Lue keskustelun säännöt.
MTV3: Pelkkä lihansyönti terveellisintä hampaille
09.04.2026 |
Huomenta Suomessa vieraana oleva hammaslääkäri Sakari Ebeling sanoo lihan syönnin olevan terveellisin ruokavalio hampaille. Ei tule hinkauksia, hankauksia eikä happohyökkäyksiä.
Kommentit (123)
Kuten todettu, tosiasiassa vaihdellut ympäristön mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen ei ole ollut puhtaasti lihansyöjä eikä kasvinsyöjä, vaan sekasyöjä, ja usein jopa melko kasvipainotteinen - mutta tämä vaihteli paljon ympäristön mukaan.
Mitä tiedetään esihistoriasta?
Tutkimus aloilta kuten arkeologia ja paleoantropologia antaa melko selkeän kuvan:
1. Keräily oli usein pääroolissa
Suuri osa energiasta tuli kasveista: juurista, siemenistä, hedelmistä, pähkinöistä.
Tämä liittyy myös ihmisen biologiaan: ruoansulatus ja hampaat sopivat hyvin sekaruokaan.
2. Liha oli tärkeää - mutta ei aina pääruoka
Metsästys toi paljon energiaa ja ravinteita (proteiini, rasva, B12-vitamiini).
Mutta saalis ei ollut varmaa lihaa syötiin epäsäännöllisemmin.
Joissakin kylmissä ympäristöissä liha saattoi olla pääasiallinen ravinto.
3. Ympäristö ratkaisi paljon
Tropiikissa: enemmän kasveja.
Pohjoisessa (esim. jääkausien aikaan): enemmän lihaa ja kalaa.
Rannikoilla: paljon kalaa ja äyriäisiä.
Evoluution näkökulma
Ihmisen kehitykseen liittyy:
Kyky käyttää monipuolista ravintoa
Ruoan kypsentäminen (lisäsi energian saantia)
Yhteistyö metsästyksessä ja keräilyssä
Yhteenveto
Ihminen oli aina sekasyöjä
Usein enemmän kasvipainotteinen kuin täysin lihapainotteinen
Mutta vaihtelu oli suurta - jotkut populaatiot söivät paljon lihaa
Eli esihistoriallinen ruokavalio ei ollut “keto” eikä “vegaaninen”, vaan tilannekohtainen ja joustava.
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Vierailija kirjoitti:
Metsästäjä-keräilijöitä olemme edelleen tässä mielessä edelleen. Viljat eivät kuuluneet miljoonien vuosien ajan ravintoympyrään lainkaan. Ne keksittiin about 10 000 vuotta sitten ja tänne maanviljely tuli viimeisten joukossa. Sokerit sun muut ovat olleet osa ravintoamme satoja vuosia. Toki hunajaa ym. syötiin, mutta todella vähän verrattuna nykyisiin keskimääräisiin sokerimääriin.
Viljat on kuuluneet kyllä aina ihmisen ruokavalioon. Maanviljely keksittiin noin 10 000 vuotta sitten, viljat on kyllä olleet olemassa ennenkin sitä. Vai mistä ajattelit niiden ensimmäisten viljeltyjen viljojen tulleen? Tippuneen taivaasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Miten lihansaanti on kuluttanut vähemmän energiaa, kuin keräily? Ihmiset on syöneet lihaa vain silloin, kun ovat sattuneet riistaa saamaan kiinni tai löytäneen syötäviä raatoja. Syötäviä kasveja on löytynyt huomattavasti helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ei taida kukaan jaksaa olkiukkojesi kanssa painia, tsemppaa vähän.
Ai sinäkään et osaa vastata miksi helposti kerättäviä ja ravitsevia kaislanjuuria ei enää syödä :D Tsemppiä satuiluihisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Kyllä, jokainen joka muuta väittää voi katsoa talvista lumihankea ja miettiä mitä kasviksia söisi. Lihaa ja kalaa saa ympäri vuoden.
Suurimmassa osassa asutettua maapalloa ei ole talvi ja lumihanki ympäri vuoden. Lisäksi ihmiset on vaeltaneet sen ravinnon perässä, vasta maanviljelys on saanut ihmiset jumimaan paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsästäjä-keräilijöitä olemme edelleen tässä mielessä edelleen. Viljat eivät kuuluneet miljoonien vuosien ajan ravintoympyrään lainkaan. Ne keksittiin about 10 000 vuotta sitten ja tänne maanviljely tuli viimeisten joukossa. Sokerit sun muut ovat olleet osa ravintoamme satoja vuosia. Toki hunajaa ym. syötiin, mutta todella vähän verrattuna nykyisiin keskimääräisiin sokerimääriin.
Viljat on kuuluneet kyllä aina ihmisen ruokavalioon. Maanviljely keksittiin noin 10 000 vuotta sitten, viljat on kyllä olleet olemassa ennenkin sitä. Vai mistä ajattelit niiden ensimmäisten viljeltyjen viljojen tulleen? Tippuneen taivaasta?
