu osoittaa juuri sen, että nykyihminen ehti siellä elää pitkään ennen kuin ensimmäinen euraasiaan vaeltanut ja henkiinjäänyt  populaatio lähti sieltä. Viitteitä aiemmista muuttoaalloistanon, mutta ne eivät täällä selvinneet. Afrikan populaatioiden geenivariaatiot ovat todiste siitä, että alkukotimme sijaitsi juuri siellä ja että siellä meitä on paljon aiemmin kuin täällä. Luultavasti he ovat lehittyneet pystyihmisistä siellä samoihin aikoihin kun neadernthaalit kehittyivät pystyihmisistä täällä.

Nykyään esitetään myös toisenlaisia teorioita, kun löytyy lisää hyvin vanhoja fossiileja.

Jostain etelä Euroopasta löytynyt miljoonia vuosia vanha ihmisapinoiden sukuun kuuluneen otuksen luu ei kenenkään muiden kuin rotuhygienistien mukaan tarkoita sitä, että nykyihminen kehittyi Euroopassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sillon täällä ollut edes elämää. Suomihan oli pelkkää metsää ja karhuja koko seutu. Tuskin tänne kukaan huvikseen eksyi. Korkeintaan suuntautui harhaan.

Ensihän tätä pidettiinkin nautinto alueena jonne tultiin Euroopasta kesäisin keräilemään resursseja ja lähdettiin talveksi takaisin. Sitten kun populaatio kasvoi Euroopassa ja täällä ei ollut niin rankat talvet, niin jotkut jäivät pysyvästi asumaan. M34

Jääkauden jälkeen ilmasto muuttui ja täällä oli välilllä lämpimämpää. 

Lisäksi ihmiset eivät ajattele kunnolla, että miksi pohjoiseen lumiseen maahan yleensä kannattaisi metsästäjänä tulla. Sitä pidetään vaan tyhmänä. Ei tajuta, että metsästys jossain savannilla, vuoristossa, tai hiekkaisilla ylängöillä on aika rankkaa verrattuna siihen että lumessa liikut suksilla tai reellä, ja saalista on helppo seurata kun jalanjäljet näkyvät lumessa. 

Eiköhän vaan suomalais-ugrilaista kieltä puhuneet esi-isämme ole aikoinaan olleet mammutinpyytäjiä, jotka ovat seuranneet mammutteja pohjoisemmaksi Siperiassa ja sitten kun itään ja päätyneet Suomeen pyytämään hirviä, peuroja, hylkeitä, pyöriäisiä, ja kalastamaan. Kalastuksen ja linnustuksen merkitystä elinkeinona vähätellään aina. Mutta kalastaa ja linnustaa voi monena vuodenaikana, myös talvella. Suurriistan metsästys onnistuu vain tiettyinä vuodenaikoina yleensä, koska esim. peuroilla on ollut omat vaellusreittinsä, niitä ei aina ole ollut lähimaillaakaan. Jos on haluttu nahkaa ja turkiksia vaatteisiin, on pitänyt metsästää ne eläimet tiettyyn aikaan vuodesta, jolloin nahka/turkki oli hyvässä kunnossa jne.. 

Suomessa ja Siperiassa on voinut hyvinkin harrastaa kaikkia elinkeinoja ja siihen päälle lohinousut ja marjojen kypsyminen sun muut. Kunhan vuodenkierto on suunniteltu ja toteutettu järkevästi ja tuore ruoka käsitelty niin että säilyy pidemmän aikaan, niin hyvinhän sitä on eletty. Liikkuminen on ollut helppoa: kesällä vesiteitse, talvella reellä, suksilla, lumikengillä ja niin pois päin. Luistimetkin on kuulema keksitty Suomessa kauan sitten, ja niitä käytetty kulkemiseen ja metsästykseen. 

Lisäksi pohjoiseen on nimeenomaan ihmiskuntaa tullut aikoinaan rannikoille, monilla arktisilla rannikoilla on mitä monipuolisimmat resurssit: merinisäkkäät ovat muodostaneet arktisten rannikkojen tärkeimmän saaliin, koska siinä saa sekä lihaa, sisäelimistä B-vitamiineja, muuten rautaa ja proteiinia, sitten on merinisäkkäiden rasva (hylkeet, valaat), varsinaisia Omega-3-pommeja, ja siihen päälle meri tarjoilee muutakin kuten simpukat, sun muut. 

