Miten Suomen talous saadaan kasvuun kuten Ruotsissa?
Ehdotuksia Suomen talouden kasvuun saattamiseksi. Onnistuisiko täällä kerrankin, että ei heti alettaisi haukkua muita ja puolueita, vaan kirjoitettaisi hyviä ehdotuksia talouskasvun aikaansaamiseksi.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin virkakoneisto. Satojatuhansia valtiolle työskenteleviä. Ja Ylekin imemässä rahaamme loisena ja maailman raskaimpana ja tehottomimpana mediatalona.
Mistä kaltaisiasi idioottivajakkeja oikein sikiää, jotka eivät vaivaudu edes perusfaktoista ottamaan selvää ennen kuin tulevat kertomaan kaikille, miten pohjattoman tyhmiä ovat?
Valtiolla on noin 80 000 työntekijää. Ei todellakaan satojatuhansia. Ja virkakoneisto kokonaisuutena ei myöskään sekään ole likimainkaan asukaslukuun suhteutettuna suurin. Esimerkiksi niin Tanskassa, Ruotsissa kuin Norjassakin suurempi osuus työskentelee julkisella sektorilla töissä kuin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Voi vain kuvitella miten hyvin Ruotsissa olisikaan asiat ilman massiivista ja totaalisesti epäonnistunutta hait tamaa hanmuu ttoa.
Maahan muutosta on ollut Ruotsissa myös hyötyä. Väestö on nuorempaa kuin Suomessa ja siellä riittää työssäkäyviäkin, Suomessa kohta lähinnä eläkeläisiä.
Verotus sellaiseksi, että kannustaa työn tekemiseen ja yrittämiseen. Omassa valuutassa pysyminen oli Ruotsille parempi kuin euro.
Helposti. Tehdään oikeita kaupallisia ja poliittisia päätöksiä ensin 150 vuotta ja pysytellään poissa sodista. Loppu sujuu itsestään.
Prioriteetit tukemaan velkatilannetta:
- ensisijaisesti kasvuverotulot: työllisyyden nostaminen on tehokkain tapa pienentää velkasuhdetta.
- samanaikaisesti budjettikuri + älykkäät investoinnit. Leikkaukset pelkkänä säästönä voivat heikentää kasvua; pitää panostaa menojen kohdentamiseen tehokkuutta parantaviin kohteisiin.
- ma aha nmu utto + integrointi nopeuttaa työikäisen väestön kasvua ja veropohjan laajenemista.
Huom. On tietysti olennaista, että tulijat ovat työikäisiä, -kykyisiä ja -haluisia.
45000 humanitaarista muslimia maahan vuosittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi vain kuvitella miten hyvin Ruotsissa olisikaan asiat ilman massiivista ja totaalisesti epäonnistunutta hait tamaa hanmuu ttoa.
Maahan muutosta on ollut Ruotsissa myös hyötyä. Väestö on nuorempaa kuin Suomessa ja siellä riittää työssäkäyviäkin, Suomessa kohta lähinnä eläkeläisiä.
Tämä on tosiasia, jota monen on vaikea hyväksyä. Tosin Ruotsissakin lie haitta-/kuluja lisäävää ma aha nmu uttoa enemmän kuin toivottaisiin. Mutta Ruotsista on tullut moni kul tt uu rinen valtio, entiseen Pelle Svensson -monarkiaan ei ole paluuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on alennettu veroja, mm. yritysverotusta ja yli 80 k€ tienaavien verotusta on laskettu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e59e02d3-1bc4-464e-9b44-c29aca324…
lisäksi perintövero on poistettu jne. Kaiken kaikkiaan tulokset näkyvät kansantalouden mittareissa, tuloerot ovat kasvaneet suhteessa suomeen (GINI-kerroin), mutta toisaalta yksityinen sektori investointeineen kukoistaa. Se tarkoittaa samalla myös, että julkisltaloudelle on riittävä maksupohja. Ruotsin velkasuhde on n. 30 %:ia, kun Suomen on yli 80 %:ia.
Ruotsalaiset eivät usko sosialismiin toisin kuin suomalaiset. Siinä keskeinen ero
Ruotsissa on yhteisöverotus noin 20%, samaa luokkaa kuin Suomessa on ollut. Myös ansiotulojen verotus suunnilleen samaa tasoa. Sen sijaan Ruotsissa hallitukset ovat jo 90-luvulta asti tavoitelleet ylijäämäisiä budjetteja siinä missä Suomessa on sorruttu hillittömän velanottoon. Ruotsissa on sentään hieman Suomea parempi talouskasvu, kun Suomella nollakasvu, mikä auttaa tavoitteessa.
