Mielipide: Ei se kumppani etsimällä löydy!
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tapa ajatella. Ei tarvii itse nähdä vaivaa vaan joku muu hoitaa senkin
Miten niin hoitaa?
Hoitaa sen yrittämisen ja vaivannäön. Ymmärrän toki, että sun ymmärryksellä tämä on vaikeaa
Vierailija kirjoitti:
Näkisin jotenkin niin, että mikäli haluaa parisuhteen ja kumppanin, jonka kanssa rakentaa yhteinen elämä tiettyine virstanpylväineen, sellaisen voi löytää etsimällä. Jos taas haluaa kohdata ihmisen jonka kanssa kokee syvän yhteyden ja halun elää koko elämänsä riippumatta siitä millaiseksi se muotoutuu, tarvitaan sattumaa.
Kummassakin tapauksessa pitää poistua sieltä kotoa ja pitää silmät auki, kun liikkuu kylillä. Ja jättää se kännykän jatkuva räplääminen.
Vierailija kirjoitti:
No ei se kyllä tietokoneenruutua lukemallakaan löydy...on nähty
Aika moni netissä pelaava nainen on löytänyt kumppanin joko pelisaitilta tai liittyvältä keskustelufoorumilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löydä rauha ja rakkaus sisältäsi. Sen jälkeen alat kohtaamaan oikeita ihmisiä.
Löysin niin hyvän rauhan, etten enää kaipaa ihmisiä ympärilleni ollakseni onnellinen.
Mihin tahansa tottuu. Jopa se sairain mahdollinen ympäristö muuttuu "turvalliseksi", jos muuta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Juu, sillä olen vartoillutkin ihan kotona. Jos tulee putkirikko, niin ehkä tulee putkinainen narubikineissään vuotoa selvittämään.
Mun luokse tuli putkinainen, mukavan oloinen. Ei se kyllä minkäänlaista aloitetta tehnyt.
M50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, sillä olen vartoillutkin ihan kotona. Jos tulee putkirikko, niin ehkä tulee putkinainen narubikineissään vuotoa selvittämään.
Mun luokse tuli putkinainen, mukavan oloinen. Ei se kyllä minkäänlaista aloitetta tehnyt.
M50
Mulle on usiampi putkari/sähkäri/jne nainen tullu tekee töitä ja ainaha se on panemiseksi menny. Ehkä et vain osaa.
M43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin huono neuvo, jonka ansiosta itse jäin vanhaksipiiaksi. Äitini aina sanoi tuota, että kun vaan keskittyy omaan elämään ja olemaan onnellinen sinkkunakin, niin elämä tuo eteen Sen Oikean, ihan etsimättäkin. No, näin ei käynyt koskaan.
Vasta 40 v päälle kun olin aloin tajuta, että neuvohan on ihan järjetön. Toki, osa löytää sen puolison noinkin, mutta kyllä todennäköisyyttä löytää kummasti nostaa se, jos etsii. Eikä elä kuten minä, eli työpaikka, Prisma, kävelyllä ulkona - kas kun kukaan ei tullut kotoa hakemaan.
Miten joku voi elää nuorena työpaikka- Prisma -elämää?
En elänyt sellaista parikymppisenä jolloin miehiä löytyikin "luonnollisesti". Ikävä kyllä erosin pari vuotta sitten ja nyt elämäni on työpaikka-Prisma-lenkkipolku -tyyliä. Kai tässä täytyy innostua baareissa ja deittipalstoilla käymään (vaikka muuten ei yhtään innostaisi) kun haluan kuitenkin parisuhteen löytää.
-Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tapa ajatella. Ei tarvii itse nähdä vaivaa vaan joku muu hoitaa senkin
Miten niin hoitaa?
Hoitaa sen yrittämisen ja vaivannäön. Ymmärrän toki, että sun ymmärryksellä tämä on vaikeaa
Onko se miehelle niin vaativaa kakaista suustaan: lähtisitkö kahville/kävelylle/leffaan/näyttelyyn/tms? (yliviivaa yhtä lukuunottamatta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tapa ajatella. Ei tarvii itse nähdä vaivaa vaan joku muu hoitaa senkin
Miten niin hoitaa?
