Mikä suomenkielinen sanonta kuulostaa sinusta oudolta, tai et ymmärrä sitä?
Itse olen joskus ihmetellyt, että miksi huonosta tuotteesta tai asiasta sanotaan usein, että se ei ole mistään kotoisin.
Kommentit (960)
Vierailija kirjoitti:
Heijastin on halpa henkivakuutus, on kyllä tyhmimmästä päästä.
Tämän keksijällä ei ole mitään käsitystä miten henkivakuutus toimii.
Vesillä ollessa pelastusliivit on myös aika halpa henkivakuutus.
Joko nyt lanttu leikkaa?
"Lähti ku vammanen makuupussista", en ymmärrä miten kuvastaa sitä että joku auto vaikka kiihtyy tosi kovaa.
Paremmin ymmärrän nää vastaavat, eli "lähti kuin hauki rannasta" tai "lähti kuin talkkari jäiseltä katolta".
Pitäkää hauskaa. Miten hauskaa pidetään. Hauskaa on tai ei ole,ei sitä väkisin voi pitää.
kaikkeen tottuu,paitsi jääpuikkoon persuksissa,se ehtii sulaa ennenkuin siihen tottuu !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viedään kuin pässiä narussa?
Siis mitä en siinä ymmärrä, niin oletteko koskaan ottaneet vaikka pässiä kiinni ja vieneet sisälle, jos sitä ei huvita ? Pässihän nimenomaan on omatahtoinen, kun taas naaraslammas eli uuhi seuraa ihmistä kiltisti. Jos joku on kuin pässinpää, hän on itsepäinen. Miksi siis sanonta viedä kuin pässiä narussa?
No, kaikesta pässin itsepäisyydestä ja vastahankaisuudesta huolimatta pässi viedään juuri sinne
mihin se on aiottukin viedä. Sanonnalla tarkoitettaneen lähinnä pässin vientiä teuraaksi.
Laitumellehan eläimet yleensä lähtee mielellään.
Ei tuo sanonta liity teurastukseen. Entisaikaan pässejä ei lähetetty teurastettavaksi, se tehtiin itse. Karitsat lähti, ja karitsan lihaa pidetään herkkuna. Se on ollut ihan yleistä, että uroksista iso osa lähti jo karitsana lihaksi, taloon jäi pari pässiä siitokseen ja uuhia saattoi olla enemmänkin. Niin meilläkin oli parikymmentä lammasta, mutta pässejä näistä oll 3 tai 4 kerrallaan. Vaikka pässi on laumaeläin, tyypillisesti se on itsepäinen eläin. Uuhet kulkee kiltisti vaikka narussa, mutta pässi niskuroi.
Sen sijaan ne muut lampaat kyllä seuraa kun saat sen pässin siirrettyä, esim. lampolaan aitauksesta. Meillä oli lampola-rakennus ja hiekkatien toisella puolella iso aidattu niitty, jonne lampaat vietiin. Voihan se olla, että sanonta on tullut juuri tuollaisesta tilanteesta. Kun saa vietyä sen pässin, muu lammaslauma seuraa kiltisti perässä.
Sanoin ulkomaalaisille, sopu sijaa antaa , kun kysyivät voiko he istua saman pöydän ääreen, vastasin siis Mielestäni, ystävävälliseti ymmärsivät tämän sanonnan Valitettavasti väärin .
Istui, sitten kuuden hengen porukan ryhmä pienen pikkuruisen. , pöydän ääreen siinä olin hämilläni, Ou no!
Jäi sitten kaksi pitkähkön pöytää käytettäväksi mieheni kanssa..
Viking line Cintrellalla.
Eli Ei enää ikinä tätä, vanhan kansan sanontaa" Sopu sijaa antaa"!
Kyllä vaikka olin ystävällinen ja sanoin myös että Kyllä tähän sopii..
Enkä ollut matkustanut edellisen kerran, kun 30- vuotta, sitten.
Ylipäätäänsä , matkustaja laivalla.
Ja juuri tällä laivalla Matkustin Nuorten Kesäretkellä 30- vuotta , sitten..
