Millä tavalla psykoosin voi havaita itsessään?
Tai ehkä myös muissa? Olisko omakohtaistaisia kokemuksia kellään?
Kommentit (27)
kannattaa tarkistaa onko Trump vihaaja, näillä psykoosi on hyvin vahva
Äänestää persuja, hokee magamagamaga, paskapostaa vauvalle minuutin välein
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoosin kokeneen läheisen sanoin: ihminen ei yhtään tiedä, kuka ja missä hän on.
Sisällä tuntuu kuin piru riivaisi. Kirjaimellisesti kiipeilee seinille.
Joku näkee ja kuulee olemattomia. Ei välttämättä nuku päiväkausiin. Uskoo vaikka, että alienit tulevat hakemaan. Voi matkustaa satoja kilometrejä, koska on pakkovaellus päällä.
Psykooseja on kyllä kevyempiäkin. Normimaailman rinnalla on joku vahva epätodellinen päähänpinttymä.
Vanhuksillahan harhaluuloisuushäiriö on yleisempi kuin muulla väestöllä. Eli kuvittelee, että vainotaan tai myrkytetään tms. mutta muuten kognitio on normaali.
Yleisin harha tuntuu tutuilla vanhuksilla olevan, että jotain on varastettu. Että hoitajat varastaa. Onko se sitten harhaluuloisuushäiriötä. Itse olen luullut että jonkinasteista dementiaa. Mykytyksistä ja vainoamisesta nuo ei ole puhuneet.
En tiedä, miten erotusdiagnoosi noille tehdään. Kyllähän lähimuistin huonontuessa käy myös niin, ettei henkilö muista itse laittaneensa jotain tavaraa jonnekin ja luulee, että se on varastettu.
Sitä ei tiedosta itse välttämättä mitenkään. Sehän siinä päänsekoamisessa juuri on ongelman ydin, että on sekaisin, eikä tajua omaa tilaansa. Ei tajua, että tässä on nyt jokin ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoosin kokeneen läheisen sanoin: ihminen ei yhtään tiedä, kuka ja missä hän on.
Sisällä tuntuu kuin piru riivaisi. Kirjaimellisesti kiipeilee seinille.
Joku näkee ja kuulee olemattomia. Ei välttämättä nuku päiväkausiin. Uskoo vaikka, että alienit tulevat hakemaan. Voi matkustaa satoja kilometrejä, koska on pakkovaellus päällä.
Psykooseja on kyllä kevyempiäkin. Normimaailman rinnalla on joku vahva epätodellinen päähänpinttymä.
Aivan. Jokin osa ihmisestä voi toimia hyvin ja normaaliin tapaan.
Kertomani olikin erään henkilökohtainen kokemusta sairastumisesta. Myöhemmin hänen tilansa vaihteli, niin että osan ajasta pää saattoi toimiakin kunnes taas vietiin.
Alkaa tuntua että kaikki on itseä vastaan liittoutuneena, ehkä jopa maailmanlaajuisesti. On minä ja muut=viholliset. Ja itse muka tietää suuria salattuja totuuksia ja yhteyksiä jopa koko universumista. Muut ovat joko tiedostamattomasti tyhmiä vihollisen orjia tai pahaa tahtovia vihollisia. Jos joku huolestuu tai yrittää auttaa tai mitenkään puuttua niin se on vain juoni ja kyseessä on vakoilija. Pitää olla kokoajan varuillaan, "seinilläkin on korvat" nääs. Jopa hyönteinen voi olla valjastettu vakoilemaan juurikin itseä. Iso pyörä pyörii yms. sanonnat. Uskonnollista sekavuutta. Kokemus riistettynä ja hyväksikäytettynä olemisesta vähän joka asiassa. Tai sitten perin tärkeä mahtipontinen ja voittamaton olo. Sitä on jotenkin ainutlaatuinen ja valittu. Usein kyllä on joku "taho" joka vaanii, vaikkei olisi selvyyttä mikä. Mutta ei voi olla varma ketkä kaikki siihen kuuluu. "Vastaantulija tietää" -ajatukset. Harha-aistimukset, jotka vahvistaa näitä harha-ajatuksia ja uniongelmat, jotka vahvistaa harhoja. Raja kaikessa on liukuva niin ei sitä oikein itse huomaa, milloin on jo syvällä. Se on itselle sitä kulloistakin todellisuutta, johon "silmät ovat nyt auenneet". Ja muut ei vaan tajua. Joko kiihtyneisyyttä tai sulkeutumista tai kumpaakin vuorotellen. Luonteenmuutos tavanomaiseen olemiseen kuitenkin.
Näin kevään tullenhan ne kierrokset nousee.
Mulla menee kokonaan muisti ja keskittymiskyky. Toisaalta ymmärtää itsekin, että ajattelee ja toimii eri tavalla kuin normaalisti, mutta siitä ei osaa välittää, koska se on silloin se ainoa olemassaoleva todellisuus.