Tavarapaljous osa 2

Tehkää semmonen 30 päivää karsi 1 tavara haaste. Kirjaat paperille 30 päivän taulukon ja rastitat joka päivä että olet lahjoittanut tai heittänyt pois yhden tavaran. Mutta mietin tarkkaan onko se tavara tärkeä. Itse olen harrastanut tätä nyt enkä ole ikävöinyt mitään niistä tavaroista joita olen lahjoittanut kierrätyskeskukseen. Ainostaan pidän kaikki muistoesineet ja lapsuuden ja mitä olen saanut lahjaksi,  niitä en koskaan heitä pois. Ja tavarat mitä oikeasti tarvitsen ja joista on hyötyä minulle. Harrastusjuttuja en myöskään heitä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenkohan aiemmin kirjoittanut tästä? Anteeksi jos toistoa. Mutta olen siis nyt kovasti vähentänyt tavaraa ja alan olla pisteessa johon olen vuosia halunnut. Enää ei oikein ole sitä tuskittelua liian kanssa tai että pitäisi siirrellä kasoja että pääsee käsiksi siihen mitä haluaa.

Kaksi asiaa mitkä on ollut oivalluksia. Kun olen poistanut mitäänsanomattoman tavaran, jäljelle on jäänyt vain tavarat joista nautin ja on käytössä. En olisi ennen arvannut mikä dopamiinilähde oma koti voisikaan olla. Tavallaan saan nautintoa eri tavalla tavaroistani kun näen vain kivoja tavaroita kotonani. Esim. Mulla oli nurkassa metrin vilttipino, yli 10 vilttiä joista 9 olin saanut lahjoiksi ja jotka vastasi lahjanantajien makumieltymyksiä. Ei omiani. Annoin 9 niistä pois ja jätin sen yhden jonka olen itse valinnut. Näin olen tehnyt muidenkin asioiden kanssa. Koti näyttää nyt ikäänkuin omalta kodilta eikä muiden kodilta. 

Toinen juttu on se etten ole tajunnutkaan kuinka paljon tavarat joihin liittyy ikävä muisto vaikuttaa. Ja en ole tajunnut miten paljon mulla niitä onkaan. Esimerkiksi väkivaltaisen exän äidiltä sain punaisen kivi-tuikun. Kaunis tuikku mutta ei voinut mitään että aina kun silmä osui siihen, aivot automaattisesti muistutti minua siitä kamalasta joulusta kun ex taas pilasi sen ja itkin. Myin sen vintedissä pois. Tai kerran olin pihakirppiksellä ja löysin sieltä ihanan, vähän erikoisemman kaulakorun. Myyjä joka tuli luokseni oli todella agressiivisen oloinen, tiuski ostajille ja ostaessani tuon korun, hän ryöpsäytti päälleni tulikivenkatkuisen purkauksen jossa sanoi joutuvansa pakolla myymään ihania tavaroitaan jotta saisi sähkölaskun myytyä ja ilkeästi sanoi että jep toivottavasti nautit ostoksestasi joka mun on pakko myydä. Jäin ihan sanattomaksi mutta oli jo ottanut rahani niin kauppa tapahtui. Arvatkaa olenko koskaan käyttänyt tuota korua? En ja aina kun sen olen nähnyt, tilanne automaattisesti toistuu mielessäni ja tulee fiilis etten ainakaan sitä kaulaani laita. Myin senkin vintedissä!

Koko kodin olen nyt käynyt läpi ja mitään tällaista negatiivista tavaraa ei enää ole. Siitäkin tulee tosi hyvä olo!

Erinomainen kirjoitus !

Minulla poiston esteenä tuntuu olevan syyllisyys. Esimerkkinä veljen perheeltä saatu Sarpaneva pata. Kaunis klassikko. En vain käytä sitä koskaan. Paniikissa nostan hellan kulmalle kun veljen sakki harvoin (onneksi) kylässä käy. Jos älyäisivät kurkata kannen alle niin paljastuisi että on ihan käyttämätön. Ollut 5 vuotta...

Mä tykkään padasta tosi paljon. 
Olen itselleni ostanut aikoinaan ja vakio oli siinä joulupuuron teko.

Oon tehnyt myös pataleipää ja lihapatoja.

