Oonko ihan kamala, kun loukkaannuin tästä? Mun paras ystävä menee naimisiin ensi...
Mun paras ystävä menee naimisiin ensi kesänä eikä pyytänyt mua kaasoksi. Ollaan tunnettu yli 10 vuotta, ja ihan rehellisesti oletin että pyytää, koska olen ollut aina se joka hoitaa, järjestää ja pitää porukan kasassa. Nyt hän valitsi siihen yhden paljon hiljaisemman kaverin, jonka kanssa ei edes vietä samalla tavalla aikaa.
En tiedä pitäisikö mun esittää ettei tämä tunnu missään, mutta kyllä tuntuu. Väistämättä tulee mieleen, ettei hän halunnut ketään "liian näkyvää" viereensä omana päivänään. Nyt mun pitäisi vaan tulla tavallisena vieraana paikalle ja hymyillä kuin tässä ei olisi mitään outoa.
Oonko mä oikeasti hirveä ihminen, jos musta toi oli aika selvä viesti?
Kommentit (94)
"onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana"
Luepa tuo uudestaan. Ei sinun pidä olla näkyvämpi toisen ihmisen häissä? Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentit kyllä osui sen verran, että jäin oikeasti miettimään näkeekö muut mut paljon raskaampana ihmisenä kuin itse kuvittelen. Olen varmaan just se, joka ottaa tilaa, järjestää, puhuu paljon ja menee eteenpäin. En ole pitänyt sitä huonona asiana, koska olen ajatellut että on helpompaa kun joku hoitaa.
Mutta sitten mulle tuli vähän ikävä ajatus. Entä jos mua ei jätetty kaasoksi pois siksi että olisin huono ystävä, vaan siksi että jotkut naiset haluaa viereensä mieluummin sellaisen, joka ei vie tilaa. Ja joo, tiedän että tästä revitään, mutta kysyn silti: onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana?
Koska aika moni täällä sanoi suoraan, että en ehkä olekaan sellainen kuin itse luulen. Se on ihan mahdollista. Mutta yhtä mahdollista on sekin, että nainen saa olla "ihana, vahva ja aikaansaava" vain niin kauan kuin ei loista liikaa toisen vieressä.
En tiedä olenko nyt vaan katkera vai osuuko tämä johonkin, mistä ei vaan saa sanoa ääneen.
Ap
Ei koeta uhkana, vaan ärsyttävänä.
Aikaansaava ja toimelias kaaso on jumalan siunaus morsiamelle. Päsmäröivä, monologeja vetävä ja komenteleva kaaso on koko hääporukan kauhistus.
Siis tämä. Olen itse ollut kolme kertaa kaaso, joista kerran meitä kaasoja oli kolme ja ne kaksi muuta oli juuri tällaisia. Oli ihan hemmetin stressaavaa ja ärsyttävää. Nämä myös jyräsi kaikki morsiamen toiveet eikä esim. polttarit olleet yhtään morsiamen näköiset.
Kaksi muuta kertaa olen ollut ainoa kaaso ja silloin ollaan morsiamen kanssa yhdessä tehty ja suunniteltu. Morsiamen ehdoilla. Jos oma kaaso olisi ollut tuollainen päällepäsmäri, olisin varmaan vaihtanut hänet kesken kaiken. Ehkä ap:n kaveri tuntee hänet ja itsensä niin hyvin, että tietää, että kaasoksi pyytäminen johtaisi vaan ystävyyden loppumiseen.
Ajattele siltä kannalta, että morsian on kateellinen sun persoonalle ja siten dissaa sua häidensä osalta. Anna joku tosi kitsas tai lievän epämieluinen häälahja hänelle kostoksi. Pidä myös huoli, että vedät kunnon kännit hääjuhlissa ja pilaat ne kokonaan. Yritä vaikka iskeä sulhanen.
Vierailija kirjoitti:
Olen voimakastahtoinen ja äänekäs ihminen, tehokas ja aikaansaava. Mutta vasta iän myötä opin ymmärtämään, miten paljon vien tilaa muilta. Kyse ei ole kateudesta, vaan siitä että kanssani on raskasta taistella puheenvuorosta ja tilasta. Minä ja "seesteinen" ei sovi samaan lauseeseen.
