Lue keskustelun säännöt.
Ilomantsin lukioon haki kevään yhteishaussa vain yksi oppilas.
07.04.2026 |
Pidetään koko suomi asuttuna ja palvelut saatailla maksoi mitä maksoi.
Tällä hetkellä lukiossa opiskelee 20 nuorta ja yksi aikuislukiolainen. Ensi syksynä määrä laskee 15 lukiolaiseen.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
En päässyt Espoossa aikanaan lukioon 7,3 keskiarvolla. Kirkkonummelle ja Helsinkiin pääsi, valitsin Helsingin. Numeroiden joukossa oli kiitettäviäkin, mutta matemaattiset aineet tiputti keskiarvoa. Koko ka. systeemi on hanurista, pitäisi enemmän olla mahdollisuuksia valita jo lukiossa suuntautumista. Matemaatikot menkööt matikkalukioon tai luokalle ja sitten keskiarvo sinne matemaattisista aineista yhdeksi pääsyvaatimuksista, ja sama muille aineille. Näin useammalla olisi mahdollisuus päästä lukio-opetukseen.
Ei. Lukio on yleissivistävä koulutus jossa ei voida vain tiputtaa pois aineita jossa ei pärjää. Matematiikka on kriittinen osa osaamista, joka lukiolaiselta vaaditaan. Lukio ei ole mikään itseisarvo, johon kaikkien on päästävä. Aivan hyvin voi myös ammattikoulun ohella opiskella iltalukiossa vaikkapa kieliä tai yksittäisiä aineita jotka kokee mieleiseksi. Muutenkin amikseen tarvittaisiin enemmän sitä porukkaa, joka pärjäisi lukiossa keskinkertaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös Rautjärven lukio tai vastaava suorastaan hamstrannut nuoria jostain Kazakstanista asti, jotta lukiota ei tarvitsisi lopettaa. Ketä ihmettä tällainen palvelee? Järjetöntä syrjäseudun tekohengitystä, ja maksajana ei todellakaan ole viime kädessä itse kunta vaan valtio.
Aina ei ole kyseessä syrjäseutu. Entinen kotikaupunkini on pieni kunta, jossa lukion olemassaolo on vaakalaudalla. Paikkakunta on suosittu ja trendikäs kesäkaupunki ja sijaitsee Uudellamaalla. Toivon itse kunnan takia, että lukio säilyy, koska sen lopettaminen olisi samalla kuolinisku koko kaupungille. Eivät perheet halua muuttaa asumaan paikkoihin, joissa lapsilla ei ole mahdollista käydä koulua. Naapuriaupungin lukio ei ole vaihtoehto, koska se on ruotsinkielinen.
Yleensä se lukion lopettaminen on vain naula arkkuun. Toinen on se, ettei siellä paikkakunnalla ole töitäkään. Sen takia ne nuoret perheet on sieltä jo alunalkaenkin muuttaneet pois. Nyt homma toki vielä korostuu, kun ne jäljelle jääneetkin niin nihkeästi hommaavat lapsia. Ei montaa perhettä lopulta tarvitsisi jotka vaikka 3-5 lasta hommaisi per perhe, niin joku koulu voisi säilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt Espoossa aikanaan lukioon 7,3 keskiarvolla. Kirkkonummelle ja Helsinkiin pääsi, valitsin Helsingin. Numeroiden joukossa oli kiitettäviäkin, mutta matemaattiset aineet tiputti keskiarvoa. Koko ka. systeemi on hanurista, pitäisi enemmän olla mahdollisuuksia valita jo lukiossa suuntautumista. Matemaatikot menkööt matikkalukioon tai luokalle ja sitten keskiarvo sinne matemaattisista aineista yhdeksi pääsyvaatimuksista, ja sama muille aineille. Näin useammalla olisi mahdollisuus päästä lukio-opetukseen.
