Miten oppia kiintymään turvallisiin miehiin?
Olen lukenut paljon asiasta ja tullut siihen lopputulokseen että hermostoni tulkitsee epävarmuuden/turvattomuuden ja traumakemian rakkaudeksi. Vaikka eihän se sitä ole vaan ylivirittynyt tila omien lapsuuden kokemuksien vuoksi.
Onko joku oppinut kiinnostumaan miehistä, jotka ovat vakaita ja turvallisia. Viallinen koodini tulkitsee heidät epäkiinnostaviksi ja he jäävät kaveriasteelle, kun en kykene kiinnostumaan fyysisesti vaikka muuten menisi jutut hyvin yhteen. Vai olenko tuomittu olemaan yksin aina... Takana muutama pitempi suhde ja jokunen lyhyempi, kaikki vuoristoratamaisia, epävakaita ja satuttavia kokemuksia joista en osannut irtautua ajoissa.
En haluaisi satuttaa kunnollistakaan miestä ja jättää roikkumaan ehkä-akselille mikäli en onnistukaan. Tästäkin tunnen syyllisyyttä kun yritin tapailla kunnollista miestä, mutta ei vaan tunteet tulleet mukaan. Olen jo yli 40v, joten ei se yksinolokaan maailmanloppu olisi. Haluaisin vain joskus tuntea tasaveroisen parisuhteen ilman draamaa.
Onko joku onnistunut kääntämään koodistonsa ilman terapiaa? En haluaisi terapiaan, koska muuten olen onnistunut käsittelemään asioita eteenpäin. Parisuhteissa vaan ei.
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Oot 20v myöhässä.
The story of my life :D
Muita kommentteja.
Ap
Olet hyvin osannut analysoida itseäsi.
En kylläkään osaa neuvoa.
Vauvafoorumilla on se kilttis niin mitäpä jos kokeilet häntä? 🥺
Valitsemalla komea mies. Ei joku hiiri.
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on se kilttis niin mitäpä jos kokeilet häntä? 🥺
Hah, se kilttis on niin toksinen että näytöltä tihkuu vihreää myrkkyä, kun luen hänen tekstejään. Onko muita ideoita?
Ap
Oletko miettinyt, että onko ihan pakko olla sitä fyysistä kiinnostusta?
Eli voisitko alkaa seksittömään suhteeseen?
Itse olen alkanut vanhemmiten menettää kiinnostuksen seksiin. Olen ollut 5 vuotta ilman seksiä ja sekin vaikuttaa.
Oletko koskaan ollut pitkään yksin? Kokeile olla sinkkuna ilman treffailua tai miehiä pari vuotta. Ehkä sekin auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on se kilttis niin mitäpä jos kokeilet häntä? 🥺
Hyvä idea! Jos ei toimikaan, niin kilttis voi palata takas tänne. Sehän on tottunut siihen, että naiset hylkii.
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt, että onko ihan pakko olla sitä fyysistä kiinnostusta?
Eli voisitko alkaa seksittömään suhteeseen?
Itse olen alkanut vanhemmiten menettää kiinnostuksen seksiin. Olen ollut 5 vuotta ilman seksiä ja sekin vaikuttaa.
Oletko koskaan ollut pitkään yksin? Kokeile olla sinkkuna ilman treffailua tai miehiä pari vuotta. Ehkä sekin auttaa.
Olen ollutkin pitkiä aikoja ihan itsekseni. Nytkin vuoden verran edellisen suhteen päättymisen jälkeen. Likainen ero pettämisineen ja valheineen jätti niin syvät arvet, että en haluaisi toistaa samaa kuviota uudelleen.