Hoitaa sen yrittämisen ja vaivannäön. Ymmärrän toki, että sun ymmärryksellä tämä on vaikeaa
Onko se miehelle niin vaativaa kakaista suustaan: lähtisitkö kahville/kävelylle/leffaan/näyttelyyn/tms? (yliviivaa yhtä lukuunottamatta)
Lähdetkö kahville? En
Lähdetkö kävelylle? En
Lähdetkö leffaan? En
Lähdetkö näyttelyyn? En
Lähdetkö tms? En
Lähetäänkö panemaan? Kyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin huono neuvo, jonka ansiosta itse jäin vanhaksipiiaksi. Äitini aina sanoi tuota, että kun vaan keskittyy omaan elämään ja olemaan onnellinen sinkkunakin, niin elämä tuo eteen Sen Oikean, ihan etsimättäkin. No, näin ei käynyt koskaan.
Vasta 40 v päälle kun olin aloin tajuta, että neuvohan on ihan järjetön. Toki, osa löytää sen puolison noinkin, mutta kyllä todennäköisyyttä löytää kummasti nostaa se, jos etsii. Eikä elä kuten minä, eli työpaikka, Prisma, kävelyllä ulkona - kas kun kukaan ei tullut kotoa hakemaan.
Miten joku voi elää nuorena työpaikka- Prisma -elämää?
En elänyt sellaista parikymppisenä jolloin miehiä löytyikin "luonnollisesti". Ikävä kyllä erosin pari vuotta sitten ja nyt elämäni on työpaikka-Prisma-lenkkipolku -tyyliä. Kai tässä täytyy innostua baareissa ja deittipalstoilla käymään (vaikka muuten ei yhtään innostaisi) kun haluan kuitenkin parisuhteen löytää.
-Eri
Ei niistä mitään hyvää löydy, baarit ja deittisaitit, tinder. On niin nähty.
Minulle tuli rakkaus kohdalle etsimättä,kun en mitään kaivannut tai odottanut löytäväni. Olin pitkän parisuhteen jälkeen sinkkuna, matkustelin paljon. Tein paljon töitä ja kaikki lomat vietin reissasin yksin kotimaassa ja ulkomailla. Halusin olla yksin, en roikkunut kavereiden helmoissa. Rakkaus löytyi vasta kun olin riittävän itsenäinen. Puolisoni rakastui juuri siihen piirteeseen, itsenäisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin huono neuvo, jonka ansiosta itse jäin vanhaksipiiaksi. Äitini aina sanoi tuota, että kun vaan keskittyy omaan elämään ja olemaan onnellinen sinkkunakin, niin elämä tuo eteen Sen Oikean, ihan etsimättäkin. No, näin ei käynyt koskaan.
Vasta 40 v päälle kun olin aloin tajuta, että neuvohan on ihan järjetön. Toki, osa löytää sen puolison noinkin, mutta kyllä todennäköisyyttä löytää kummasti nostaa se, jos etsii. Eikä elä kuten minä, eli työpaikka, Prisma, kävelyllä ulkona - kas kun kukaan ei tullut kotoa hakemaan.
Onkohan tämä yleistäkin? Että naisilla menee yli 40 vuotta tajuta, että se parisuhde ei tule ilmaiseksi, vaan sen eteen joutuu tekemään jotain.
Kyllä nuorena suhteet voi tulla ilmaiseksi. Itse opiskelin nuorena teknillisessä yliopistossa ja suurin osa opiskelijoista siellä oli poikia/miehiä. Varmasti jokainen naispuolinen sinkku pääsi tekemään tuttavuutta vastakkaiseen sukupuoleen siellä jos näin halusi - vaikka ei olisi edes aloitetta tehnyt, riitti kun meni teekkaritapahtumiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tapa ajatella. Ei tarvii itse nähdä vaivaa vaan joku muu hoitaa senkin
Miten niin hoitaa?
Hoitaa sen yrittämisen ja vaivannäön. Ymmärrän toki, että sun ymmärryksellä tämä on vaikeaa
Onko se miehelle niin vaativaa kakaista suustaan: lähtisitkö kahville/kävelylle/leffaan/näyttelyyn/tms? (yliviivaa yhtä lukuunottamatta)
Lähdetkö kahville? En
Lähdetkö kävelylle? En
Lähdetkö leffaan? En
Lähdetkö näyttelyyn? En
Lähdetkö tms? En
Lähetäänkö panemaan? Kyllä
Ketju koskee kumppanin eikä satunnaisen seksipartnerin etsintää.