Elämänmeno on ollut se, että ruoka hankitaan silloin kun sitä on ja osa säilötään ja silloin kuin ei ole paljon voitu hankkia ruokaa eli talvisin on eletty säilötyllä ruualla, välillä käyty metsällä hakemassa joku teeri tai pilkillä kala, muuten nukuttu ja levätty ja tehty puhdetöitä. Siksipä emme tykkääkään tästä 24/7 työnteosta vuoden ympäri, ei sovi meille. 

Jotain tälläistä ne esittävät kirjassa muinaisuutemme jäljet, hyvä kirja. Luultavasti saamelaiset ja muitakin metsästäjiä tuli tänne pohjoiseen seuraamalla metsäpeuroja, jotka taas seurasivat "jäkälä aroa" joka siirtyi ilmaston lämmetessä aina vain pohjoisemmaksi. 

 

Luvin joskus taas vaihteeksi tieteen Kuvalehdestä että maammuutteja eli vielä pohjois Siperiassa, kun samaan aikaan Gizassa valmistui jo ensimmäinen pyramiidi. M34

Kyllä. Geenitutkimusten mukaan siperialaiset esi-isämme olivat n. 8 000 vuotta sitten Trans-Baikalin alueella, eli siellä Baikalin järven takana, nykyisen Mongolian ja Kiinan rajalta vähän pohjoiseen. Uuden kielitieteellisen tutkimuksen mukaan "uralilainen" kielemme alkukoti olisikin ollut vähän sen jälkeen nykyisen Jakutian aluella, siis pohjoisempana Trans-Baikalista, Lena-joen lähettyvillä siinä 4 500 vuotta sitten. Erään tanskalaisen kielitieteilijän mukaan jossain näillä alueilla esi-isillämme olisi ollut yhteyksiä myös kansoihin, jotka myöhemmin siirtyivät Siperian alueilta aina Pohjois-Amerikkaan asti, ja joista sittemmin tuli mm. inuitteja. Hieman jälkiä tästä näkyy kummassakin kieliryhmässä.

Jos seuraamme maantieteellisesti alkukieltä puhuvien esi-isiemme liikkeitä, saamme ym. perusteella hahmotuksen, että ensin lähdettiin pohjoisemmaksi Baikalilta sitten sieltä siirryttiin lännemmäksi: kun seuraa kartasta missä nykyiset uralilaiset kielisukulaisemme nyt asuvat, törmäämme ns. samojedikielisiin kansoihin n. 500 km päässä linnuntietä länteen Lena-joelta, eli Nganasanit, ja muut samojedilaiset kansat. Hieman lännempänä kohtaamme jo suomalais-ugrilaisiin kieliin laskettavat hantit ja mansit, nykyisen Ob- ja Irtysh-jokien alueella. Sitten ollaankin jo Uralilla ja sen takana Euroopan puolella suomalais-ugrilaisia kieliryhmiä on pohjoisesta etelään Venäjän alueella, ja vielä lännempänä Suomen alueella, Pohjois-.Ruotsiin ja -Norjaan asti. 

Jos kohtaaminen inuiittien esi-isien kanssa pitää paikkansa, he taas vaelsivat itään, kun me lähdimme länteen. Koska metsästäjät aina seuraavat saaliseläimiään, onkin mielenkiintoista katsella mitä tapahtui mammuteille Siperiassa. Ensinhän villamammutteja oli joka paikassa, mutta n. 10 000 vuotta sitten mammuttien määrä mantereella hiipui ja viimeisten mammutit Siperian alueella elivät Taimyrin niemimaalla (Jakutiasta länteen) ja Wrangelin saarella (Jakutiasta itään) n. 4000 vuotta sitten kummallakin alueella. Jakutia on ollut selvästi ennen tätä tärkeä paikka, jossa mammutteja oli, edelleen sieltä löytyy valtavasti luita. Vaikuttaa sitlä, että Jakutiasta uralilaista kieltä puhuvat olisivat lähteneet länteen etsimään mammutteja ja inuiittien esi-isät taas olisivat lähteneet itään. Mielenkiintoista on se, että erään palontologin mukaan mammutit olisivat kulkeneet edestakaisin Pohjois-Amerikan ja Siperian väliä - niin kauan kun maakannas (Beringia) oli olemassa eli vielä n. 10 000 vuotta sitten. Alaskaan jäikin sitten mammutteja vielä myöhempään aikaan, eli vain 3 700 vuotta sitten eleli kääpiömammutteja mm. Nunivakin saarella. 

