Miten oppia kiintymään turvallisiin miehiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna pohtisin: miten suuri merkitys seksillä ja fyysisellä vetovoimalla on sinulle? Aloitustekstistä tulee itselleni kuva, että nämä asiat painavat vaakakupissa sen verran paljon ja ajattelet vetovoiman syntyvän vain jännien miesten kanssa, ettet siksi kelpuuta turvallisia miehiä.

 

Joillekin voi tulla yllätyksenä, että turvallisen miehen kanssa seksi voi oikeasti olla tosi hyvää. Se, että on turvallinen ja vakaa ei tarkoita sitä, että olisi muuten tylsä. 

Tämä. Se seksi voi olla jopa parempaa, kun se turvallinen mies haluaa sinulle hyvää. Samaa ei voi sanoa epävakaista häntäheikeistä.

Epävakaudessa - siis omassa  kuin toisenkaan - ei ole kyse pelkästään seksistä näissä kytkennöissä - jos ollenkaan. 

Tämä. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa, akateemiset lapset, pitkä avioliitto. Se ei kuitenkaan sulje pois ei-aktiivista epävakauttani. Ja kyllä koira koiran tuntee; kun kohtaa (vaikeasti) kaltaisensa, väreilee ilma. Eikä se ole ole missään tapauksessa aina seksuaalisia viboja. 

Traumatausta?

Se(kin).

Miehet jotka kohtelevat naisia huonosti ovat melko sekalainen joukko. On pelimiehiä ja ujompia miehiä. Kaikkia kuitenkin yhdistää se, etteivät he voi suhtautua naiseen tasavertaisena ihmisenä. 

Eli jos haluaa turvallisen suhteen, kannattaa miettiä miten mies suhtautuu naisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Niiden epävakaiden, arjenhallintaongelmaisten ja sitoutumiskyvyttömien miesten jälkeen sellainen kunnollinen ja vakaa mies voi tuntua tylsältä. Tärkeää olisi nähdä sen tylsyyden taakse. Moni tylsältä vaikuttava ihminen on oikeasti mielenkiintoinen persoona, jos vain tutustuu rauhassa. Eikä se kunnollisuus tarkoita, että ihmisen kanssa olisi jotenkin pitkäveteistä. Oma mieheni on kunnollinen, vakaa ja hän on aina ollut minua uteliaampi tutkimaan ympäröivää maailmaa. :)

Ylipäätään hassua, miten ajatellaan kunnollisten miesten olevan jotenkin ei-haluttavia. Ihastuin omaan mieheeni on ensitreffeillä. Hänen ominaistuoksunsa on ihana ja yhä huokaan ihastuksesta, jos nuuhkaisen häntä. Hän on pitkä ja komea minun mielestäni. Hänen luonteensa on tehnyt hänestä silmissäni vieläkin komeamman. Moni nainen skippasi hänet aikoinaan ylipainon ja nörttimäisten harrastusten vuoksi, mutta minulle asia ei ollut kynnyskysymys. Olen iloinen, että löysin näin ihanan miehen (taustallani oli nuoruuden liitto sitoutumiskyvyttömän, uskottoman miehen kanssa).

Kavahdan jotenkin tätä, että toistuvasti täällä puhutaan siitä kuinka vakaa ja turvallinen ihminen voi tuntua tylsältä. 

Eihän kyse ole missään määrin siitä. Ei kukaan päädy kerta toisensa jälkeen epävakaisiin suhteisiin vain hakeakseen jännitystä elämäänsä. Niihin suhteisiin päädytään sen takia, että ollaan totuttu usein jo lapsesta asti rikkoviin ja turvattomiin suhteisiin, eikä edes ymmärretä millainen turvallinen ihmissuhde on. Ei ole kyse siitä, että suhde tuntuisi tylsältä vaan siitä, ettei itse uskalla luottaa rauhallisuuteen ja vakauteen. Kun rauhallisuus on ollut läpi elämän vain tyyntä myrskyn edellä, ei se tunnu tylsältä, vaan piinavalta koska vähintäänkin alitajunnassaan odottaa milloin taas kaikki rikkoutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niiden epävakaiden, arjenhallintaongelmaisten ja sitoutumiskyvyttömien miesten jälkeen sellainen kunnollinen ja vakaa mies voi tuntua tylsältä. Tärkeää olisi nähdä sen tylsyyden taakse. Moni tylsältä vaikuttava ihminen on oikeasti mielenkiintoinen persoona, jos vain tutustuu rauhassa. Eikä se kunnollisuus tarkoita, että ihmisen kanssa olisi jotenkin pitkäveteistä. Oma mieheni on kunnollinen, vakaa ja hän on aina ollut minua uteliaampi tutkimaan ympäröivää maailmaa. :)

