Mikä suomenkielinen sanonta kuulostaa sinusta oudolta, tai et ymmärrä sitä?

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa on 43 sivua enkä jaksanut lähteä kahlaamaan, että onko siellä käsitelty tämä: ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Lapsena luultiin että se liittyy jäätelöön, mutta ei se silti käynyt järkeen.

Ei pidä iloita jostakin asiasta ennen kuin se varmasti toteutuu. Ehkäpä se ei toteudukaan.

Sanotaan myös, että ei pidä juhlia peijaisia (viettää ilonjuhlaa karhun kaatamisesta) ennen kuin karhu on todella kaadettu.

Riikka purran sanomana ; ”köyhiltä ei leikata”

Euron pen sa persujen hokemana vaalilupauksena (l. valeena)

Itse olen joskus ihmetellyt, että miksi huonosta tuotteesta tai asiasta sanotaan usein, että se ei ole mistään kotoisin, kirjoitti AP. 

Minusta tämä on ihan selvä: jonkun asian alkuperää eli kotia tai syntyä ei tiedetä, joten siihen suhtaudutaan epäilevästi. Se ei ole tunnettu tai tunnustettu, vaan epämääräinen, huono. Ei mistään kotoisin.

Jos on lukenut Kalevalaa, näkee, että siellä erittäin tärkeä on jonkun asian tai ilmiön alkuperä. Kun jonkin alkuperä eli synty tiedetään, se saadaan myös haltuun maagisesti. Tämähän näkyy esim. Kalevalan runossa Raudan synty, jossa (rautainen) kirves osuu Väinämöisen jalkaan ja veri vuotaa. Väinämöinen yrittää loitsulla seisautta veren, mutta se ei heti onnistu, koska hän on unohtanut loitsusta osan raudan syntyperästä, eli loitsu ei toimi. 

    Vaka vanha Väinämöinen
   loihe siitä loitsimahan
   luki synnyt syitä myöten,
   mutt' ei muista muutamia
   rauan suuria sanoja,
   joista salpa saataisihin,
   luja lukko tuotaisihin
   noille rauan ratkomille,
   suu sinervän silpomille

Tässä tapauksessa siis Väinämöisen loitsu ei itse asiassa ollut "mistään kotoisin" :D

Minua aina nauratti lapsena meidän äidin sanonta "kulkea rivissä kuin köyhän talon porsaat" tai kulkea peräjälkeen. Ymmärsin vasta aikuisena, että köyhässä talossa ei ole kuin yksi porsas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi että ei ymmärrä sananlaskua "Happamia sanoi kettu...". Kettu ei yllä ottamaan pihlajanmarjoja, joten väittää niitä happamiksi (jotta ei niin harmittaisi ja kateus kaihertaisi).

Nehän ovat happamia. Miksi sitä pitää selittää. Sama kuin varoittaisi muista esim. heikoista jäistä ja on menemättä sinne: heikkoja ovat, sanoi karhu heikoista jäistä.

Sanonta onkin käännetty suomeksi niin, että se menettää merkityksensä. Alkuperäisessä oli kyse viinirypäleistä. Ja merkitys tosiaan se, että kun ei saa jotain haluamaansa, niin on silleen "en ois halunnutkaan, nehän on ihan pahoja". 

Eli käännösvirhe tekee sananlaskusta ihan merkityksettömän ja vie idean siltä pois.

Ei nyt täysin kuitenkaan, jos edes lainkaan. Syöväthän monet eläimet oikein mielellään pihlajanmarjoja. Ja toisaalta oli kyse alkuperäisestä sadusta tai suomalaisesta käännöksestä, niin itse tarinan tuntemus avaa kyllä sanonnan merkityksen. Hyvin tuntuu omille lapsenlapsillekin tämä ja monet muut satuihin perustuvat sanonnat ja sansalaskut avautuvan. Paljon kun on luettu satuja ja keskusteltu niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Svengaa kuin hirvi. Eli miten?