Myin tänään lapsen pieneksi jääneen takin. Päivän poisto hoidettu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei voi pitää S-ryhmän lahjakorttia turhana. Sillä voi ostaa vaikka ihan ruokaa, niitä juhlien tarjoiluja tai vaikka vessapaperia, jos muuta keksi. Jokainen tarvitsee noita, eikä tuollainen ole turhaa tavaraa.

En pidä sitä turhana, tietenkään. Mutta jos mulla on juhlat, tai kutsun ystävät vaikkq illalliselle, niin onhan tuo mielestäni outo tuliainen/lahja.  Sama kuin joku antaisi kympin setelin kirjekuoressa. 

Tuo jos mikä tuo mieleen sen, että vieras ikäänkuin maksaa osallistumisestaan. 

Olen ihan hyvin toimeentuleva, ja pidän tuota edelleen hyvin outona tuomisena aikuiselle. 

Ihanaa että kerrankin joku ajattelee kuten minä. Lahjakortti / raha ei minusta ole lahja paitsi jollekin lapselle. Jos taas joku on vähävarainen niin sitten voisin antaa rahaa ihan muuten kuin vain juhlissa.

Odotan innolla listaasi niistä lahjoista jotka mielestäsi ovat sopivia👍

Lista on lyhyt. Kukat sopii mielestäni joka juhlaan. Ne ei keräänny nurkkiin mutta ilahduttaa juhlapaikassa. Jouluna ja muina usein toistuvina juhlina toivoisin lahjakulttuurista luovuttavan. Häihin tuodaan / viedään lahja, se voi olla rahaakin. Ja jotain laadukasta muistamista pyöreiden vuosien synttäreille. Eli harvoin ja laadukasta, tai sitten kuluvaa kuten kukat tai jos tietää toisen mieltymykset niin jotain syötävää tms voi hyvin viedä. Raha sopii mielestäni vain harvoin tilaisuuteen. Lahjakorttikin johonkin Prismaan tai Citymarkettiin on ihan pahin. Mieluummin johonkin hyvään ravintolaan tms.

Riippuu paljon siitä kuinka varakas lahjan antaja on tai kuinka varakas saaja on. Hyvään ravintolaan lahjakortti maksaa jo satasen. Ei voi antaa lahjakorttia esim.20€ jolla yksi henkilö voi ostaa alkupalan tai toki voi mutta onhan se aika tyylitöntä. Sitten taas pienituloiselle, jos nyt ei ole kovin läheinen, on satanen summa jolla syö koko viikon tai maksaa parin kuukauden sähkölaskun. 

Itse olen joskus antanut 2kpl leffalippuja jolloin lahjansaaja voi itse valita mitä ja milloin haluaa mennä katsomaan, joko yksin tai jonkun seurassa. Alkoholia olen myös antanut mutta sen kanssa saa olla varovainen ettei anna absolutistille tai ongelmakäyttäjälle. Kerran lupasin tarjota ystävälle seurassani teatterinäytöksen väliaikatarjoilulla. Tavaraa yritän välttää nykyisin. 

Ravintolalahjakortin sijaan voi antaa kahvilalahjakortin.  Joku uusi/kiva/erikoinen kahvila.

Kun nyt lahjoista puhutaan, niin myös kukkakaupan/puutarhamyymälän lahjakortti on kiva, toki riippuen saajan mieltymyksistä. 

Mutta ei s-ryhmää tai K-ryhmää. Eikä Lidliä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei voi pitää S-ryhmän lahjakorttia turhana. Sillä voi ostaa vaikka ihan ruokaa, niitä juhlien tarjoiluja tai vaikka vessapaperia, jos muuta keksi. Jokainen tarvitsee noita, eikä tuollainen ole turhaa tavaraa.

En pidä sitä turhana, tietenkään. Mutta jos mulla on juhlat, tai kutsun ystävät vaikkq illalliselle, niin onhan tuo mielestäni outo tuliainen/lahja.  Sama kuin joku antaisi kympin setelin kirjekuoressa. 

Tuo jos mikä tuo mieleen sen, että vieras ikäänkuin maksaa osallistumisestaan. 

