Mikä suomenkielinen sanonta kuulostaa sinusta oudolta, tai et ymmärrä sitä?

"Sillä se lähtee millä on tullutkin," näin tuumailivat krapulanparantajat ja oikeassa taisivat ollakin

Vierailija kirjoitti:

Suomennetussa sananlaskussa *Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista* ei ole mitään järkeä. Samoin sananlasku tai hokema *Sillä se lähtee, millä se tullutkin* on täysin älytön.

Sillä se lähtee, millä on tullutkin -sanonta perustuu vanhaan kansanomaiseen lääkintätaitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähti kuin Puppa 👴🏻 Töölöstä

Tämä oli minulle uusi.

Siis sanontahan oli, että lähti kuin kuppa Töölöstä. Viittaa historiallisiin tosijuttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittänyttä ei laiteta.
Mihin? Luulisi asian riippuvan myös siitä, mitä on yritetty ja kuka on yrittänyt.

Eikös "laiteta" ole sama kuin "panna"?

Laittaa on myös murreilmaisu ja silloin tarkoittaa moittia.

Mielestäni on aika hassua sanoa jotain "tuota tapahtuu harva se päivä". Sehän tarkoittaa usein tapahtuvaa asiaa, mutta teknisesti oikeastaan päinvastaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla

Pienikin saalis on tyhjää parempi.

Pyy on kanalintu ja pivo tarkoittaa kouraa. Eli parempi pienikin varma saalis  kuin haave suuresta saaliista.

Yrittänyttä ei laiteta: siis jossain päin on ollut myös termi "laittamaton", jolla tarkoitettiin erinomaista, korvaamatonta.

Vierailija kirjoitti:

"happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista tarkoittaa tilannetta, jossa joku vähättelee tai haukkuu saavuttamatonta asiaa peittääkseen oman pettymyksensä tai kateutensa. Se kuvaa ihmismielen tapaa selittää epäonnistuminen parhain päin: kun jotain ei saa, väitetään, ettei sitä edes haluttu."

Sen me tiedämme, mutta sanonta on järjetön sen takia, koska pihlajanmarjat ovat tosiaan helkkarin happamia, ei mikään tekosyy. Kettu puhuu totta, ei yritä vähätellä pihlajanmarjojen maukkautta, jota ei siis ole. Tilhet niistä vetää päiväkännejä talvisin.

Kyllähän ne pihlajanmarjat happamia on, mutta eipä se kettu sitä tiedä, kun ei päässyt edes maistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Toimii kuin junan vessa. En tiedä toimiiko. Yleensä näissä kulkuneuvoissa huonosti, joten sen perusteella sanon, että huonosti toimii.

Ainakin ennen junan wc-istuimen reikä vei tuotoksen suoraan alas ja ulos, ei jäänyt kiertelemään missään putkissa. Siten putket eivät koskaan voineet tukkeutua. Eli tosiaan toimi.

Vierailija kirjoitti:

Ei näe metsää puilta. Tarkoittaako tämä, että näkee vain jonkun tietyn yksityiskohdan? Eli esim. ne puut, mutta ei muita kasveja ja vaikka eläimiä siellä metsässä?

Tarkoittaa, että ei näe kokonaisuutta eli puista muodostuvaa metsää. Näkee vain yksittäisiä puita. Kiinnittää huomiota yksityiskohtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimii kuin junan vessa. En tiedä toimiiko. Yleensä näissä kulkuneuvoissa huonosti, joten sen perusteella sanon, että huonosti toimii.

Ainakin ennen junan wc-istuimen reikä vei tuotoksen suoraan alas ja ulos, ei jäänyt kiertelemään missään putkissa. Siten putket eivät koskaan voineet tukkeutua. Eli tosiaan toimi.

Liikunnanopettaja vei kerran meidät koululaiset lenkille rautatielle (tavarajunarata eli yli kymmenen kilometrin sivuraide, erittäin vähän ja ilmeisesti ainoastaan öistä liikennettä). Olen tämän aina junan vessassa käydessäni sittemmin muistanut, että mitä vee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". 

En ymmärrä mikä se "pivo" on. 

Pivo on se koura. Eli sulla on kiinni jo yksi lintu ja se on parempi kuin ne kymmenen elävää lintua tuolla oksalla, joista et tiedä saatko ne.

Tässä varmaan kyse metsoista tai teeristä, ei mistään pikkutipuista.

Kyllä siinä lienee kuitenkin pyystä kyse. Sehän on pienin metsäkanalintu, yksi ihminen siitä 

pääsee kerran syömään ja sittenkään ei maha ole täysi. 