Ei. Lukio on yleissivistävä koulutus jossa ei voida vain tiputtaa pois aineita jossa ei pärjää. Matematiikka on kriittinen osa osaamista, joka lukiolaiselta vaaditaan. Lukio ei ole mikään itseisarvo, johon kaikkien on päästävä. Aivan hyvin voi myös ammattikoulun ohella opiskella iltalukiossa vaikkapa kieliä tai yksittäisiä aineita jotka kokee mieleiseksi. Muutenkin amikseen tarvittaisiin enemmän sitä porukkaa, joka pärjäisi lukiossa keskinkertaisesti.
Ei kaikkien pitäisikään päästä, mutta systeemi pitäisi laittaa ihan uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös Rautjärven lukio tai vastaava suorastaan hamstrannut nuoria jostain Kazakstanista asti, jotta lukiota ei tarvitsisi lopettaa. Ketä ihmettä tällainen palvelee? Järjetöntä syrjäseudun tekohengitystä, ja maksajana ei todellakaan ole viime kädessä itse kunta vaan valtio.
Aina ei ole kyseessä syrjäseutu. Entinen kotikaupunkini on pieni kunta, jossa lukion olemassaolo on vaakalaudalla. Paikkakunta on suosittu ja trendikäs kesäkaupunki ja sijaitsee Uudellamaalla. Toivon itse kunnan takia, että lukio säilyy, koska sen lopettaminen olisi samalla kuolinisku koko kaupungille. Eivät perheet halua muuttaa asumaan paikkoihin, joissa lapsilla ei ole mahdollista käydä koulua. Naapuriaupungin lukio ei ole vaihtoehto, koska se on ruotsinkielinen.
Miksi Uudellamaalla ei voisi olla syrjäseutua tai kehittyä sellaista?
Alkuvuonna tuosta väännettiin säilytetäänkö lukio ja päätettiin säilyttää. Ehkä sen pelko ajoi paikallisetkin nuoret muualle. Ja mitä opettajiin tulee niin yläaste tuolla on, joten kyllä niitä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt Espoossa aikanaan lukioon 7,3 keskiarvolla. Kirkkonummelle ja Helsinkiin pääsi, valitsin Helsingin. Numeroiden joukossa oli kiitettäviäkin, mutta matemaattiset aineet tiputti keskiarvoa. Koko ka. systeemi on hanurista, pitäisi enemmän olla mahdollisuuksia valita jo lukiossa suuntautumista. Matemaatikot menkööt matikkalukioon tai luokalle ja sitten keskiarvo sinne matemaattisista aineista yhdeksi pääsyvaatimuksista, ja sama muille aineille. Näin useammalla olisi mahdollisuus päästä lukio-opetukseen.
Ei. Lukio on yleissivistävä koulutus jossa ei voida vain tiputtaa pois aineita jossa ei pärjää. Matematiikka on kriittinen osa osaamista, joka lukiolaiselta vaaditaan. Lukio ei ole mikään itseisarvo, johon kaikkien on päästävä. Aivan hyvin voi myös ammattikoulun ohella opiskella iltalukiossa vaikkapa kieliä tai yksittäisiä aineita jotka kokee mieleiseksi. Muutenkin amikseen tarvittaisiin enemmän sitä porukkaa, joka pärjäisi lukiossa keskinkertaisesti.
Ei kaikkien pitäisikään päästä, mutta systeemi pitäisi laittaa ihan uusiksi.
Uusiksi, eli sellaiseksi joka suosii enemmän juuri sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja joissakin kunnissa ei kaikki pääse lukioon, koska pisterajat niin korkeat, vaikka olisi hyvä keskiarvo. Kaikilla yhtä hyvät mahdollisuudet opiskella ja kaikki kyvyt Suomessa kåyttöön. NOT!
Ihan vapaasti se helsinkiläinen huonon todistuksen omaava lapsi saa hakea tuonne lukioon.
Sepä se kun ei ole huono keskiarvo. Pitkälti päälle kasin eikä kyseessä PK-seutu.