Ylipäätään hassua, miten ajatellaan kunnollisten miesten olevan jotenkin ei-haluttavia. Ihastuin omaan mieheeni on ensitreffeillä. Hänen ominaistuoksunsa on ihana ja yhä huokaan ihastuksesta, jos nuuhkaisen häntä. Hän on pitkä ja komea minun mielestäni. Hänen luonteensa on tehnyt hänestä silmissäni vieläkin komeamman. Moni nainen skippasi hänet aikoinaan ylipainon ja nörttimäisten harrastusten vuoksi, mutta minulle asia ei ollut kynnyskysymys. Olen iloinen, että löysin näin ihanan miehen (taustallani oli nuoruuden liitto sitoutumiskyvyttömän, uskottoman miehen kanssa).

Kavahdan jotenkin tätä, että toistuvasti täällä puhutaan siitä kuinka vakaa ja turvallinen ihminen voi tuntua tylsältä. 

Eihän kyse ole missään määrin siitä. Ei kukaan päädy kerta toisensa jälkeen epävakaisiin suhteisiin vain hakeakseen jännitystä elämäänsä. Niihin suhteisiin päädytään sen takia, että ollaan totuttu usein jo lapsesta asti rikkoviin ja turvattomiin suhteisiin, eikä edes ymmärretä millainen turvallinen ihmissuhde on. Ei ole kyse siitä, että suhde tuntuisi tylsältä vaan siitä, ettei itse uskalla luottaa rauhallisuuteen ja vakauteen. Kun rauhallisuus on ollut läpi elämän vain tyyntä myrskyn edellä, ei se tunnu tylsältä, vaan piinavalta koska vähintäänkin alitajunnassaan odottaa milloin taas kaikki rikkoutuu.

Kyllä mulle on yksi näistä naisista todennut, että ei vain syty kunnollisista miehistä fyysisesti. Joku uskollinen ja tavallisen näköinen perusinsinööri ei saa yhtään sukkia pyörimään jaloissa. Jos taas vastaan tulee joku pitkätukkainen irtosuhteita ja polyamoriaa harrastava filosofian opiskelija, niin heti on eri ääni kellossa. Ulkoisesta olemuksesta on monien kohdalla kyse. Yhteistä näille tuntemilleni naisille on ollut se, että ovat yhä yksin, kun eivät pääse irti tuosta huonosta miesmausta.

T. N36

Katse sisäänpäin. Kun ne omat traumat ja käytösmalli muuttuu niin tämä asia todennäköisesti myös. 

Bonus: Aloita meditaatio 5-10 minuuttia päivässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna pohtisin: miten suuri merkitys seksillä ja fyysisellä vetovoimalla on sinulle? Aloitustekstistä tulee itselleni kuva, että nämä asiat painavat vaakakupissa sen verran paljon ja ajattelet vetovoiman syntyvän vain jännien miesten kanssa, ettet siksi kelpuuta turvallisia miehiä.

 

Joillekin voi tulla yllätyksenä, että turvallisen miehen kanssa seksi voi oikeasti olla tosi hyvää. Se, että on turvallinen ja vakaa ei tarkoita sitä, että olisi muuten tylsä. 

Tämä. Se seksi voi olla jopa parempaa, kun se turvallinen mies haluaa sinulle hyvää. Samaa ei voi sanoa epävakaista häntäheikeistä.

Epävakaudessa - siis omassa  kuin toisenkaan - ei ole kyse pelkästään seksistä näissä kytkennöissä - jos ollenkaan. 

Tämä. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa, akateemiset lapset, pitkä avioliitto. Se ei kuitenkaan sulje pois ei-aktiivista epävakauttani. Ja kyllä koira koiran tuntee; kun kohtaa (vaikeasti) kaltaisensa, väreilee ilma. Eikä se ole ole missään tapauksessa aina seksuaalisia viboja. 

Traumatausta?

Jos nainen kokee vetoa ekslusiivisesti epävakaisiin, matalan inhibition omaaviin miehiin, niin johtuuko se aina siitä, että kyseisellä naisella on trauma tausta? Vai voiko olla muita syitä. 

Kysyn vilpittömästi, haluan ymmärtää tätä ilmiötä.

Mulle jännämies on väärä käsite. Etsin agressiivista ja sadistista seksikumppania. Kaikkein villeimmät menot ja parhaat orkut on tullu hyökkäävien miesten kanssa. Ja olen nainen. Ja mulla on oikeus kirjoittaa tämä, onhan teillä muillakin.