Olen ihan hyvin toimeentuleva, ja pidän tuota edelleen hyvin outona tuomisena aikuiselle. 

Ihanaa että kerrankin joku ajattelee kuten minä. Lahjakortti / raha ei minusta ole lahja paitsi jollekin lapselle. Jos taas joku on vähävarainen niin sitten voisin antaa rahaa ihan muuten kuin vain juhlissa.

Odotan innolla listaasi niistä lahjoista jotka mielestäsi ovat sopivia👍

Lista on lyhyt. Kukat sopii mielestäni joka juhlaan. Ne ei keräänny nurkkiin mutta ilahduttaa juhlapaikassa. Jouluna ja muina usein toistuvina juhlina toivoisin lahjakulttuurista luovuttavan. Häihin tuodaan / viedään lahja, se voi olla rahaakin. Ja jotain laadukasta muistamista pyöreiden vuosien synttäreille. Eli harvoin ja laadukasta, tai sitten kuluvaa kuten kukat tai jos tietää toisen mieltymykset niin jotain syötävää tms voi hyvin viedä. Raha sopii mielestäni vain harvoin tilaisuuteen. Lahjakorttikin johonkin Prismaan tai Citymarkettiin on ihan pahin. Mieluummin johonkin hyvään ravintolaan tms.

Oma vanhempi sukulaiseni kärsii astmasta, niin kukkia ei viedä ikinä. Hienompiin juhliin taas vieraat ei yleensä tuo ruokaa kun on pitopalvelut palkattu. Itsellä menee ravintolalahjakortit ja leffaliput aina vanhaksi, mutta kaupan lahjakortit tulee käytettyä samalla kun ostetaan ruokaa.

Hää- ja vuosilahjoiksi on annettu rahaa, niin voi hääpari kuitata sillä häiden menoja tai viettää rennomman häämatkan.

Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin. 

Vintedissä enää yksi tuote myynnissä. Toinen isommista kalusteista myyty. Pieniä torimyyntejä kyllästyin odottamaan, ja vein ison kestokassillisen tavaraa Konttiin. Sain tilaa kirppiskaappiin ensi keväänä myytäville lasten välikausi- ja kesäkamppeille ja toisaalta myös joululahjoille piilotilaa.

Eli aika monta poistoa taloudesta. Meidän kodissa ne toki vaikuttavat vain muutamalta pisaralta meressä, mutta täytyy niiden jotenkin arjessa kuitenkin tuntua!

Vierailija kirjoitti:

Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin. 

Ottaisin ilomielin lahjakortin ruokakauppaan kaikkien kosmetologi-, hieronta- sun muiden lahjakorttien sijasta. Ne ovat aina jääneet käyttämättä eli niiden funktio on ollut lahjan antajan ilo. Haluan itse päättää siitä, missä ja milloin käyn. 

Eilen laitoin kolme puseroa kirpparille vietävään kassiin. Samoin yhden yksinäisen mukin. Yhdet housut menivät suoraan tekstiilijätekassiin, johon kerään aina kassillisen tavaraa ja vien sen kerralla pois. 

Meikkipussia siivotessa poistin käyttäikänsä päähän tullutta kosmetiikkaa. Onneksi olen ottanut tavaksi laittaa aina kosmetiikkapakkauksen avatessani tai meikin käyttöönotossa pätkän haavateippiä tuotteeseen ja kirjoittaa päivämäärän. Ajatus bakteereita ja homeita kuhisevasta tuotteesta huulilla iljettää!

Vierailija kirjoitti:

Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin. 

Tavarataloonkin käyvällä lahjakortilla (K-ryhmä, S-ryhmä, mikä ettei myös Stockmann jne.) voi ostaa kosmetiikkaa, vaatetta, sisustustavaraa, kirjoja, urheiluvälineitä, astioita, harrastusvälineitä, vaikka kukkakimpun kotiin, ja juuri oman mielen mukaisen. Minusta oikein hyvä lahja, parempi kuin joku summamutikassa ostettu mahdollisesti tarpeeton tavara. Vaikka lahjakortilla saisi ruokaakin, ei sitä ole pakko käyttää ruokaostoksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytin pyöreitä enkä pitänyt juhlia. Lahjoja tuli silti mm. kallis astiasarja joka nyt on edelleen lahjakassissaan lattialla kun ei mahdu kaappeihin. En haluaisi sitä myydä isolla tappiolla tai antaa lahjaksi eteenpäin koska lahjan antaja voi ihmetellä missä se on. Hieman ärsyttävä pattitilanne. 

