Lasten harrastuksesta tulee iso suru monelle
Tutkijat lataavat kasan syitä sille, miksi pikkulapsia ei kannata jakaa tasojoukkueisiin – silti KuPS teki niin
Asiantuntijat varoittavat, että pienten lasten jaottelusta tasojoukkueisiin on monia riskejä.
Lasten varhainen jaottelu voi johtaa kierteeseen, jossa varhain kehittyville kasaantuu etuja, joista myöhemmin kehittyvät jäävät paitsi.
Liian varhainen jaottelu voi viedä lapselta harrastamisen ilon ja johtaa koko harrastuksen loppumiseen.
Tää on niin totta. Poikani pelasi jalkapalloa joukkueessa, joka jaettiin muutama kuukausi aloittamisen jälkeen. Vain muutamat harkat sen jälkeen ja poika halusi lopettaa. Muutenkin touhu tuntui pelkältä rahastukselta. Yhdet kisat käytiin ja sieläkään ei peliaikaa juuri herunut. Ei tullut hauskaa yhdessä tekemisen meininkiä ja onnistumisen iloja.
Mulle tuli mitta täyteen kun ostimme pojalle uuden jalkapallon harjoituksiin, niin se oli kummasti vaihtunut harkoissa iänvanhaan rämään. Pojan pallo oli merkattu isoin kirjaimin tussilla, joka ei todellakaan lähde pois kuin spriillä hankaamalla.
Musiikin puolella pidetään itsestään selvänä, että juuri pienimmät tarvitsevat ammattitaitoisia pedagogeja, koska alussa opetellaan perusasiat, joiden päälle kaikki rakentuu.
Uskomatonta, jos urheilussa ajatellaan päinvastoin. Olen kyllä käytännössä nähnyt, miten toistaitoiset teinit vetävät esimerkiksi pienten yleisurheilukouluja, ja kaipa jokin hippaleikki luonnistuu kouluttamattomiltakin, mutta ehdottomasti valmentaja tarvitaan ja valmentajan osaaminen punnitaan juuri pienten kohdalla, jos halutaan heidän jotakin oppivan ja motivoituvan.