Menehän kuule keräilemään tuonne huhtikuiseen maastoon niitä villiviljoja. Jauha ne sitten jauhoiksi ja tee puuroa tai leipää. Kerro kuinka pitkälle ruokit perheesi päivittäisellä keräilysaalillasi, kun viljat kuulemma kuuluivat ihan päivittäiseen ruokavalioonne. Haloo, maalaisjärkeä saa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Metsästys oli vaarallista eikä saaliin saaminen ollut mikään itsestäänselvyys. Se kulutti myös hyvin paljon energiaa. Riippuu millaisella alueella asui, mutta usein keräily oli paljon helpompaa ja kasvit siksi luotettavampi ravinnon lähde.
Mitä kasveja menisit juuri nyt keräilemään perheellesi ravinnoksi? Mistä saat tarpeelliset kalorit?
Miksi köyhät eivät käy nykyisin vain keräilemässä ruokaa metsistä ja niityiltä, kun se sinun mukaasi on niin helppoa?
Keväisin muinaiset suomalaiset ovat syöneet mm kaislan ja osmankäämin juuria. Jälkimmäisissä varsinkin on energiaa kuin perunassa. Toki kannattaa myös muistaa että täällä on asusteltu aikalailla ihmisen levinneisyysalueen äärirajoilla ilmaston puolesta, väestöä on ollut vähän eikä se edusta kovinkaan hyvin ihmislajin oloja ja elintapoja laajemmin.
Täällä oli kivikaudella myös vähän lämpöisempää kuin nyt ja esim vesipähkinää oli erittäin tärkeä energianlähde, muttei nykyään näin pohjoisessa kasva.
Paljonko vesipähkinöitä piti keräillä päivässä koko perheen energiantarpeen täyttämiseksi? Oliko talvellakin lämmintä, jotta vesipähkinöitä sai keräiltyä? Ja juuri pari viestiä aiemmin joku sopersi, että ihan äärirajoilla kuule oltiin ilmaston puolesta ja siksi ei voi verrata nykymeininkiin ollenkaan. Nyt joku taitaa puhua palturia :D
Perinteisesti ihminen on syönyt mitä kulloinkin on saatavilla. Talvella on usein myös nähty ihan nälkää. Sinä pöljäkö kuvittelet että ihminen on syönyt ympäri vuoden samalla tavalla?
Pöljät kuvittelevat, että ihmisten pääasiallinen ravinto on ollut kasviksia, vaikka niitä ei ole edes ympäri vuoden saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Miten lihansaanti on kuluttanut vähemmän energiaa, kuin keräily? Ihmiset on syöneet lihaa vain silloin, kun ovat sattuneet riistaa saamaan kiinni tai löytäneen syötäviä raatoja. Syötäviä kasveja on löytynyt huomattavasti helpommin.
Tyhjänjauhannan sijaan voisit avata mitä syötäviä kasveja sinä löytäisit helposti kun nyt menisit ulos? Valehtelitko vain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haa !!!!!!!!!!! Mitäs siihen sanotta, kaikki nolot ja hullut veget ????????????? Paras uutinen aikoihin !!!!
Korjaan: Veget ovat kiukkuisia ja hulluja!
Ei jääkauden tai muuten pohjoiset olot ole ainoat missä ihmiset ovat eläneet, itse asiassa suurin osa ihan muualla. Ihminen on sopeutuvainen sekasyöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haa !!!!!!!!!!! Mitäs siihen sanotta, kaikki nolot ja hullut veget ????????????? Paras uutinen aikoihin !!!!
Korjaan: Veget ovat kiukkuisia ja hulluja!
Lisään: Niillä on myös useimmiten lemmikkikissa, joka ei ole vegaaninen.
Varhainen ihmiskunta ei ole yhtä kuin pelkät varhaissuomalaiset tai muut pohjoisella reunalla asuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihistoriallinen ihminen oli ensisijaisesti sekasyöjä, mutta ravintojakauma vaihteli valtavasti asuinpaikan ja aikakauden mukaan.
Kasvipainotteisuus: Suurimman osan historiasta keräily (juuret, pähkinät, marjat, hedelmät) toi tasaisimman ja varmimman energianlähteen. Kasvit muodostivat useimmilla alueilla ravinnon selkärangan.
Lihan merkitys: Liha oli korkealaatuinen "palkinto". Se oli ratkaisevaa aivojen kehitykselle, mutta metsästys oli epävarmempaa kuin keräily. Aluksi ihminen oli enemmän haaskansyöjä kuin suurriistan metsästäjä.
Ympäristö ratkaisi: Arktisilla alueilla jääkauden Euroopassa oltiin enemmän lihan ja rasvan varassa, kun taas trooppisemmissa olosuhteissa ravinto oli hyvin kasvispainotteista.