Eli en , enää sano Vasta uudessa että Kyllä tai ei ulkomaalaisille.
On kaikkien paras.
Se niistä vanhan kansan sanonnoista.
Vierailija kirjoitti:
"Hunde, die bellen, beiben nicht."
Hunde, die bellen, beißen nicht.
En viitsinyt hakea oikeaa merkkiä näppikseltä, vaikka tiesin kyllä oikean kirjoitustavan ja arvasin jonkun siihenkin takertuvan. Pahoittelut mieliharmista ja aiheuttamastani vaivasta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tätä: Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan. Siis tuleeko vieras ajoissa vai silloin, kun hänelle sattuu sopimaan?
Minä olen kuullut sen näin: Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan.
Eli tarkoittaa joustavuutta ja toisen huomioonottamista.
Ennen puhelimia vierailuja ei sovittu useinkaan etukäteen, joten toisaalta yllätysvieraisiin tuli varautua, toisaalta vieraiden tuli ymmärtää, jos väellä oli muuta tekemistä kuin kesyitä vieraita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten kiusaajamaisen luonteen kuvastaa minusta hyvin tämä vanha sanonta jos joku haukkui "haukkuva koira ei pure". Eli ihmiset jotenkin aivopestään ajattelemaan, että saa haukkua, "ei haukku haavaa tee". Ikäänkuin on manipuloitu noilla sanonnoilla, että et sais loukkantua haukkumisesta.
Älä nyt viitsi taas kääntää tätäkin suomalaisten viaksi. Sanonta tunnetaan laajalti eri kielissä ja kulttuureissa kautta maailman.
Barking dogs seldom bite
Hunde, die bellen, beiben nicht
Skällande hundsr bits inte
Chien qui aboie ne mord pas
Perro que ladra no muerde
Jne.
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee ja vastaavat, ovat yhtä laajalti tunnettuja.
Juu samaa paskaa se taitaa kaikkialla olla vähän eri paketissa vaan tällä pallolla, kiusaajat tekee mitä lystää, mutta nuo sanonnat on just sellaisia manipuloivia.
Ehkä tuo on kuitenkin on useimmiten tarkoitettu ystävällismieliseksi tsempiksi, että älä välitä tyhjän räksyttäjistä. Elämästä kun ei tule mitään jos joka räkytyksestä pahoittaa mielensä.
Mutta manipulointia se on tsemppikin, posittiivista aivopesua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viedään kuin pässiä narussa?
Siis mitä en siinä ymmärrä, niin oletteko koskaan ottaneet vaikka pässiä kiinni ja vieneet sisälle, jos sitä ei huvita ? Pässihän nimenomaan on omatahtoinen, kun taas naaraslammas eli uuhi seuraa ihmistä kiltisti. Jos joku on kuin pässinpää, hän on itsepäinen. Miksi siis sanonta viedä kuin pässiä narussa?
No, kaikesta pässin itsepäisyydestä ja vastahankaisuudesta huolimatta pässi viedään juuri sinne
mihin se on aiottukin viedä. Sanonnalla tarkoitettaneen lähinnä pässin vientiä teuraaksi.
Laitumellehan eläimet yleensä lähtee mielellään.
Ei tuo sanonta liity teurastukseen. Entisaikaan pässejä ei lähetetty teurastettavaksi, se tehtiin itse. Karitsat lähti, ja karitsan lihaa pidetään herkkuna. Se on ollut ihan yleistä, että uroksista iso osa lähti jo karitsana lihaksi, taloon jäi pari pässiä siitokseen ja uuhia saattoi olla enemmänkin. Niin meilläkin oli parikymmentä lammasta, mutta pässejä näistä oll 3 tai 4 kerrallaan. Vaikka pässi on laumaeläin, tyypillisesti se on itsepäinen eläin. Uuhet kulkee kiltisti vaikka narussa, mutta pässi niskuroi.