Viimeiset mammutinmetsästäjät ovat sitten nähneet sekä idässä että lännessä, että tämä saalis alkoi ehtyä ja siirtyivät pääosin peurojen pyyntiin, kalastukseen ja merinisäkkäiden pyyntiin - ja myöhemmin lännessä myös maanviljelyyn. 

Siperialaiset esi-isämme näyttävät elelleen liikkuen pitkiä matkoja, kulkivat mahdollisesti jokia ja järviä pitkin, ja olivat kotonaan sekä hieman metsäisessä mutta myös tundran kaltaisilla avoimilla alueilla, jossa oli suhteelliseen kylmää ja lunta tuli niskaan. Kantauralin sanat, jotka ovat edelleen suomenkielisten sanojen pohjalla kuvaavat hyvin tätä maailmaa: on sukulaisten nimiä, puiden nimiä, eläinten ja kalojen nimiä, ympäristöä kuvaavia sanoja kuten joki, järvi, suo, sumu, sade, lumi, jää, ja myös pyyntiin liittyviä sanoja kuten askel, juosta, jälki ja kantaa, jousi sekä sulka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dna testi voi selvittää mistä tulleet onko esim. Ruotsista tai muualta. 

Suomeen on tulleet ihmiset lännestä, etelästä ja idästä

 

Suomalaiset ovat 90- prosenttisesti eurooppalaisia.

Olemme sekarotuisia.

Lähimmät veljeskansat järjestyksessä:

Ruotsi

Viro

Mordva

Venäjä

Ukraina

Puola

Latvia 
Liettua

Lähde: DNA - tutkimukset

Mitkä ihmeen veljeskansat? Kuulostaa lapsellisesta sanoa noin, kertoo ettet ymmärrä mitä DNA tarkoittaa.

Yleensä suomalainen DNA, jota näkyy muiden eurooppalaisten DNA:ssa, kertoo vähemmän nykyisistä kontakteista kuin niistä vanhoista Itämeren asutuksen aikaisista kontakteista. 

Unohdat myös kokonaan kielen ja kulttuurin, sukukansamme ovat tietenkin suurelta osin ihan eri kansat eli karjalaiset, saamelaiset, kveenit, vepsäläiset, virolaiset, marilaiset, mordvalaiset, komit, hantit, mansit, yms.

Kivi, Kallio, Sora, Hiesu, Havu, Noki, Kaarna, Tuisku, Myrsky

Marja, Louhi, Sulka, Tähti, Tuike

..suomalaisten kokonaismäärä taisi olla noin 3000 henkeä.. ja oli tuota tasoa kunnes ruotsalaiset ja venäläiset tuli kolonisoimaan molemmin puolin pöhkinälinnan rajaa

"Kantaurali: Noin 4000–5000 vuotta sitten puhuttiin kantauralia, joka on nykyisen suomen kielen kaukainen kantamuoto. Tätä kieltä puhuneet ihmiset asuivat tosin tuolloin vielä paljon laajemmalla alueella itäisessä Euroopassa, kuten Volgan vesistöalueella, eivätkä he olleet vielä levinneet tai muodostaneet yhtenäistä joukkoa nykyisen Suomen alueelle.

Kadonneet kivikauden kielet: Suomessa asui tuohon aikaan kampakeramiikkaa käyttävää väestöä. Kielitieteilijöiden mukaan heidän puhumansa kielet eivät olleet sukua nykyisille uralilaisille tai indoeurooppalaisille kielille. Näistä tuntemattomista kielistä on kuitenkin jäänyt joitain lainasanoja ja paikannimiä nykysaamen kieliin."

Puhuivat kyllä siihen aikaan