Lue keskustelun säännöt.
MTV3: Pelkkä lihansyönti terveellisintä hampaille
09.04.2026 |
Huomenta Suomessa vieraana oleva hammaslääkäri Sakari Ebeling sanoo lihan syönnin olevan terveellisin ruokavalio hampaille. Ei tule hinkauksia, hankauksia eikä happohyökkäyksiä.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Ai sinäkään et osaa vastata miksi helposti kerättäviä ja ravitsevia kaislanjuuria ei enää syödä :D Tsemppiä satuiluihisi.
Käy joskus kaupan heviosastolla ja mieti, voisiko sieltä nykyään löytyä parempi vaihtoehto kaislanjuurille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhukset tarvitsee enempi lihaa ruokavalioonsa. Mutta mitä tekee hoitolaitokset. Tarjoavat puuroja, vellejä ja kasviskeittoja.
Niitä meillä toivotaan eniten. Kaalilaatikon lisäksi😃
Vierailija kirjoitti:
Varhainen ihmiskunta ei ole yhtä kuin pelkät varhaissuomalaiset tai muut pohjoisella reunalla asuneet.
Faktaa: täällä on silti eletty sukupolvesta toiseen. On todella lapsellista väittää, että täällä on eletty pääosin kasviravinnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ai miksi on luovuttu? No ensinnäkään ei ole luovuttu, vaan ihmiset edelleenkin kerää niitä mustikoita ja puolukoita metsästä tai pakastealtaasta. Toisekseen maanviljelystä saa enemmän energiaa käytettyä energiamäärää kohti. Maanviljely on se juttu, mikä on mahdollistanut ihmiskunnan kasvun, koska viljelemällä viljoja ja varastoimalla niitä on parannettu ruokavarmuutta.
Suomessa on keräilty ainakin sikoangervoa, ulpukkaa, suolaheinää, vadelmaa, variksenmarjaa, tuomea ja pähkinöitä.
Niin, kun silloin ei ollut niitä pakastealtaita, joista noukkia marjoja syyskuusta kesäkuuhun, on typerää väittää, että ne olisivat muka ennen muodostaneet ravitsemuksen selkärangan. On keräilty juu jotain, mutta sinä et ymmärrä ravitsemuksesta etkä numeroista sen vertaa, että tajuaisit noiden olevan täysin mitättömiä päivittäisessä energian ja ravinteiden saannissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Metsästys oli vaarallista eikä saaliin saaminen ollut mikään itsestäänselvyys. Se kulutti myös hyvin paljon energiaa. Riippuu millaisella alueella asui, mutta usein keräily oli paljon helpompaa ja kasvit siksi luotettavampi ravinnon lähde.
Mitä kasveja menisit juuri nyt keräilemään perheellesi ravinnoksi? Mistä saat tarpeelliset kalorit?
Miksi köyhät eivät käy nykyisin vain keräilemässä ruokaa metsistä ja niityiltä, kun se sinun mukaasi on niin helppoa?
Keväisin muinaiset suomalaiset ovat syöneet mm kaislan ja osmankäämin juuria. Jälkimmäisissä varsinkin on energiaa kuin perunassa. Toki kannattaa myös muistaa että täällä on asusteltu aikalailla ihmisen levinneisyysalueen äärirajoilla ilmaston puolesta, väestöä on ollut vähän eikä se edusta kovinkaan hyvin ihmislajin oloja ja elintapoja laajemmin.
Täällä oli kivikaudella myös vähän lämpöisempää kuin nyt ja esim vesipähkinää oli erittäin tärkeä energianlähde, muttei nykyään näin pohjoisessa kasva.
Paljonko vesipähkinöitä piti keräillä päivässä koko perheen energiantarpeen täyttämiseksi? Oliko talvellakin lämmintä, jotta vesipähkinöitä sai keräiltyä? Ja juuri pari viestiä aiemmin joku sopersi, että ihan äärirajoilla kuule oltiin ilmaston puolesta ja siksi ei voi verrata nykymeininkiin ollenkaan. Nyt joku taitaa puhua palturia :D
Perinteisesti ihminen on syönyt mitä kulloinkin on saatavilla. Talvella on usein myös nähty ihan nälkää. Sinä pöljäkö kuvittelet että ihminen on syönyt ympäri vuoden samalla tavalla?
Pöljät kuvittelevat, että ihmisten pääasiallinen ravinto on ollut kasviksia, vaikka niitä ei ole edes ympäri vuoden saatavilla.
Ja silloin kun kasveja ei ole ollut saatavilla on nähty nälkää. Koska ei sitä lihaa tai kalaakaan ole aina ollut saatavilla.
Juu tottakai suomalaiset kuolivat aina talvisin, kun ei kasveja saatu kaivettua hangen alta. Keväisin sitten tuli uudet suomalaiset tuolta etelämmästä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Miten lihansaanti on kuluttanut vähemmän energiaa, kuin keräily? Ihmiset on syöneet lihaa vain silloin, kun ovat sattuneet riistaa saamaan kiinni tai löytäneen syötäviä raatoja. Syötäviä kasveja on löytynyt huomattavasti helpommin.