Disneyn viidakkokirjan suomennoksesta ilmeisesti tää sanonta. Kuvasi siinä musiikkia joka svengasi (kuin hirvi). 

Oletko ikinä nähnyt hirven juoksevan pellolla? Hieno näky, pää pystyssä meni.

Nuoremmat eivät osaa edes lukea saar ymmärtää luettua. Ja mitä se terkoittaa. Mikä meni vikaan kotona? 

Vierailija kirjoitti:

Olla äimän käkenä.

äimä (10)

Suurehko pyöreäkärkinen parsinneula villalankoja, parsimista ja neulakinnastekniikalla valmistettuja kintaita ja sukkia varten. Äimän kärki on pyöreä, ei terävä, jotta se menisi villalankojen lomitse, ei lävitse. Siten se eroaa neulasta ja parsinneulasta, jotka ovat teräväkärkisiä kankaan lävistämistä varten. Äimä voidaan valmistaa luusta, kovasta puusta t. bambusta tai teräksestä. Erityisesti luusta valmistettu äimä on mukava käyttää, sillä hieman paksumpana ja liukkaana se on miellyttävä sormille.

Äimän käki on äimän "silmä", josta lanka pujotetaan sen lävitse.

"Äimän käkenä" kuvaa ihmistä, joka vain seisoo ja tuijottaa suu hämmästyksestä auki kuin neula ja neulansilmä.

Äimärautio ( kaupunginosa Oulussa ) tarkoittaa äimäin yms. valmistamiseen erikoistunutta seppää. Rautio = seppä.

https://fi.wiktionary.org/wiki/%C3%A4im%C3%A4

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa on 43 sivua enkä jaksanut lähteä kahlaamaan, että onko siellä käsitelty tämä: ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Lapsena luultiin että se liittyy jäätelöön, mutta ei se silti käynyt järkeen.

Ei pidä iloita jostakin asiasta ennen kuin se varmasti toteutuu. Ehkäpä se ei toteudukaan.

Sanotaan myös, että ei pidä juhlia peijaisia (viettää ilonjuhlaa karhun kaatamisesta) ennen kuin karhu on todella kaadettu.

Peijaiset ovat hautajaispidot, siis se kun kutsutaan sukulaiset hautajaisten jälkeen kotiin tai tilattuun ravintolaan syömään tai ainakin kahville ja muistelemaan vainajaa.

Samanlaiset peijaiset vietetään myös metsästyksessä surmatun hirven ja karhun kunniaksi, sillä heillä on erikoisasema niin uskonnossamme kuin kulttuurissammekin. Sama koskee enemmän tai vähemmän kaikkia suomalais-ugrilaisia kansoja.

Toisin sanoen ei pidä järjestää juhlia ennenkuin niihin on aihetta ja asia on varma.

Vierailija kirjoitti:

Lähti kuin Aki Sirkesalo rantatuolista

Lähti kuin vammainen makuupussista 

😂

Aki Sirkesalo perheineen oli lomalla Thaimaassa jouluna 2004, ja koko perhe sai surmansa tsunamin iskettyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähti kuin Puppa 👴🏻 Töölöstä

Tämä oli minulle uusi.

Tämän oikea muoto on "Lähti kuin kuppa Töölöstä" eli häipyminen tapahtuu nopeasti.

Mutta miten kuppa lähti Töölöstä? Mikä on tuon historia?

Töölöön rakennettiin tartuntatautien sairaala.

Helsingin Töölössä sijaitsi aikoinaan klinikka, jossa hoidettiin kuppapotilaita. Kun Kumpulaan Kumtähden kartanoon perustettiin uusi tartuntatautisairaala vuonna 1905, potilaat siirtyivät Töölöstä Kumpulaan ja kuppa lähti Töölöstä potilaiden mukana. Näin kertonut ainakin Helsingin Sanomat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olla äimän käkenä.