No sitten pennun täytyy hakea sinne minne keskiarvo riittää, ei siinä sen kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En päässyt Espoossa aikanaan lukioon 7,3 keskiarvolla. Kirkkonummelle ja Helsinkiin pääsi, valitsin Helsingin. Numeroiden joukossa oli kiitettäviäkin, mutta matemaattiset aineet tiputti keskiarvoa. Koko ka. systeemi on hanurista, pitäisi enemmän olla mahdollisuuksia valita jo lukiossa suuntautumista. Matemaatikot menkööt matikkalukioon tai luokalle ja sitten keskiarvo sinne matemaattisista aineista yhdeksi pääsyvaatimuksista, ja sama muille aineille. Näin useammalla olisi mahdollisuus päästä lukio-opetukseen.
Ei. Lukio on yleissivistävä koulutus jossa ei voida vain tiputtaa pois aineita jossa ei pärjää. Matematiikka on kriittinen osa osaamista, joka lukiolaiselta vaaditaan. Lukio ei ole mikään itseisarvo, johon kaikkien on päästävä. Aivan hyvin voi myös ammattikoulun ohella opiskella iltalukiossa vaikkapa kieliä tai yksittäisiä aineita jotka kokee mieleiseksi. Muutenkin amikseen tarvittaisiin enemmän sitä porukkaa, joka pärjäisi lukiossa keskinkertaisesti.
Samaa mieltä. En ole matemaattisesti lahjakas enkä koskaan pitänyt matematiikasta, mutta siltikin olen sitä mieltä että jokaisen tulee osata perusasiat.
Ei ihme, että valtion talous on kuralla, kun on kaikenlaisia omituisuuksia, esim ulkomaalaisten ilmainen koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60% asukkaista eläkeläisiä ja määrä vain kasvaa. Näitä kuntia on vaikka kuinka paljon eikö niiden kustannukset laske vaan nousee jatkuvasti... Gemini tekoälyn mukaan näiden paikkojen tekohengittäminen maksaa vuoteen 2035 mennessä joka ikinen vuosi 10 - 15 miljardia.
Kertokaa millä matikalla voimme pitää koko valtion asuttuna? Rahat ei yksinkertaisesti riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska ajatus kun tanssisi yksinään Wanhat, heittelee yksin penkkareissa auton lavalta karkkeja. Ainoa juhlittava lakkiaisissa....
Ei vaan todella surullinen. Nuo paikat vain syrjäyttävät nuoria. Minkälaiset vanhemmat pakottavat lapsensa kasvamaan jossain jumalan selän takana eristyksissä muista?
Miten pakkaat kokonaisen maatilan eläimineen, koneineen, peltoineen ja muutat isolle kirkolle lapsen koulun perässä? Sellaiset vanhemmat pakottaa lapsensa kasvamaan Jumalan selän takana, joiden yrityksen ympäriltä on kaikki muut kykenevät muuttaneet pois ja palvelut lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Paikalleen jäävät ne, jotka eivät pääse lähtemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös Rautjärven lukio tai vastaava suorastaan hamstrannut nuoria jostain Kazakstanista asti, jotta lukiota ei tarvitsisi lopettaa. Ketä ihmettä tällainen palvelee? Järjetöntä syrjäseudun tekohengitystä, ja maksajana ei todellakaan ole viime kädessä itse kunta vaan valtio.
Aina ei ole kyseessä syrjäseutu. Entinen kotikaupunkini on pieni kunta, jossa lukion olemassaolo on vaakalaudalla. Paikkakunta on suosittu ja trendikäs kesäkaupunki ja sijaitsee Uudellamaalla. Toivon itse kunnan takia, että lukio säilyy, koska sen lopettaminen olisi samalla kuolinisku koko kaupungille. Eivät perheet halua muuttaa asumaan paikkoihin, joissa lapsilla ei ole mahdollista käydä koulua. Naapuriaupungin lukio ei ole vaihtoehto, koska se on ruotsinkielinen.
Yleensä se lukion lopettaminen on vain naula arkkuun. Toinen on se, ettei siellä paikkakunnalla ole töitäkään. Sen takia ne nuoret perheet on sieltä jo alunalkaenkin muuttaneet pois. Nyt homma toki vielä korostuu, kun ne jäljelle jääneetkin niin nihkeästi hommaavat lapsia. Ei montaa perhettä lopulta tarvitsisi jotka vaikka 3-5 lasta hommaisi per perhe, niin joku koulu voisi säilyä.