Eihän jälkimmmistä tarvisi edes etsiä.
N
Minun kohdallani tämä piti paikkansa. En ollut etsimässä yhtään mitään kun mieheni vain sattui kohdalleni. Toki tietysti vaadittiin aktiivisuutta, että suhde lähti syntymään. Joskus tämä siis voi pitää paikkansa, muttei varmaan pääsääntöisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tapa ajatella. Ei tarvii itse nähdä vaivaa vaan joku muu hoitaa senkin
Miten niin hoitaa?
Hoitaa sen yrittämisen ja vaivannäön. Ymmärrän toki, että sun ymmärryksellä tämä on vaikeaa
Onko se miehelle niin vaativaa kakaista suustaan: lähtisitkö kahville/kävelylle/leffaan/näyttelyyn/tms? (yliviivaa yhtä lukuunottamatta)
Lähdetkö kahville? En
Lähdetkö kävelylle? En
Lähdetkö leffaan? En
Lähdetkö näyttelyyn? En
Lähdetkö tms? En
Lähetäänkö panemaan? Kyllä
Ketju koskee kumppanin eikä satunnaisen seksipartnerin etsintää.
Eihän jälkimmmistä tarvisi edes etsiä.
N
Sama asia miehille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten tapa ajatella. Ei tarvii itse nähdä vaivaa vaan joku muu hoitaa senkin
Miten niin hoitaa?
Hoitaa sen yrittämisen ja vaivannäön. Ymmärrän toki, että sun ymmärryksellä tämä on vaikeaa
Onko se miehelle niin vaativaa kakaista suustaan: lähtisitkö kahville/kävelylle/leffaan/näyttelyyn/tms? (yliviivaa yhtä lukuunottamatta)
Lähdetkö kahville? En
Lähdetkö kävelylle? En
Lähdetkö leffaan? En
Lähdetkö näyttelyyn? En
Lähdetkö tms? En
Lähetäänkö panemaan? Kyllä
Ketju koskee kumppanin eikä satunnaisen seksipartnerin etsintää.
Eihän jälkimmmistä tarvisi edes etsiä.
N
Nykynainen ei pysty enää tekemään perinteisesti naiselle kuuluvia kotitöitä, mikä typistää naisen tarpeen nykymaailmassa satunnaiseksi seksipartneriksi.
Mitä moderni nainen tuo parisuhteeseen?
Kaksi edellytystä.
1. On tilanteissa, joissa tapaa ihmisisiä.
2. Ei vaikuta epätoivoiselta ja ole takertuva. Tätä tarkoittaa se, että löytyy, kun lakkaa etsimästä.
Siel on sinkkuryhmät täynnä meteliä ja ihmisiä ketkä haluu seuraa epätoivoisesti, eli jos on aktiivinen niin kuka vaan voi saada seuraa, ei ole mitään naamarajoja tms, sen näkee ihan kaikki kun katsoo niitä ryhmiä. Sielt voi löytää hetkellisen onnen ja jotain tekemistä. Mutta jos oikeasti haluaa jotain syvempää ja sellasen kumppanin kuka on tarkoitettu just sulle, niin sellanen sanonta on olemassa kuin, että mitä lähempänä olet Jumalaa, sitä lähempänä se kumppani on myös sua. Tosta sanonnasta ei kannata ottaa itseensä sen takia, että siinä mainitaan Jumala, koska se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että mitä lähempänä sä olet itseäsi ja rakastat itseäsi ja teet omaa juttuasi ja mitä enemmän sä ymmärrät itseäsi, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä suhun kiinnittää samanlainen ihminen huomionsa ja siitä voi syntyä jotain paljon parempaa, kuin se deittipalstoilla pörrääminen.
Kumppani on löytynyt kun olen sellaisen halunnut.
Mutta. Lähestyjiä on ollut livenä useita kymmeniä ja netissä sitten jos laittaa itsensä "tyrkylle" elikkä saataville niin lähestyjiä on satoja. Jos olisin roikkunut pidempään kuin viikon niin varmaan tuhansia?
Jokainen lähestyjä, innokaskaan, ei ole yhtä kuin sopiva kumppani. Jopa niistä jotka vaikuttavat paperilla lupaavilta ja vakuuttavat että juuri minä olen aivan varmasti kiinnostava ja sitoutumisen arvoinen, osoittautuisivat todennäköisesti jo viikoissa, viimeistään kuukausissa täysin sopimattomiksi.