Tyhjänjauhannan sijaan voisit avata mitä syötäviä kasveja sinä löytäisit helposti kun nyt menisit ulos? Valehtelitko vain?
Eipä niitä täällä kaupungissa hirveesti betonin päällä kasva.
Mene bussilla maaseudulle. Mitä syötäviä kasveja sinä löytäisit sieltä nyt helposti? Millä ruokkisit perheesi tänään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsästäjä-keräilijöitä olemme edelleen tässä mielessä edelleen. Viljat eivät kuuluneet miljoonien vuosien ajan ravintoympyrään lainkaan. Ne keksittiin about 10 000 vuotta sitten ja tänne maanviljely tuli viimeisten joukossa. Sokerit sun muut ovat olleet osa ravintoamme satoja vuosia. Toki hunajaa ym. syötiin, mutta todella vähän verrattuna nykyisiin keskimääräisiin sokerimääriin.
Viljat on kuuluneet kyllä aina ihmisen ruokavalioon. Maanviljely keksittiin noin 10 000 vuotta sitten, viljat on kyllä olleet olemassa ennenkin sitä. Vai mistä ajattelit niiden ensimmäisten viljeltyjen viljojen tulleen? Tippuneen taivaasta?
Menehän kuule keräilemään tuonne huhtikuiseen maastoon niitä villiviljoja. Jauha ne sitten jauhoiksi ja tee puuroa tai leipää. Kerro kuinka pitkälle ruokit perheesi päivittäisellä keräilysaalillasi, kun viljat kuulemma kuuluivat ihan päivittäiseen ruokavalioonne. Haloo, maalaisjärkeä saa käyttää.
Ihmiset syövät muutenkin kuin vain talvella, oletko huomannut?
Oletko jotenkin yksinkertainen? Talvisinko ei syödä lainkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Ai sinäkään et osaa vastata miksi helposti kerättäviä ja ravitsevia kaislanjuuria ei enää syödä :D Tsemppiä satuiluihisi.
Käy joskus kaupan heviosastolla ja mieti, voisiko sieltä nykyään löytyä parempi vaihtoehto kaislanjuurille.
Mitä ihmettä? Siis se pääasiallinen muinainen ravinto, kaislanjuuret, ei olekaan hyvää ravintoa, jolla ihmiset aikoinaan kukoistivat?
Kyllä monet kasviruoat ovat hyväksi hampaille ja koko suun terveydelle. Näitä ovat esimerkiksi pavut, pähkinät, täysjyvä, juurekset, vihannekset, musta ja vihreä tee, siemenet jne. Aterian lopuksi kannattaa juoda vettä ja syödä muutama pähkinä (jos ei ole allerginen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä C-vitamiinia, joka ylläpitäisi sidekudosta. Hampaat tippuu siis kuitenkin.
Maksasta saa C vitamiinia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Kyllä, jokainen joka muuta väittää voi katsoa talvista lumihankea ja miettiä mitä kasviksia söisi. Lihaa ja kalaa saa ympäri vuoden.
Ihmiset säilöivät silloinkin, toki osin eri menetelmin kuin me nykyään. Eivät ne tyhmiä olleet.
Olet harhainen siitä paljonko mitään säilöttävää on ylipäätään ollut tai mihin sitä olisi voitu säilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään, koska liha ei sisällä sokeria joka niitä hampaita syö. Maitotuotteet ovat samasta syystä hampaille hyväksi ja sisältää lisäksi vielä kalsiumia. juusto ruoan päätteeksi on yhtä hyvä kuin ksylitoli-purukumi.
Marjamehut ja hedelmät ovat happamia ja syövät hampaiden kiillettä
Maitotuotteissa on sokeria.
Juustossa ei ole maitosokeria. Eikä laktoosittomissa tuotteissa.
Mitä väliä paljonko ihmiset söivät mitäkin joskus muinaisina aikoina? Fakta on kuitenkin se että mitään yhtä ruoka-ainetta ei vedetty päivästä toiseen mahaa täyteen ympäri vuoden, vaan ruokavalio vaihteli elinalueesta riippuen enemmän tai vähemmän. Onneksi nykyihmisillä on paljon valinnanvaraa, ei tarvitse kaivella kaisloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Ai sinäkään et osaa vastata miksi helposti kerättäviä ja ravitsevia kaislanjuuria ei enää syödä :D Tsemppiä satuiluihisi.
Käy joskus kaupan heviosastolla ja mieti, voisiko sieltä nykyään löytyä parempi vaihtoehto kaislanjuurille.
Mitä ihmettä? Siis se pääasiallinen muinainen ravinto, kaislanjuuret, ei olekaan hyvää ravintoa, jolla ihmiset aikoinaan kukoistivat?