Siksi olenkin näitä pähkäillyt ihan urakalla, onko järkeä enää hakata päätään seinään mikäli en kykene muuttamaan omaa toimintaani ja ajatuskehiäni. Ap
Yritä oppia nauttimaan vakaan suhteen tarjoamasta turvallisuudentunteesta ja "rauhallisesta" rakkaudesta. Todellinen rakkaus ei ole intensiivistä ja dopamiinivoittoista, siinä virtaa enemmän oksitosiini ja serotoniini. Kyse on aivokemioista ja reseptoreista. Ikävä kyllä traumatausta on voinut muokata omia aivojasi niin että ne ovat dopamiinivoittoiset eivätkä serotoniini ja oksitosiinireseptorit ole kehittyneet tarpeeksi jolloin et kykene rakastumaan turvallisiin ja vakaisiin miehiin. Kärsin itse samasta mutta uskon aivojen muovautuvuuteen. Se vaan vaatii treenausta ja aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Yritä oppia nauttimaan vakaan suhteen tarjoamasta turvallisuudentunteesta ja "rauhallisesta" rakkaudesta. Todellinen rakkaus ei ole intensiivistä ja dopamiinivoittoista, siinä virtaa enemmän oksitosiini ja serotoniini. Kyse on aivokemioista ja reseptoreista. Ikävä kyllä traumatausta on voinut muokata omia aivojasi niin että ne ovat dopamiinivoittoiset eivätkä serotoniini ja oksitosiinireseptorit ole kehittyneet tarpeeksi jolloin et kykene rakastumaan turvallisiin ja vakaisiin miehiin. Kärsin itse samasta mutta uskon aivojen muovautuvuuteen. Se vaan vaatii treenausta ja aikaa.
Mielenkiintoista, voitko kertoa lisää miten voi muokata itseään niin että voitolle päädisi serotoniini ja oksitosiini?
Olen ap:n kanssa samassa veneessä.
"traumakemia" = höpö höpö, tykkäät vain luonnevikaisista ja jännittävistä miehistä, hyväksy asia ja elä sen kanssa. Et voi muuttaa preferenssejäsi luonteesi vastaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvafoorumilla on se kilttis niin mitäpä jos kokeilet häntä? 🥺
Hah, se kilttis on niin toksinen että näytöltä tihkuu vihreää myrkkyä, kun luen hänen tekstejään. Onko muita ideoita?
Ap
Kokeille hoitoon menemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä oppia nauttimaan vakaan suhteen tarjoamasta turvallisuudentunteesta ja "rauhallisesta" rakkaudesta. Todellinen rakkaus ei ole intensiivistä ja dopamiinivoittoista, siinä virtaa enemmän oksitosiini ja serotoniini. Kyse on aivokemioista ja reseptoreista. Ikävä kyllä traumatausta on voinut muokata omia aivojasi niin että ne ovat dopamiinivoittoiset eivätkä serotoniini ja oksitosiinireseptorit ole kehittyneet tarpeeksi jolloin et kykene rakastumaan turvallisiin ja vakaisiin miehiin. Kärsin itse samasta mutta uskon aivojen muovautuvuuteen. Se vaan vaatii treenausta ja aikaa.
Mielenkiintoista, voitko kertoa lisää miten voi muokata itseään niin että voitolle päädisi serotoniini ja oksitosiini?
Olen ap:n kanssa samassa veneessä.
Seksin harrastaminen ainakin lisää oksitosiinin eritystä.
Kyllä sä AP opit tykkäämään miehestä,vaikka ei olisikaan syviä romanttisia tunteita häntä kohtaan. Sun pitää vaan ottaa sellainen asenne, että sulle riittää kaverilliset fiilikset.
Niitä on ehkä 10 prosenttia miehistä. En lähtisi edes yrittämään tuollaisella taustalla.
Hakeudu kaltaistesi seuraan ylilaudalle.
Vierailija kirjoitti:
Niitä on ehkä 10 prosenttia miehistä. En lähtisi edes yrittämään tuollaisella taustalla.
Jos turvallisia miehiä on mielestäsi 10% niin eipä ole omatkaan preferenssisi aloittajaa kummempia. Ja vinoutunut katsantosi on sen mukainen.
Löysin yliopistolta turvallisen miehen, jolla jännittävä ammatti (arkeologi). Hän tuli minua vastaan Prevezan lentokentälle avo-Jeepillä, flanellipaita hulmuten.
Rakkaus satuttaa aina jossain vaiheessa. Muuten se ei ole rakkautta. Ei mennä vaan yhteen ja eletä symbioosissa. Aina tulee jotain vaikeuksia.
Oot 20v myöhässä.