kokonaisuudessaan verotusta on Ruotsissa alennettu 2000-luvun ajan ja se näkyy myös kokonaisveroasteessa. Erityisesti uudistukset näkyvät kansantalouden vastettava mittaavissa mittareissa eli esimerkiksi GINI-indeksissä. Kuvaahissa GINI-indeksi Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvun aikana, Ruotsissa tuloerot ovat selvästi kasvaneet, kun Suomessa ne ovat pysyneet vakiona:
https://data.worldbank.org/indicator/SI.POV.GINI?locations=FI-SE
Ruotsissa on nykyään myös oikeasti rikkaita miljärdöörejä toisin kuin Suomessa. Ruotsissa finanssitalous on paljon vahvempi kuin täällä, kansankapitalismi kukoistaa ja pääomia löytyy yksityisiin investointeihin. Kaikki tämä peilautuu suoraan talouteen ja yksityisen sektorin vahvuuteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi vain kuvitella miten hyvin Ruotsissa olisikaan asiat ilman massiivista ja totaalisesti epäonnistunutta hait tamaa hanmuu ttoa.
Maahan muutosta on ollut Ruotsissa myös hyötyä. Väestö on nuorempaa kuin Suomessa ja siellä riittää työssäkäyviäkin, Suomessa kohta lähinnä eläkeläisiä.
Tämä on tosiasia, jota monen on vaikea hyväksyä. Tosin Ruotsissakin lie haitta-/kuluja lisäävää ma aha nmu uttoa enemmän kuin toivottaisiin. Mutta Ruotsista on tullut moni kul tt uu rinen valtio, entiseen Pelle Svensson -monarkiaan ei ole paluuta.
Ruotsin tapauksessa maahanmuutosta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Maahanmuuttajalla pitäisi olla työpaikka valmiina, kun muuttaa maahan. Muuten vain työttömyys lisääntyy kuten Ruotsissa
Suomessa työttömät lyödään heti alkuun niin verille ja tainnoksiin ettei siitä kukaan selviä. Jos työtön saisi ansaitsemansa arvostuksen, se voisi näkyä uutena kukoistuksena,yrityksinä jne. Tämä on menetetty maa.
SUOMEN TALOUS LÄHTEE NOUSUUN HETI KUN TÄMÄ ns.NUKKEHALLITUS (purra & orpo) LOPETTAA OLEMASSA OLON JA SINNE SIIRTYY JOHTOON SDP JA co...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on alennettu veroja, mm. yritysverotusta ja yli 80 k€ tienaavien verotusta on laskettu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e59e02d3-1bc4-464e-9b44-c29aca324…
lisäksi perintövero on poistettu jne. Kaiken kaikkiaan tulokset näkyvät kansantalouden mittareissa, tuloerot ovat kasvaneet suhteessa suomeen (GINI-kerroin), mutta toisaalta yksityinen sektori investointeineen kukoistaa. Se tarkoittaa samalla myös, että julkisltaloudelle on riittävä maksupohja. Ruotsin velkasuhde on n. 30 %:ia, kun Suomen on yli 80 %:ia.
Ruotsalaiset eivät usko sosialismiin toisin kuin suomalaiset. Siinä keskeinen ero
Ruotsissa on yhteisöverotus noin 20%, samaa luokkaa kuin Suomessa on ollut. Myös ansiotulojen verotus suunnilleen samaa tasoa. Sen sijaan Ruotsissa hallitukset ovat jo 90-luvulta asti tavoitelleet ylijäämäisiä budjetteja siinä missä Suomessa on sorruttu hillittömän velanottoon. Ruotsissa on sentään hieman Suomea parempi talouskasvu, kun Suomella nollakasvu, mikä auttaa tavoitteessa.
kokonaisuudessaan verotusta on Ruotsissa alennettu 2000-luvun ajan ja se näkyy myös kokonaisveroasteessa. Erityisesti uudistukset näkyvät kansantalouden vastettava mittaavissa mittareissa eli esimerkiksi GINI-indeksissä. Kuvaahissa GINI-indeksi Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvun aikana, Ruotsissa tuloerot ovat selvästi kasvaneet, kun Suomessa ne ovat pysyneet vakiona:
https://data.worldbank.org/indicator/SI.POV.GINI?locations=FI-SE
Ruotsissa on nykyään myös oikeasti rikkaita miljärdöörejä toisin kuin Suomessa. Ruotsissa finanssitalous on paljon vahvempi kuin täällä, kansankapitalismi kukoistaa ja pääomia löytyy yksityisiin investointeihin. Kaikki tämä peilautuu suoraan talouteen ja yksityisen sektorin vahvuuteen
Ruotsi rikastui sodan aikana myymällä rautamalmia natsisaksaan ilman omantunnon tuskia,eikä osallistunut sotaan.
Vierailija kirjoitti:
SUOMEN TALOUS LÄHTEE NOUSUUN HETI KUN TÄMÄ ns.NUKKEHALLITUS (purra & orpo) LOPETTAA OLEMASSA OLON JA SINNE SIIRTYY JOHTOON SDP JA co...