Saatko suurtakin tyydytysä tuosta omien olkiukkojesi löylyttämisestä? Näin ulkopuolisen silmin vaikuttaa idiootin touhuilta, mutta jotenkin sen kai täytyy olla palkitsevaa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä paljonko ihmiset söivät mitäkin joskus muinaisina aikoina? Fakta on kuitenkin se että mitään yhtä ruoka-ainetta ei vedetty päivästä toiseen mahaa täyteen ympäri vuoden, vaan ruokavalio vaihteli elinalueesta riippuen enemmän tai vähemmän. Onneksi nykyihmisillä on paljon valinnanvaraa, ei tarvitse kaivella kaisloja.
Ei sentään tarvitse valehdella, että täällä pääasiallinen ravinto on ollut kasviperäistä, kun kaikki täysjärkiset tajuavat, ettei suurimman osaa vuotta tuolla ole paljoakaan keräiltävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Ai sinäkään et osaa vastata miksi helposti kerättäviä ja ravitsevia kaislanjuuria ei enää syödä :D Tsemppiä satuiluihisi.
Käy joskus kaupan heviosastolla ja mieti, voisiko sieltä nykyään löytyä parempi vaihtoehto kaislanjuurille.
Mitä ihmettä? Siis se pääasiallinen muinainen ravinto, kaislanjuuret, ei olekaan hyvää ravintoa, jolla ihmiset aikoinaan kukoistivat?
Saatko suurtakin tyydytysä tuosta omien olkiukkojesi löylyttämisestä? Näin ulkopuolisen silmin vaikuttaa idiootin touhuilta, mutta jotenkin sen kai täytyy olla palkitsevaa?
Mikä olkiukko? Joku väitti, että on keräilty kaislojen juuria ja niillä on pääasiassa eletty. Toinen vaihtoehto oli kuulemma osmankäämi.
Kuitenkaan nykyisin noita ei enää syödä. Osaatko sinä kertoa miksi ei, vaikka ne ovat ennen olleet väitetysti pääasiallinen ravinnonlähde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Ai sinäkään et osaa vastata miksi helposti kerättäviä ja ravitsevia kaislanjuuria ei enää syödä :D Tsemppiä satuiluihisi.
Käy joskus kaupan heviosastolla ja mieti, voisiko sieltä nykyään löytyä parempi vaihtoehto kaislanjuurille.
Mitä ihmettä? Siis se pääasiallinen muinainen ravinto, kaislanjuuret, ei olekaan hyvää ravintoa, jolla ihmiset aikoinaan kukoistivat?
Miksi kuvittelet, että ihmiskunta on aikanaan kukoistanut? Sehän on juuri ja juuri selvinnyt. Voit mennä maistelemaan luonnosta juuria ja vertailla makua vaikkapa porkkanaan. Mieti sitten, miksi ihmiset mieluummin valitsevat sen porkkanan. Jos oikein pinnistelet, voit käsittää, että aikanaan on syöty mitä on saatu jotta selvitään hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä C-vitamiinia, joka ylläpitäisi sidekudosta. Hampaat tippuu siis kuitenkin.
Maksasta saa C vitamiinia.
Ihan tavallisessakin lihassa on sitä, mutta jostain syystä pohjoismaisissa tietokannoissa ilmoitetaan, ettei sitä ole. Sama koskee hiilihydraattia, jota lihassa kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Ai sinäkään et osaa vastata miksi helposti kerättäviä ja ravitsevia kaislanjuuria ei enää syödä :D Tsemppiä satuiluihisi.
Käy joskus kaupan heviosastolla ja mieti, voisiko sieltä nykyään löytyä parempi vaihtoehto kaislanjuurille.
Mitä ihmettä? Siis se pääasiallinen muinainen ravinto, kaislanjuuret, ei olekaan hyvää ravintoa, jolla ihmiset aikoinaan kukoistivat?
Miksi kuvittelet, että ihmiskunta on aikanaan kukoistanut? Sehän on juuri ja juuri selvinnyt. Voit mennä maistelemaan luonnosta juuria ja vertailla makua vaikkapa porkkanaan. Mieti sitten, miksi ihmiset mieluummin valitsevat sen porkkanan. Jos oikein pinnistelet, voit käsittää, että aikanaan on syöty mitä on saatu jotta selvitään hengissä.
Ihan samoin kuin kaikki muutkin eläimet, ihmiset ovat syöneet heille luontaista ravintoa eli pääasiassa eläinperäistä.
Kasvien juuret ovat olleet sitä hätäruokaa, vatsan täytettä, kun mitään muuta ei ole. Kuten aikoinaan pettuleipäkin, jolla saatiin suolisto pskaksi.
Typerykset täällä vänkyttävät, että kylläpäs syötiin pääasiassa kasveja. Vaikka niitä saa näin pohjoisessa vain muutaman kuukauden ajan.
Alone Suomi -ohjelma antoi osviittaa millä ruoalla on pärjätty vuosituhansia. Elokuussa marjoja löytyi muutama kourallinen, ja hiukan sieniä kasviosastolta. Noista ei saanut sen vertaa energiaa, että olisi jaksanut lähteä pidemmälle keräilemään yhtään mitään.
Ihmiset syövät muutenkin kuin vain talvella, oletko huomannut?