En ikinä menisi yhteen  miehen kanssa, jos intohimo, vetovoima ja kipinä puuttuu täysin. Minä koen kipinöitä vain julmureita kohtaan.

masonainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna pohtisin: miten suuri merkitys seksillä ja fyysisellä vetovoimalla on sinulle? Aloitustekstistä tulee itselleni kuva, että nämä asiat painavat vaakakupissa sen verran paljon ja ajattelet vetovoiman syntyvän vain jännien miesten kanssa, ettet siksi kelpuuta turvallisia miehiä.

 

Joillekin voi tulla yllätyksenä, että turvallisen miehen kanssa seksi voi oikeasti olla tosi hyvää. Se, että on turvallinen ja vakaa ei tarkoita sitä, että olisi muuten tylsä. 

Tämä. Se seksi voi olla jopa parempaa, kun se turvallinen mies haluaa sinulle hyvää. Samaa ei voi sanoa epävakaista häntäheikeistä.

Epävakaudessa - siis omassa  kuin toisenkaan - ei ole kyse pelkästään seksistä näissä kytkennöissä - jos ollenkaan. 

Tämä. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa, akateemiset lapset, pitkä avioliitto. Se ei kuitenkaan sulje pois ei-aktiivista epävakauttani. Ja kyllä koira koiran tuntee; kun kohtaa (vaikeasti) kaltaisensa, väreilee ilma. Eikä se ole ole missään tapauksessa aina seksuaalisia viboja. 

Traumatausta?

Jos nainen kokee vetoa ekslusiivisesti epävakaisiin, matalan inhibition omaaviin miehiin, niin johtuuko se aina siitä, että kyseisellä naisella on trauma tausta? Vai voiko olla muita syitä. 

Kysyn vilpittömästi, haluan ymmärtää tätä ilmiötä.

Ei, mutta aika usein epävakaa persoonallisuus. Ja tuohan kehittyy lapsuudessa. Myös mainitsemasi miehet ovat käytännössä kaikki epävakaita.

Edit: käytännössä epävakaan taustalla on lähes aina traumapohjaa.

Vierailija kirjoitti:

Katse sisäänpäin. Kun ne omat traumat ja käytösmalli muuttuu niin tämä asia todennäköisesti myös. 

 

Bonus: Aloita meditaatio 5-10 minuuttia päivässä. 

Hörhöti hörhöti. Ja seuraavaksi tantraa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle jännämies on väärä käsite. Etsin agressiivista ja sadistista seksikumppania. Kaikkein villeimmät menot ja parhaat orkut on tullu hyökkäävien miesten kanssa. Ja olen nainen. Ja mulla on oikeus kirjoittaa tämä, onhan teillä muillakin.

En ikinä menisi yhteen  miehen kanssa, jos intohimo, vetovoima ja kipinä puuttuu täysin. Minä koen kipinöitä vain julmureita kohtaan.

masonainen

"Ja mulla on oikeus kirjoittaa tämä, onhan teillä muillakin"

Sulla on totta kai oikeus kirjoittaa tuo. Mutta voin omasta kokemuksesta kertoa, että tuollaisia puheita ei täällä katsota hyvällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niiden epävakaiden, arjenhallintaongelmaisten ja sitoutumiskyvyttömien miesten jälkeen sellainen kunnollinen ja vakaa mies voi tuntua tylsältä. Tärkeää olisi nähdä sen tylsyyden taakse. Moni tylsältä vaikuttava ihminen on oikeasti mielenkiintoinen persoona, jos vain tutustuu rauhassa. Eikä se kunnollisuus tarkoita, että ihmisen kanssa olisi jotenkin pitkäveteistä. Oma mieheni on kunnollinen, vakaa ja hän on aina ollut minua uteliaampi tutkimaan ympäröivää maailmaa. :)

Ylipäätään hassua, miten ajatellaan kunnollisten miesten olevan jotenkin ei-haluttavia. Ihastuin omaan mieheeni on ensitreffeillä. Hänen ominaistuoksunsa on ihana ja yhä huokaan ihastuksesta, jos nuuhkaisen häntä. Hän on pitkä ja komea minun mielestäni. Hänen luonteensa on tehnyt hänestä silmissäni vieläkin komeamman. Moni nainen skippasi hänet aikoinaan ylipainon ja nörttimäisten harrastusten vuoksi, mutta minulle asia ei ollut kynnyskysymys. Olen iloinen, että löysin näin ihanan miehen (taustallani oli nuoruuden liitto sitoutumiskyvyttömän, uskottoman miehen kanssa).

Kavahdan jotenkin tätä, että toistuvasti täällä puhutaan siitä kuinka vakaa ja turvallinen ihminen voi tuntua tylsältä. 