Jokaisella ihmisellä on persoonassaan ne heikkoudet ja vahvuudet. Olen hyväksynyt heikkoudekseni sen, ettei tällainen kaahottaja sovi joka tilaisuuteen, vaikka olen tietysti opetellut olemaan hiljaa ja antamaan tilaa. Mutta jos ystäväni tarvitsee puskutraktoria, niin täällä ollaan, valot vilkkuen!
Hauskaa, mulla on yli 45 viiden takainen ystävä, jota me miehen kanssa myös sanotaan puskutraktoriksi :D hän on äänekäs, energinen, johtajatyyppi, kaiken ratkaisija. Minä herkkä ja hiljainen, ja tarkkailija, jos nyt on pakko jossain ryhmässä olla. Meidän luonteenpiirteet täydentävät yllättävissä tilanteissa toisiaan, ja ihan aidosti arvostetaan toistemme seuraa. Kumpikaan ei ole ollut toisen kaaso. Meillä on välimatkaakin niin että nähdään kerran tai pari vuodessa. Juttu jatkuu aina siitä, mihin se jäi.
Ap, ymmärrän että kirpaisee, mutta turha loukkaantua pidemmälti. Itselleni kävi vähän samoin. En päässyt kaasoksi, vaikka kaasoja oli kolme. Jälkikäteen ajateltuna, mikä helpotus! Vietin kuitenkin koko hääpäivän rakkaan ystäväni ja kaasojen kanssa aamusta iltaan. Sain tulla aiemminkin kaikkiin sovituksiin yms. ihanaan hömppään. Kaikki tämä ilman stressiä ja painetta. Ystäväni tunsi minut paremmin kuin itse tunsin tuolloin itseni.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tässä tilanteessa helpointa vaan kysyä kaveriltasi ystävälliseen sävyyn että tyyliin: Minulle tuli surullinen oli kun minua ei valittu kaasoksi vaikka olemme kovin läheiset kaverukset. Olen tuuminut kovin mikä vaikutti tähän päätökseen ja sen sijaan että arvailen, kuulisin sinun näkemyksen asiaan. Nythän AP kokee itsensä loukatuksi ja kuulostaa että hän on valmis heittämään kavereiden romukoppaan. Tuo voisi pelastaa tilannetta ja AP saisi varmuuden asiaan. Voi tosiaan olla että sulhasella on näpit pelissä tässä.
On kyllä tosi noloa alkaa tivaamaan syitä siihen, ettei valita kaasoksi. Ihan kuin pitäisi sitä itsestäänselvänä oikeutena ja toisen täytyy perustella miksi ei tee tämän oletuksen mukaan. Kyllähän se on ihan morsiamen oma asia millä perustein haluaa kaasonsa valita eikä sitä tulisi tarvita muille perustella. Hyväksy ja käsittele omat tunteesi ja päästä niistä irti. On tosi lapsellista heittää ystävyys menemään tällaisen asian takia. Kipeäähän se tekee kun huomaa, että toinen ajattelee suhteesta eri tavalla kuin itse, mutta niin se vaan joskus on. Toki voit heittää koko ystävyyssuhteen menemään, mutta voit myös nauttia siitä niissä rajoissa kuin on mahdollista ja ehkäpä pohtia mitä sinä itse voisist tehdä toisin, jotta suhde muuttuisi molemmin puolin paremmaksi.
Ehdit paremmin flirtata ja imutella miesvieraita juhlissa, ota positiiviselta kannalta :) Lisäksi päihdeongelmasi on niin paha, ettei halunnut ottaa riskiä eskaloitumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kommentit kyllä osui sen verran, että jäin oikeasti miettimään näkeekö muut mut paljon raskaampana ihmisenä kuin itse kuvittelen. Olen varmaan just se, joka ottaa tilaa, järjestää, puhuu paljon ja menee eteenpäin. En ole pitänyt sitä huonona asiana, koska olen ajatellut että on helpompaa kun joku hoitaa.
Mutta sitten mulle tuli vähän ikävä ajatus. Entä jos mua ei jätetty kaasoksi pois siksi että olisin huono ystävä, vaan siksi että jotkut naiset haluaa viereensä mieluummin sellaisen, joka ei vie tilaa. Ja joo, tiedän että tästä revitään, mutta kysyn silti: onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana?