Äimä on iso neula, jolla tehtiin reikiä nahkaan ja paksuihin kankaisiin. Äimässä oli lankaa varten iso pyöreä reikä, jota sanottiin käeksi. Äimä on siis käkineen pitkulainen kuin ihminen, jolla on suu hämmästyksestä auki. 

Ei äimä liity nahanompeluun mitenkään,vaan neulakinnastöihin, kintaiden, sukkien ja sensellaisteen valmistamiseen äimällä! Monet harrastavat sitä vieläkin, mutta neulakinnastekniikka tunnettiin jo ennen puikoilla kutomista.

Nahkaa ommellaan sensijaan karjunharjaksella ja pikilangalla.

Vierailija kirjoitti:

Svengaa kuin hirvi. Eli miten?

Katsopas josku vaikka luonto-ohjelmassa miten hirvi kävelee metsänreunassa tai niityllä missä on korkeaa ruohoa ja sen on oltava varovainen mihin astuu. Niin se nostelee jalkojaan silleen jännästi yksi kerrallaan ja jos katsot miten tanssivat ihmiset svengaavat niin niissä on aika paljon samanlaisia liikkeitä :D

Suomalaisten kiusaajamaisen luonteen kuvastaa minusta hyvin tämä vanha sanonta jos joku haukkui "haukkuva koira ei pure". Eli ihmiset jotenkin aivopestään ajattelemaan, että saa haukkua, "ei haukku haavaa tee". Ikäänkuin on manipuloitu noilla sanonnoilla, että et sais loukkantua haukkumisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vettä tulee kuin Esterin perseestä

Näin sanotaan, kun sataa kovasti. Esterin nimipäivä on kesällä ja hyvin usen esterin nimipäivänä sataa vettä.

Paloautoissa oli sotien jälkeen auton takaosaan asennettuja Esteri -vesipumppuja, josta sanonta lienee peräisin. Esteri Group valmistaa palopumppuja ym. palokuntien tarvitsemaa välineistöä tänäkin päivänä.

Parempi pyy pulkassa kuin kymmenen mummoa lumessa. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten kiusaajamaisen luonteen kuvastaa minusta hyvin tämä vanha sanonta jos joku haukkui "haukkuva koira ei pure". Eli ihmiset jotenkin aivopestään ajattelemaan, että saa haukkua, "ei haukku haavaa tee". Ikäänkuin on manipuloitu noilla sanonnoilla, että et sais loukkantua haukkumisesta. 

Älä nyt viitsi taas kääntää tätäkin suomalaisten viaksi. Sanonta tunnetaan laajalti eri kielissä ja kulttuureissa kautta maailman.

Barking dogs seldom bite

Hunde, die bellen, beiben nicht

Skällande hundsr bits inte

Chien qui aboie ne mord pas

Perro que ladra no muerde

Jne. 

Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee ja vastaavat, ovat yhtä laajalti tunnettuja.

"Hunde, die bellen, beiben nicht."

Hunde, die bellen, beißen nicht.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa on 43 sivua enkä jaksanut lähteä kahlaamaan, että onko siellä käsitelty tämä: ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Lapsena luultiin että se liittyy jäätelöön, mutta ei se silti käynyt järkeen.

Ei pidä iloita jostakin asiasta ennen kuin se varmasti toteutuu. Ehkäpä se ei toteudukaan.

Sanotaan myös, että ei pidä juhlia peijaisia (viettää ilonjuhlaa karhun kaatamisesta) ennen kuin karhu on todella kaadettu.

Ja jos konkreettisesti mietitään, niin nimenomaan pitää nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Vierailija kirjoitti:

"Hunde, die bellen, beiben nicht."

Hunde, die bellen, beißen nicht.

Siis pureva koira ei hauku vai miten se taas menikään? 

Olen kyllä nähnyt haukkuvan koiran joka lopulta sitten puraisikin kun yksi hölmö kaveri ei tajunnut merkkejä ja pysyä kauempana. Ainakin kaveri oppi jotain.