Voi sinua typerys,Demarit se syöpä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on alennettu veroja, mm. yritysverotusta ja yli 80 k€ tienaavien verotusta on laskettu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e59e02d3-1bc4-464e-9b44-c29aca324…
lisäksi perintövero on poistettu jne. Kaiken kaikkiaan tulokset näkyvät kansantalouden mittareissa, tuloerot ovat kasvaneet suhteessa suomeen (GINI-kerroin), mutta toisaalta yksityinen sektori investointeineen kukoistaa. Se tarkoittaa samalla myös, että julkisltaloudelle on riittävä maksupohja. Ruotsin velkasuhde on n. 30 %:ia, kun Suomen on yli 80 %:ia.
Ruotsalaiset eivät usko sosialismiin toisin kuin suomalaiset. Siinä keskeinen ero
Ruotsissa on yhteisöverotus noin 20%, samaa luokkaa kuin Suomessa on ollut. Myös ansiotulojen verotus suunnilleen samaa tasoa. Sen sijaan Ruotsissa hallitukset ovat jo 90-luvulta asti tavoitelleet ylijäämäisiä budjetteja siinä missä Suomessa on sorruttu hillittömän velanottoon. Ruotsissa on sentään hieman Suomea parempi talouskasvu, kun Suomella nollakasvu, mikä auttaa tavoitteessa.
kokonaisuudessaan verotusta on Ruotsissa alennettu 2000-luvun ajan ja se näkyy myös kokonaisveroasteessa. Erityisesti uudistukset näkyvät kansantalouden vastettava mittaavissa mittareissa eli esimerkiksi GINI-indeksissä. Kuvaahissa GINI-indeksi Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvun aikana, Ruotsissa tuloerot ovat selvästi kasvaneet, kun Suomessa ne ovat pysyneet vakiona:
https://data.worldbank.org/indicator/SI.POV.GINI?locations=FI-SE
Ruotsissa on nykyään myös oikeasti rikkaita miljärdöörejä toisin kuin Suomessa. Ruotsissa finanssitalous on paljon vahvempi kuin täällä, kansankapitalismi kukoistaa ja pääomia löytyy yksityisiin investointeihin. Kaikki tämä peilautuu suoraan talouteen ja yksityisen sektorin vahvuuteen
Ruotsi rikastui sodan aikana myymällä rautamalmia natsisaksaan ilman omantunnon tuskia,eikä osallistunut sotaan.
kyllä, Ruotsilla on ns. vanhaa rahaa. Suomi kuitenkin otti Ruotsia kiinni IT-buumin ja Nokian aikaan. Sittemmin Ruotsi on lähtenyt uudelleen laukalle, Suomi on keskittynyt oleskeluyhteiskunnan luomiseen
Orpon sekoilun vuoksi Suomi on kokenut pitkään jatkuneen talouden taantuman, jota monet asiantuntijat kuvaavat jopa lamaksi, erityisesti rakennusalalla ja työllisyydessä. BKT on laskenut useana vuonna peräkkäin, ja työttömyys on noussut korkealle tasolle. Noidankehä alkoi kulutuskyvyn heikkenemisestä, johtaen kysynnän romahdukseen ja lomautuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa ei ole laajasti asutettua syrjäseutua, joten Suomen syrjäseudun tyhjentäminen vaikka porkkanan avulla maksaisi itsensä takaisin. Ruotsi kaupungistui, Suomessa painettiin sille jarrua ja hintalappu on kova.
Globaalin tilanteen ollessa mikä on, pikavoittoja ei ole tiedossa. IT-alalla voisi edelleen olla rakoa talouskasvulle, se kun ei ole niin riippuvainen polttoaineista. Ongelmana on se, ettei riittävän innovatiiviset ihmiset jää Suomeen asumaan.
Ruotsin pohjoisosa on laajasti asuttu syrjäseutu. Muutoin kyllä voisimme ottaa heistä mallia.
Vierailija kirjoitti:
Orpon sekoilun vuoksi Suomi on kokenut pitkään jatkuneen talouden taantuman, jota monet asiantuntijat kuvaavat jopa lamaksi, erityisesti rakennusalalla ja työllisyydessä. BKT on laskenut useana vuonna peräkkäin, ja työttömyys on noussut korkealle tasolle. Noidankehä alkoi kulutuskyvyn heikkenemisestä, johtaen kysynnän romahdukseen ja lomautuksiin.
Mitä keinoja ehdotat tilanteen parantamiseksi?
Eroamalla rahaliitosta. Aihe luonnollisesti tabu.
Voi vain kuvitella miten hyvin Ruotsissa olisikaan asiat ilman massiivista ja totaalisesti epäonnistunutta hait tamaa hanmuu ttoa.