Mutta se vähäinenkin ateria on parempi kuin ei mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Rumat ne vaatteilla koreilee

En tajua tuota.

Tarkoittaa jotain semmoista, että ruma kompensoi rumuuttaan kauniilla eli koreilla vaatteilla. Kaunis on varma itsestään eikä välitä korostaa kauneuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomennetussa sananlaskussa *Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista* ei ole mitään järkeä. Samoin sananlasku tai hokema *Sillä se lähtee, millä se tullutkin* on täysin älytön.

"AI Overview

 

Sanonta ”happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” tarkoittaa tilannetta, jossa joku vähättelee tai haukkuu saavuttamatonta asiaa peittääkseen oman pettymyksensä tai kateutensa. Se kuvaa ihmismielen tapaa selittää epäonnistuminen parhain päin: kun jotain ei saa, väitetään, ettei sitä edes haluttu."

 

"*Sillä se lähtee, millä se tullutkin*"

 

Jos saa suokupuolitaudin panemalla niin tuon sananlaskun mukaan sen voi mennä panemaan sen takaisin samalle henkilölle, jolta sen sai.

AI-yhteenveto

"Sama paranee samalla" (lat. similia similibus) on perinteinen kansanparannuksen periaate, jossa sairauden aiheuttanut väki (voima) palautetaan takaisin alkuperäänsä tai tautia hoidetaan samankaltaisella asialla, josta se on tullutkin. "

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua tätä: Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan. Siis tuleeko vieras ajoissa vai silloin, kun hänelle sattuu sopimaan?

Tulee sovittuun aikaan eikä viivy liian kauan

Ei vaan talo elää kuten sen tapana on, ja vieras hyväksyy sen käydessään.  

Näin ainakin itä-Suomessa tuo on ymmärretty.

Yrittänyttä ei laiteta:

Tässä lyhyesti, mitä Kaisa Häkkinen sanoo laittaa-verbistä:

Verbillä laittaa on vanhastaan ollut kaksi toisistaan poikkeavaa merkitystä, toisaalta 'asettaa, panna' ja toisaalta 'moittia'.

Merkitys 'asettaa, panna' on lähtöisin kantagermaanin verbistä lagjan (asettaa), kuten myös ruotsin lägga.

Merkitykselle 'moittia' löytyy vastine viron verbistä laita (moittia) ja liivin verbistä laitõ (häpäistä, moittia).

Suomen kirjakielessä laittaa on merkityksessä 'moittia' esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Se ei siis ole murresana. Merkityksessä 'panna, asettaa' se on mainittu 1570-luvulla.

Lähde:

Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2007).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua tätä: Talo elää tavallaan, vieras tulee ajallaan. Siis tuleeko vieras ajoissa vai silloin, kun hänelle sattuu sopimaan?

Tulee sovittuun aikaan eikä viivy liian kauan

Ei, kun sanonta alleviivaa sitä, että vieraasta huolimatta eletään omien tarpeiden ja tottumusten mukaisesti ja että vieras on vain käymässä, milloin sitten tuleekin. 

Eli vieraista ei oleta paineita. Ja vieras käy vain ajallaan eli ei jää taloksi, vaan lähtee sopivan ajan kuluttua.

Tuohon aikaan jolloin tuo sanonta on tullut käyttöön on kulkijalle kuulunut yösija talossa luonnostaan.

Se on ollut suorastaan elämisen ehto. Tukkijätkät ym. työläiset on yöpyneet tienvarren ja korpiseutujen taloissa savotoille mennessään.

Ja on ne maalaisetkin tarvinneet nukkumapaikan matkalla mikäli piti lähteä kauemmas kotoaan. Kahvista ja ruuasta on pitänyt kyllä hieman maksaa, mikäli 

ei ole omissa eväissä oltu. Näistä on Päätalon kirjoissa kyllä tarkat summat mainittu. Ja onpa esim halkoja hakkaamalla 

tai jotain muuta työtä talossa tekemällä saattanut itselleen ruuan tienata.

Kulkijan tullessa taloon ei sille ole ruokaa välttämättä alettu toimittamaan heti nokan alle, vaan ruokailu on yleensä mennyt 

talon aikataulun mukaan. Tuolloin on syöty kolme kertaa päivässä, viimeinen on ollut illalla kahdeksan aikoihin.

Kahvit on kyllä saatettu kulkijalle keittää vaikka heti, jos talonväestä on sattunut sillä hetkellä joku olemaan joutilaana.