Eihän kyse ole missään määrin siitä. Ei kukaan päädy kerta toisensa jälkeen epävakaisiin suhteisiin vain hakeakseen jännitystä elämäänsä. Niihin suhteisiin päädytään sen takia, että ollaan totuttu usein jo lapsesta asti rikkoviin ja turvattomiin suhteisiin, eikä edes ymmärretä millainen turvallinen ihmissuhde on. Ei ole kyse siitä, että suhde tuntuisi tylsältä vaan siitä, ettei itse uskalla luottaa rauhallisuuteen ja vakauteen. Kun rauhallisuus on ollut läpi elämän vain tyyntä myrskyn edellä, ei se tunnu tylsältä, vaan piinavalta koska vähintäänkin alitajunnassaan odottaa milloin taas kaikki rikkoutuu.

Tämä. Kiitos. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot 20v myöhässä.

Katsopa ulos ikkunasta, aika moni on löytänyt loppuelämän rakkauden esimerkiksi 5-kymppisenä. Aika moni eroaa nelikymppisenä nuoruuden liitosta, ja siinä on molemmat ehtineet kasvaakin, myös jotkut miehet.

Nähty on, ja usein asutaan erillään, ja se on hyvin satunnaista tapailua. Tai sitten eläkeläisten kämppistelyä.

Kunnollisen rakkaus- tai seksielämän aloittaminen 50+ on vähän kuin urheilun tai työelämän aloittaminen tuon ikäisenä. Juna meni jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot 20v myöhässä.

Katsopa ulos ikkunasta, aika moni on löytänyt loppuelämän rakkauden esimerkiksi 5-kymppisenä. Aika moni eroaa nelikymppisenä nuoruuden liitosta, ja siinä on molemmat ehtineet kasvaakin, myös jotkut miehet.

Nähty on, ja usein asutaan erillään, ja se on hyvin satunnaista tapailua. Tai sitten eläkeläisten kämppistelyä.

Kunnollisen rakkaus- tai seksielämän aloittaminen 50+ on vähän kuin urheilun tai työelämän aloittaminen tuon ikäisenä. Juna meni jo.

Ei kai se nyt mitenkään täysin epätavallista ole, että viisikymppiset nainen ja mies tapaavat, ihastuvat, ja päätyvät suhteeseen jossa on myös hyvää seksiä? Harvinaista varmaan joo, mutta kaipa tuollaista kuitenkin joskus tapahtuu...

Jos joku mies sanoo, että tykkää vähän muhkummista naisista, niin tuskin kukaan sitä ihmettelee sen enempää. 

Ja sama jos joku nainen sanoo että tykkää pitkistä miehistä, sekään tuskin aiheuttaa hämmästelyä. 

Mun mielestä APnkin tapauksessa kyse on loppujen lopuksi vain preferenssistä. Ap ihastuu tietynlaisiin miehiin.

Tätä ketjua lukiessa huokaisen, että olen aina ollut tylsän kunnollinen ja puolisokin on kunnollinen. Elämä on tasaista ja hyvää. 

Jos vaik ap ekaks oppis vähän enemmän ihmisistä yleisesti.......

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa huokaisen, että olen aina ollut tylsän kunnollinen ja puolisokin on kunnollinen. Elämä on tasaista ja hyvää. 

Kiva. 

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa huokaisen, että olen aina ollut tylsän kunnollinen ja puolisokin on kunnollinen. Elämä on tasaista ja hyvää. 

Todennäköisesti AP saa niiden epävakaiden jännä miesten kanssa sellaisia kiksejä, joista sinulla ei ole pienintä aavistustakaan omassa stabiilissa ja tylsässä elämässäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot 20v myöhässä.

Katsopa ulos ikkunasta, aika moni on löytänyt loppuelämän rakkauden esimerkiksi 5-kymppisenä. Aika moni eroaa nelikymppisenä nuoruuden liitosta, ja siinä on molemmat ehtineet kasvaakin, myös jotkut miehet.

Tuo "olet myöhässä" on kanssa yksi ajatus, josta on opeteltava pois. Et voi olla myöhässä omassa elämässäsi. Se on ollut, mitä on ollut, ja kuin lankavyyhti avautuu siinä tahdissa kuin avautuu. Ja kun se vyyhti on avautunut, ja vanha lanka loppuu, voit alkaa tehdä omia, uusia päätöksiä ja valintoja. Punoa sellaista kudelmaa kuin haluat ja joka elämän realiteettien rajoissa on mahdollista. Ja ihmiset tosiaan löytävät toisensa läpi elinikänsä :)

Tää oli todella kauniisti kirjoitettu. Millaisia ajattelijoita täältä löytyykään. Kiitos!