Jos myyt lahjaksi saamasi astiaston, niin eihän siitä tule sinulle tappiota, pelkkää voittoa. Lahjanantaja on saanut oman ilonsa siinä kohta, kun lahjan sinulle antoi, ota sinä nyt ilo irti ja laita tavara kiertoon.

Tähän nimenomaiseen tapaukseen takertumatta täytyy sanoa, että vaikka myisi ilmaiseksi saamansa tavaran ei se ole "pelkkää voittoa". 

Vaikkei tavaraa myydessään menettäisi ehkä itse käyttämäänsä rahaa, kuluttaa silti resurssejaan, aikaansa, vaivaansa, joissain tapauksissa tunteitaan ja ehkä myös henkilötietojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytin pyöreitä enkä pitänyt juhlia. Lahjoja tuli silti mm. kallis astiasarja joka nyt on edelleen lahjakassissaan lattialla kun ei mahdu kaappeihin. En haluaisi sitä myydä isolla tappiolla tai antaa lahjaksi eteenpäin koska lahjan antaja voi ihmetellä missä se on. Hieman ärsyttävä pattitilanne. 

Jos myyt lahjaksi saamasi astiaston, niin eihän siitä tule sinulle tappiota, pelkkää voittoa. Lahjanantaja on saanut oman ilonsa siinä kohta, kun lahjan sinulle antoi, ota sinä nyt ilo irti ja laita tavara kiertoon.

Tähän nimenomaiseen tapaukseen takertumatta täytyy sanoa, että vaikka myisi ilmaiseksi saamansa tavaran ei se ole "pelkkää voittoa". 

Vaikkei tavaraa myydessään menettäisi ehkä itse käyttämäänsä rahaa, kuluttaa silti resurssejaan, aikaansa, vaivaansa, joissain tapauksissa tunteitaan ja ehkä myös henkilötietojaan.

Juuri näin.

Itseäni erityisesti ärsyttää lehtien/ nettijuttujen otsikot joissa "Tarja tienasi jopa 5000 kirppismyynnillä". Vi#ut mitään tienasi !! Tavarat maksaneet aikanaan paljon enemmän. Myyntipaikka on saattanut maksaa ja mikä on ajankäytön ja muiden sivukulujen hinta ?

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään kokemusta tyhjiöpusseista vaatteiden säilytykseen? Plussia ja miinuksia niiden käytöstä otetaan vastaan. Ovatko oikeasti käytännöllisiä ja helppoja käyttää?

Minusta ne ovat sopivia esimerkiksi sellaiselle villatekstiilille, jonka haluaa suojata vaikka ötököiltä. Kokoluokkana "matkaversio", ei siis sellainen megapussi, jonka tyhjentämiseen tarvitaan imuria. En myöskään tiristäisi jokaista viimeistäkin ilmanrahtusta sieltä ulos, jotta ei tule niitä jonkun jo mainitsemia teräviä taitoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytin pyöreitä enkä pitänyt juhlia. Lahjoja tuli silti mm. kallis astiasarja joka nyt on edelleen lahjakassissaan lattialla kun ei mahdu kaappeihin. En haluaisi sitä myydä isolla tappiolla tai antaa lahjaksi eteenpäin koska lahjan antaja voi ihmetellä missä se on. Hieman ärsyttävä pattitilanne. 

Jos myyt lahjaksi saamasi astiaston, niin eihän siitä tule sinulle tappiota, pelkkää voittoa. Lahjanantaja on saanut oman ilonsa siinä kohta, kun lahjan sinulle antoi, ota sinä nyt ilo irti ja laita tavara kiertoon.

Tähän nimenomaiseen tapaukseen takertumatta täytyy sanoa, että vaikka myisi ilmaiseksi saamansa tavaran ei se ole "pelkkää voittoa". 

Vaikkei tavaraa myydessään menettäisi ehkä itse käyttämäänsä rahaa, kuluttaa silti resurssejaan, aikaansa, vaivaansa, joissain tapauksissa tunteitaan ja ehkä myös henkilötietojaan.