Sen sijaan ne muut lampaat kyllä seuraa kun saat sen pässin siirrettyä, esim. lampolaan aitauksesta. Meillä oli lampola-rakennus ja hiekkatien toisella puolella iso aidattu niitty, jonne lampaat vietiin. Voihan se olla, että sanonta on tullut juuri tuollaisesta tilanteesta. Kun saa vietyä sen pässin, muu lammaslauma seuraa kiltisti perässä.
Toki tiesin, että teurastukset tehtiin ennen itse.
Kotonakin oli joku tietty paikka jossa teurastus tehtiin.
Tähän paikkaan vientiä kommentissani tarkoitin.
On myönnettävä kyllä, että vähän epäselvästi asiasta kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei. Mitä ihmettä?
Alkuperäinen sanonta kuuluu: Joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän itse siihen kupsahtaa. Tuo ihmettelemäsi on vaan vitsikkääksi muokattu sanaleikki siitä alkuperäisestä sanonnasta.
Eikä mene noin. Se on, että joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän itse siihen lankeaa!
Vierailija kirjoitti:
Hullu paljon töitä tekee viisas pääsee vähemmällä.
Mikä tuossa sitten on epäselvää? Miten joku ei ymmärrä noin yksinkertaista sanontaa?
Vierailija kirjoitti:
Kissa kiitoksella elää.
No ei elä. Vaatimuksilla nyt vähintään. Jos nekään palvelut kelpais :/
Kissa kiitoksella elää. Kun se saalistaa hiiren, se tuo saaliin ylpeänä näytille ja siitä häntä kiitellään. Siis maaseudulla.
Opin vasta muutaman vuosi sitten, mitä se tarkoittaa kun siitä ei ota Erkkikään selvää tai että tuota ei söisi Erkkikään. Vanha Erkki on Elias Länrotin sanakirjassa piru eli paholainen. Eli jos jotain ei söisi Erkkikään, se olisi niin huonoa, ettei edes pirulle kelpaa, Kaikkea sitä oppiikin. Olin luullut aina koko lapsuuden ja nuoruuden ja pitkälle aikuisikään, että se Erkki on ollut joku köyhä mies, ja luulen, että moni muukaan ei tiedä, että se perustuu Lönnrotin sanakirjaan. Olen kyllä kuullut sanonnan, että tuota ei söisi pirukaan, muttei tullut mieleenkään, että se olisi sama sanonta toisin sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hunde, die bellen, beiben nicht."
Hunde, die bellen, beißen nicht.
En viitsinyt hakea oikeaa merkkiä näppikseltä, vaikka tiesin kyllä oikean kirjoitustavan ja arvasin jonkun siihenkin takertuvan. Pahoittelut mieliharmista ja aiheuttamastani vaivasta.
No olisit sitten kirjoittanut kaksi ässää peräkkäin. Sitä käytettiin aikoinaan tavallisilla kirjoituskoneilla. Mikä älynväläys sinulla oli laittaa b-kirjain, joka tekee sanasta aivan toisen? Olet taas erittäin hyvä esimerkki nykyajan tyhmenevistä aikuisista, kaiken lisäksi kun EI JAKSA etsiä erikoismerkkiä. Tyhmenemisen lisäksi vielä heikompi kuin alakoululainen.
Vierailija kirjoitti:
Toimii kuin junan vessa. En tiedä toimiiko. Yleensä näissä kulkuneuvoissa huonosti, joten sen perusteella sanon, että huonosti toimii.
Ennenvanhaan pöntön reikä oli auki suoraan maahan .
Mitä tarkoitetaan kun sanotaan , Herra mun vereni ?
"Ota silmä käteen ja katso." Eihän silloin näe mitään, jos silmä on otettu pois paikaltaan.
Olen myös miettinyt, että kun "tehdä vasemmalla kädellä" tarkoittaa hutaisten ja huolimattomasti tekemistä, niin voisiko vasenkätinen sitten vitsailla tehneensä asian oikealla kädellä, jos ei ole paljoa panostanut lopputulokseen.
Mitä se tarkoittaa, kun ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. Mummo sanoi, ikinä rn ymmärtänyt ja hän ehti kuolla ennen kuin päästiin juttusille merkityksestä.
"Paljo su outfit maksa"