Koska aika moni täällä sanoi suoraan, että en ehkä olekaan sellainen kuin itse luulen. Se on ihan mahdollista. Mutta yhtä mahdollista on sekin, että nainen saa olla "ihana, vahva ja aikaansaava" vain niin kauan kuin ei loista liikaa toisen vieressä.
En tiedä olenko nyt vaan katkera vai osuuko tämä johonkin, mistä ei vaan saa sanoa ääneen.
Ap
Tuo kommentti kertoo paljon. Hääpäivä on morsiamen ja sulhasen päivä. Vaikka olisi kuinka pätevä ja loistava järjestelijä sekä häikäisevä persoona, pitää olla myös tilannetajua ja ymmärrystä antaa tilaa. Viisautta on joskus auttaa toista loistamaan ja itse vetäytyä syrjempään.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tässä tilanteessa helpointa vaan kysyä kaveriltasi ystävälliseen sävyyn että tyyliin: Minulle tuli surullinen oli kun minua ei valittu kaasoksi vaikka olemme kovin läheiset kaverukset. Olen tuuminut kovin mikä vaikutti tähän päätökseen ja sen sijaan että arvailen, kuulisin sinun näkemyksen asiaan. Nythän AP kokee itsensä loukatuksi ja kuulostaa että hän on valmis heittämään kavereiden romukoppaan. Tuo voisi pelastaa tilannetta ja AP saisi varmuuden asiaan. Voi tosiaan olla että sulhasella on näpit pelissä tässä.
Ei, ei ja ei! Täysin tökerö neuvo! Morsian on tehnyt valintansa tietyillä perusteilla ja häntä ei pidä laittaa tilanteeseen jossa joutuu selittelemään toisen syitä (toisen huonoja puolia) tai tuntemaan syyllisyyttä valinnastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko tässä tilanteessa helpointa vaan kysyä kaveriltasi ystävälliseen sävyyn että tyyliin: Minulle tuli surullinen oli kun minua ei valittu kaasoksi vaikka olemme kovin läheiset kaverukset. Olen tuuminut kovin mikä vaikutti tähän päätökseen ja sen sijaan että arvailen, kuulisin sinun näkemyksen asiaan. Nythän AP kokee itsensä loukatuksi ja kuulostaa että hän on valmis heittämään kavereiden romukoppaan. Tuo voisi pelastaa tilannetta ja AP saisi varmuuden asiaan. Voi tosiaan olla että sulhasella on näpit pelissä tässä.
Ei, ei ja ei! Täysin tökerö neuvo! Morsian on tehnyt valintansa tietyillä perusteilla ja häntä ei pidä laittaa tilanteeseen jossa joutuu selittelemään toisen syitä (toisen huonoja puolia) tai tuntemaan syyllisyyttä valinnastaan.
Tämä.
Olisi ehkä eri asia, jos aapeen ystävä olisi ensin pyytänyt häntä kaasoksi ja sitten perunut homman. Siinä tilanteessa kysyisin itsekin että miksi.
Älä välitä, perinteiset kalliit häät kaasoineen ovat tosi vanhanaikainen juttu. Jossain maalla ehkä vielä juhlitaan tuohon tyyliin. Älytöntä rahanhaaskausta
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä, perinteiset kalliit häät kaasoineen ovat tosi vanhanaikainen juttu. Jossain maalla ehkä vielä juhlitaan tuohon tyyliin. Älytöntä rahanhaaskausta
Höpön löpön. :D Ihmiset käyttävät rahaa häihin yhä enemmän.
Olet epäilemättä hyvä järjestelijä, mutta entä itse tilaisuus. Hyvä järjestelijä olisi häissä hiukkasen näkymätön, siis tavallaan näkymätön, vaikka olisi kaasokin. Osaa siis ns vetäytyä juuri oikeissa kohdissa, mutta olla silti ihan tuntumassa.