Juuri näin.

Itseäni erityisesti ärsyttää lehtien/ nettijuttujen otsikot joissa "Tarja tienasi jopa 5000 kirppismyynnillä". Vi#ut mitään tienasi !! Tavarat maksaneet aikanaan paljon enemmän. Myyntipaikka on saattanut maksaa ja mikä on ajankäytön ja muiden sivukulujen hinta ?

Ne jotka ei jaksa nähdä vaivaa antaa lahjoituksena tai kierrättää tavaransa ja loput laittaa myyntiin. Ei se sinulta ole pois, jos joku haluaa kirpputorilla myydä ja nähdä sen vaivan. Itse mielelläni otan sen parisataa niistä kirpparikamoista vuodessa ja laitan sen ruokaan tai ostan sillä lapselle seuraavat vaatteet.

Ei se voittoa ole, mutta enemmän kuin nolla. Ja tykkään itse ennemmin ostaa suoraan edelliseltä käyttäjältä, kuin joltain kierrätysfirmalta, kun tiedän että se yksityishenkilö saa suurimman osan niistä myyntituloista, ei firma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytin pyöreitä enkä pitänyt juhlia. Lahjoja tuli silti mm. kallis astiasarja joka nyt on edelleen lahjakassissaan lattialla kun ei mahdu kaappeihin. En haluaisi sitä myydä isolla tappiolla tai antaa lahjaksi eteenpäin koska lahjan antaja voi ihmetellä missä se on. Hieman ärsyttävä pattitilanne. 

Jos myyt lahjaksi saamasi astiaston, niin eihän siitä tule sinulle tappiota, pelkkää voittoa. Lahjanantaja on saanut oman ilonsa siinä kohta, kun lahjan sinulle antoi, ota sinä nyt ilo irti ja laita tavara kiertoon.

Tähän nimenomaiseen tapaukseen takertumatta täytyy sanoa, että vaikka myisi ilmaiseksi saamansa tavaran ei se ole "pelkkää voittoa". 

Vaikkei tavaraa myydessään menettäisi ehkä itse käyttämäänsä rahaa, kuluttaa silti resurssejaan, aikaansa, vaivaansa, joissain tapauksissa tunteitaan ja ehkä myös henkilötietojaan.

Täysin ilman vaivaa ei tästä maailma selviä kukaan. Myös ihminen, joka on lopettanut ostaminen, joutuu näkemään vaivaa saadakseen ruokaa pöytään, vaatteita ja katon päänsä päälle. Ehkä kannattaisi välillä ottaa rennosti eikä miettiä jokaista roskapussin vientiä rahana, vaivana tai tunteina. Se on ihan vaan ihmisenä elämistä.

S-lahjakorttikin voi olla jollekin vaiva, jos kaikkein lähin kauppa alkaakin K-kirjaimella, ja S-kauppa on bussimatkan päässä. 

Vierailija kirjoitti:

Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin. 

Ajatellut että voit käyttää hotelliin, ravintolaan, tavarataloon, ruokakauppaan jne. Voit valita itse mieluisimman käyttötavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytin pyöreitä enkä pitänyt juhlia. Lahjoja tuli silti mm. kallis astiasarja joka nyt on edelleen lahjakassissaan lattialla kun ei mahdu kaappeihin. En haluaisi sitä myydä isolla tappiolla tai antaa lahjaksi eteenpäin koska lahjan antaja voi ihmetellä missä se on. Hieman ärsyttävä pattitilanne. 

Jos myyt lahjaksi saamasi astiaston, niin eihän siitä tule sinulle tappiota, pelkkää voittoa. Lahjanantaja on saanut oman ilonsa siinä kohta, kun lahjan sinulle antoi, ota sinä nyt ilo irti ja laita tavara kiertoon.

Tähän nimenomaiseen tapaukseen takertumatta täytyy sanoa, että vaikka myisi ilmaiseksi saamansa tavaran ei se ole "pelkkää voittoa". 

Vaikkei tavaraa myydessään menettäisi ehkä itse käyttämäänsä rahaa, kuluttaa silti resurssejaan, aikaansa, vaivaansa, joissain tapauksissa tunteitaan ja ehkä myös henkilötietojaan.