Itse siis olen löytänyt en etsimällä vaan silloin kun olen ilmaissut, että kumppani on haussa.
Ja olen hyvin vaativa, en mikään ihmeellinen superkaunotar, en halua lapsia/miehen pitää olla vela, miehelle on kovat kriteerit tietyiltä osin ja ihan hälläväliä muilta osin eli minulle sopivia ja minusta kiinnostuneita ehdokkaita kyllä on, mutta suurin osa ei sellaisia ole.
Uskoisin, että tavallisemmalla naisella, joka hakee miestä seuraavilla spekseillä on paljon minua vaikeampaa:
-akateeminen tai akaatemisten kanssa helposti toimeentuleva ja samat kuviot ja toiveet jakava
-sivistynyt, sosiaalinen, salonkikelpoisen
-empaattinen, melko vasemmalla arvoiltaan
-romanttinen, pitkä, "yleisesti komea/hauskannäköinen"
Koska tällaisista on kovaa kysyntää. Omasta mielestäni niissä ja tavismiehissä on usein valuvikana arkuus/tunnesolmut/heikko itsetunto tai itsetunnon kipukohdat.
Itse haluan että mies on todella miehekäs, aivan hulluna minuun, itsetunto niin kohdillaan että voin vaikka vähän rähistä ja ukko toteaa että jaahasta kokeillaanpa uudestaan kun osaat käyttäytyä. Ei pornoaddiktiota, ei oman viehätysvoiman testailua, syö panee ja nukkuu ongelmitta ja kun osoitan että tuossa on kaide/koiratarha/kaivonkansi rikki niin ukko lähtee korjaamaan. Saa olla vaikka millainen känsäkäpälä jolla maalitahroja vaatteissa, kunhan on vahva ja vakaa.
Enemmän niitä hyviä tarjokkaita on ollut aina tulossa kuin mille on tarvetta. Ja jos hyvät miehet loppuisi maailmasta ja jäljelle jäisi vain passiivisaggressiiviset, epärehelliaet pornohiiret niin hyvä minun olisi mökissäni yksinkin olla. Silloin varmaan valitsisin seksiin ja hellyyteen jonkun satunnaisen miehekkään körilään, josta ei olisi kumppaniksi mutta järjestely sopisi molemmille.
Toivon kuitenkin, etä nykyinen liitto kestäisi elämän loppuun asti, sen verran hyvä löytynyt. Ja tuli muuten aika kirjaimellisesti hakemaan minua kotoa kun olin ollut sinkku huikaisevat kolme kuukautta.
Eli uskon, että kaikki riippuu kaikesta. Ihmisillä on ihan eri toiveet suhteelle, eri miesmaku jne. Ja jos on itse vaikka sellainen, että viehättyy vain tietynlaisesta "huippusaaliista", josta iso osa ihmisistä viehättyy, mutta omat speksit on sellaiset, ettei ole sitä ihannettaan vastaava niin se on tietenkin jo epäonnisempi lähtökohta.
Sellaisiakin pareja tottakai muodostuu, mutta ei niin helposti.
Esimerkiksi työtön tai matalapalkattu ja melko intohimoton mies, jolla ei sosiaalisia taitoja eikä omaisuutta ja vähän heikko itsetunto: haluaa iloisen, säteilevän, luonnonkauniin naisen joka tarttuu toimeen ja vie hänet seikkailuun.
Tai tasapaksu vähän ujo tavistäti, joka kutoo sukkia yksiössä ja silittää rescuekissaa, mutta innostuu vain kaksimetrisestä ronskista skotti/viikinkisoturista. Tuskin kumpaakaan näistä tullaan kotoa hakemaan, vaikka kyllä, tällaisia pareja muodostuu aika ajoin.
Ette te netissä roikkujat löydä sieltä ketään. Vain tulemalla ulos ihmisten sekaan kohtaa ihmisiä, eikä niissä kohtaamisissa mennä genitaalit edellä vaan AIVOT.
Yksilötasolla hyvin surullinen mutta ihmiskunnalle tarpeellinen vaihe, että sosiaalisesti täysin kyvyttömät miehet poistuvat massoittain geenipoolista.