Ei voi sanoa varmuudella mistä kiikastaa. Mutta Suomessa on edelleen sosiaalinen hyve olla enemmän hiljaisempi ja hennosti/pehmeästi mielipiteensä esiin tuova, kuin itsevarmasti ja äänekkäämmin ne esiin tuova. Se vain kulttuurisesti koetaan todella herkästi ärsyttäväksi tai "ylpeäksi" käytöksesi. Etenkin naisten keskuudessa.
Ja kyllä, tämä on eri asia kuin epäkohtelias "päällepäsmäröinti ja" kontrollointi". Ne voivat kulkea käsikädessä tai sitten eivät kulje.
Vierailija kirjoitti:
Kommentit kyllä osui sen verran, että jäin oikeasti miettimään näkeekö muut mut paljon raskaampana ihmisenä kuin itse kuvittelen. Olen varmaan just se, joka ottaa tilaa, järjestää, puhuu paljon ja menee eteenpäin. En ole pitänyt sitä huonona asiana, koska olen ajatellut että on helpompaa kun joku hoitaa.
Mutta sitten mulle tuli vähän ikävä ajatus. Entä jos mua ei jätetty kaasoksi pois siksi että olisin huono ystävä, vaan siksi että jotkut naiset haluaa viereensä mieluummin sellaisen, joka ei vie tilaa. Ja joo, tiedän että tästä revitään, mutta kysyn silti: onko naisporukoissa oikeasti näin paljon sitä, että näkyvämpi nainen koetaan uhkana?
Koska aika moni täällä sanoi suoraan, että en ehkä olekaan sellainen kuin itse luulen. Se on ihan mahdollista. Mutta yhtä mahdollista on sekin, että nainen saa olla "ihana, vahva ja aikaansaava" vain niin kauan kuin ei loista liikaa toisen vieressä.
En tiedä olenko nyt vaan katkera vai osuuko tämä johonkin, mistä ei vaan saa sanoa ääneen.
Ap
Ei, näkyvää naista ei pidetä uhkana, mutta yksikään morsian ei halua häissään valvoa kaasonsa tekemisiä ja tuntea myötähäpeää siitä, miten kaaso toimii omavaltaisesti.
Häät eivät ole kaason juhla, aika usein kaason tehtävänä on taustalla aika lailla huomaatattomasti hoitaa erilaisia asioita, joista on etukäteen sovittu. Kukaan ei halua kaasoa, joka hoitaa tehtäväänsä näkyvästi, äänekkäästi ja huomiota kaivaten!
Nainen saa olla ihana, vahva ja aikaansaava, mutta nainen ei saa pilata morsiamen suurta päivää sillä, että haluaa olla huomion keskipisteenä.
Kirjoituksestasi voisi päätellä, että olet katkera ystävällesi, joka menee naimisiin eikä sinulla ole muuta mahdollisuutta saada prinsessapäivää kuin yrittää anastaa ystävän hääpäivä omaksi juhlapäiväksesi.
Ehkä ap on kuvitellut olevansa paras ystävä, mutta todellisuudessa morsian on pitänyt häntä kuvioissa lähinnä säälistä. Se hiljainen on ollut viimeiset 10 vuotta morsiamen läheisin ystävä.
Taas tätä kaasuvalottamista tunteista ja että ei saisi mistään ystävän tekemisistä loukkaantua, käykää lukemassa ketjua "Etsin ystäviä ja olen muiden mielestä yli-innokas, epätoivoinen ja yritän liikaa - mitä voin tehdä?". Jos oikeasti läheinen, paras ystävä ei kaaokseen pyydä saa siitä loukkaantua, ylipäätään ei kukaan saa keltään mitään tunteita kieltää. Ihan täysin ymmärrettävä tunne. Kannattaa silti vähän reflektoida mistä johtuu ja voiko sen ottaa puheeksi vai kannattaako olla ottamatta puheeksi, riippuu paljon dynamiikastanne. Ja reflektoinnin vuoksihan täällä oletkin.
Sinä koet, että hän on paras ystäväsi, mutta morsian itse kokee, että olet yksi monista kavereista, sellainen vähän äänekäs ja huomiota hakeva, kivaa bileseuraa, mutta et missään nimessä paras ystävä.
Kostoksi ap pukeutuu ystävänsä häihin liian seksikkäästi, juo perseet ja viettelee sulhasen.