Juuri näin.

Itseäni erityisesti ärsyttää lehtien/ nettijuttujen otsikot joissa "Tarja tienasi jopa 5000 kirppismyynnillä". Vi#ut mitään tienasi !! Tavarat maksaneet aikanaan paljon enemmän. Myyntipaikka on saattanut maksaa ja mikä on ajankäytön ja muiden sivukulujen hinta ?

Ne jotka ei jaksa nähdä vaivaa antaa lahjoituksena tai kierrättää tavaransa ja loput laittaa myyntiin. Ei se sinulta ole pois, jos joku haluaa kirpputorilla myydä ja nähdä sen vaivan. Itse mielelläni otan sen parisataa niistä kirpparikamoista vuodessa ja laitan sen ruokaan tai ostan sillä lapselle seuraavat vaatteet.

Ei se voittoa ole, mutta enemmän kuin nolla. Ja tykkään itse ennemmin ostaa suoraan edelliseltä käyttäjältä, kuin joltain kierrätysfirmalta, kun tiedän että se yksityishenkilö saa suurimman osan niistä myyntituloista, ei firma.

"Tarja" saa 5000 euroa, sinä 200 euroa ja joku toinen vain kympin, koska hänen tavaransa eivät ole arvokkaita ja kirpparipöytä maksaa X euroa, ja kaikesta voitosta menee vielä provisio. Todennäköisesti se, joka saa vain kympin, olisi tarvinnut rahaa enemmän kuin te hyvin kirppareilla tienaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hengästyttää, kun kuuntelen tiedän myyntitouhuja. Olettepa reippaita (ei sarkasmia). Itse en ole koskaan yhtäkään tavaraa myynyt, en näet jaksaisi pakkaamista, postittamista enkä etenkään ostajan valituksia, jos tuote ei miellyttäisikään. 

Noilta valituksilta välttyy kun kuvaa ja kuvailee tuotteensa hyvin. Satoja myyntejä Vintedissä tänä vuonna ja toistaiseksi ei yhtään valitusta mistään. Pakkaamisesta tulee hyvin äkkiä rutiini kunhan on tarvikkeita kotona.

Laiskan valinta on jättää ne sadat asiat alun pitäenkin ostamatta. Poikkeuksena toki lapset, jotka tarvitsevat koko ajan uutta.

Olen tänä vuonna myynyt mm hääpuvun ja sukset. 
Minusta on ok muuttaa mieltä ja laittaa tarpeeton kiertoon

Mielen muuttaminen satoja kertoja vuoden aikana kuulostaa vain typerältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjoista vielä: sain esim itse anopilta pyöreitä täyttäessäni ikävuosieni verran euroja S-ryhmään. Olen ihan hyvätuloinen. Mietin kyllä, että mitä ihmettä hän ajatteli. Mutta ilmeisesti samaa mitä moni muu täällä, että lahjakortti on oiva lahja ja ruokakauppaan tulee käytettyäkin. 

Ajatellut että voit käyttää hotelliin, ravintolaan, tavarataloon, ruokakauppaan jne. Voit valita itse mieluisimman käyttötavan.

Itse kyseenalaistan sen, että lähipiirissä pitäisi jokaisesta pikku kahvittelusta tuttujen kesken ryhtyä maksamaan lahjakorteilla. Kuten aiemmin sanottiin, vierailujen soisi olevan vastavuoroisia; minä kutsun sinut vappubrunssille ja sinä minut juhannuksena grillaamaan jne. Eikö tuossa nyt mene aika lailla päittäin kulut, eikä kenenkään tarvitse tuoda mitään ylimääräistä. 

Juhlia ei pitäisi järjestää, jos niihin ei ole varaa, mutta myönnän poikkeuksen: jos on todella pienituloinen, niin ymmärrän, että lapselle silti halutaan järjestää synttärijuhlia. Jos synttärikakut ja ilmapallot maksetaan rahoilla, jotka tarvittaisiin arjen tarpeellisiin menoihin, niin lahjakortti on hyödyllinen. Muuten ei ole mitään järkeä vaihdella kavereiden kesken kympin lahjakortteja.