Meren antimet: Tuoreet tutkimukset osoittavat, että rannikoilla asuvat ryhmät söivät todella paljon kalaa ja äyriäisiä, mikä oli usein metsästystä helpompi tapa saada eläinproteiinia.
Yleisesti ottaen ihminen on selviytyjä, jonka vahvuus oli nimenomaan kyky syödä mitä tahansa tarjolla olevaa. Nykyinen käsitys painottaa "keräilijä-metsästäjä" -termissä nimenomaan keräilyä ensisijaisena elinehtona.
Jos kasvikset todellakin muodostivat ravitsemuksen selkärangan, miksi kukaan ei kerro mitä ihmeen juuria ja marjoja täällä syötiin syyskuusta kesäkuuhun? Ja miksi niiden juurien syönnistä on luovuttu, kun se kerran oli niin helppoa, kätevää ja ravitsevaa? Kaislanjuuria tuskin kukaan käveli tammikuun pakkasilla....
Ai miksi on luovuttu? No ensinnäkään ei ole luovuttu, vaan ihmiset edelleenkin kerää niitä mustikoita ja puolukoita metsästä tai pakastealtaasta. Toisekseen maanviljelystä saa enemmän energiaa käytettyä energiamäärää kohti. Maanviljely on se juttu, mikä on mahdollistanut ihmiskunnan kasvun, koska viljelemällä viljoja ja varastoimalla niitä on parannettu ruokavarmuutta.
Suomessa on keräilty ainakin sikoangervoa, ulpukkaa, suolaheinää, vadelmaa, variksenmarjaa, tuomea ja pähkinöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Metsästys oli vaarallista eikä saaliin saaminen ollut mikään itsestäänselvyys. Se kulutti myös hyvin paljon energiaa. Riippuu millaisella alueella asui, mutta usein keräily oli paljon helpompaa ja kasvit siksi luotettavampi ravinnon lähde.
Mitä kasveja menisit juuri nyt keräilemään perheellesi ravinnoksi? Mistä saat tarpeelliset kalorit?
Miksi köyhät eivät käy nykyisin vain keräilemässä ruokaa metsistä ja niityiltä, kun se sinun mukaasi on niin helppoa?
Keväisin muinaiset suomalaiset ovat syöneet mm kaislan ja osmankäämin juuria. Jälkimmäisissä varsinkin on energiaa kuin perunassa. Toki kannattaa myös muistaa että täällä on asusteltu aikalailla ihmisen levinneisyysalueen äärirajoilla ilmaston puolesta, väestöä on ollut vähän eikä se edusta kovinkaan hyvin ihmislajin oloja ja elintapoja laajemmin.
Täällä oli kivikaudella myös vähän lämpöisempää kuin nyt ja esim vesipähkinää oli erittäin tärkeä energianlähde, muttei nykyään näin pohjoisessa kasva.
Paljonko vesipähkinöitä piti keräillä päivässä koko perheen energiantarpeen täyttämiseksi? Oliko talvellakin lämmintä, jotta vesipähkinöitä sai keräiltyä? Ja juuri pari viestiä aiemmin joku sopersi, että ihan äärirajoilla kuule oltiin ilmaston puolesta ja siksi ei voi verrata nykymeininkiin ollenkaan. Nyt joku taitaa puhua palturia :D
Perinteisesti ihminen on syönyt mitä kulloinkin on saatavilla. Talvella on usein myös nähty ihan nälkää. Sinä pöljäkö kuvittelet että ihminen on syönyt ympäri vuoden samalla tavalla?
Pöljät kuvittelevat, että ihmisten pääasiallinen ravinto on ollut kasviksia, vaikka niitä ei ole edes ympäri vuoden saatavilla.
Ja silloin kun kasveja ei ole ollut saatavilla on nähty nälkää. Koska ei sitä lihaa tai kalaakaan ole aina ollut saatavilla.
Vanhukset tarvitsee enempi lihaa ruokavalioonsa. Mutta mitä tekee hoitolaitokset. Tarjoavat puuroja, vellejä ja kasviskeittoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkän lihan syönti on ihmiskunnan pitkäaikaisin ruokavalio. Lihan saanti oli paljon helpompaa aikoinaan ja kulutti vähemmän energiaa, kuin kasvien keräily. Ihmiset söivät aikoinaan vain aivan hätätilanteessa muuta, kuin lihaa.
Miten lihansaanti on kuluttanut vähemmän energiaa, kuin keräily? Ihmiset on syöneet lihaa vain silloin, kun ovat sattuneet riistaa saamaan kiinni tai löytäneen syötäviä raatoja. Syötäviä kasveja on löytynyt huomattavasti helpommin.
Tyhjänjauhannan sijaan voisit avata mitä syötäviä kasveja sinä löytäisit helposti kun nyt menisit ulos? Valehtelitko vain?
Eipä niitä täällä kaupungissa hirveesti betonin päällä kasva.
Herjat ja provot voi jättää.