Voisin tehdä helposti 3 lasta, jos perhevapaat saisi jakaa siten, että mies tekee töitä ja minä hoidan lapset. Mies ei voi olla töistä pois, menee firma nurin. Minulla taas ei täällä ole töitä, eli ehtisin hyvin hoitaa lapset ja kodin. Nykysysteemillä ei ole meillä mahdollista tehdä enempää lapsia.
Minkähänlaista on elää nuoruus tommosessa paikassa jossa ei oo mitään kavereita vaan olla möllötät kaikki päivät jossain töllissä metsän laidalla vanhempien kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkähänlaista on elää nuoruus tommosessa paikassa jossa ei oo mitään kavereita vaan olla möllötät kaikki päivät jossain töllissä metsän laidalla vanhempien kanssa
Olen kasvanut noin. Yritin itsemurhaa ekan kerran 11-vuotiaana. En tiennyt miksi olin niin masentunut. Poismuuton ja kavereiden myötä hävisi itsetuhoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska ajatus kun tanssisi yksinään Wanhat, heittelee yksin penkkareissa auton lavalta karkkeja. Ainoa juhlittava lakkiaisissa....
Ei vaan todella surullinen. Nuo paikat vain syrjäyttävät nuoria. Minkälaiset vanhemmat pakottavat lapsensa kasvamaan jossain jumalan selän takana eristyksissä muista?
Miten pakkaat kokonaisen maatilan eläimineen, koneineen, peltoineen ja muutat isolle kirkolle lapsen koulun perässä? Sellaiset vanhemmat pakottaa lapsensa kasvamaan Jumalan selän takana, joiden yrityksen ympäriltä on kaikki muut kykenevät muuttaneet pois ja palvelut lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Paikalleen jäävät ne, jotka eivät pääse lähtemään.
Onpa kiva synnyttää lapsia kärsimään jonnekin pellon reunalle. Jotain vastuuta on vanhempana jälkikasvusta.
Vierailija kirjoitti:
Minkähänlaista on elää nuoruus tommosessa paikassa jossa ei oo mitään kavereita vaan olla möllötät kaikki päivät jossain töllissä metsän laidalla vanhempien kanssa
Ilomantsi on elävä kylä. Nuoriso vaan katoaa peruskoulun jälkeen, mutta moni tulee takaisinkin. Ei siellä ilman kavereita tarvii olla joten huoli pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska ajatus kun tanssisi yksinään Wanhat, heittelee yksin penkkareissa auton lavalta karkkeja. Ainoa juhlittava lakkiaisissa....
Ei vaan todella surullinen. Nuo paikat vain syrjäyttävät nuoria. Minkälaiset vanhemmat pakottavat lapsensa kasvamaan jossain jumalan selän takana eristyksissä muista?
Miten pakkaat kokonaisen maatilan eläimineen, koneineen, peltoineen ja muutat isolle kirkolle lapsen koulun perässä? Sellaiset vanhemmat pakottaa lapsensa kasvamaan Jumalan selän takana, joiden yrityksen ympäriltä on kaikki muut kykenevät muuttaneet pois ja palvelut lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Paikalleen jäävät ne, jotka eivät pääse lähtemään.
Ei nuo kaikki tuolla asuvat oo ees maanviljelijöitä. Pohjois-Karjala on liian kivikkoista joutomaata maanviljelyyn nii siel oo ees isoja maatiloja niinku pohjanmaal.
Vierailija kirjoitti:
Minkähänlaista on elää nuoruus tommosessa paikassa jossa ei oo mitään kavereita vaan olla möllötät kaikki päivät jossain töllissä metsän laidalla vanhempien kanssa
Ihan hyvä nuoruus, osa koulukavereista menee amikseen, yksi lukioon. Kavereita on vuotta vanhemmissa ja vuotta nuoremmissa. Omista sisaruksista on seuraa. Se, että lukioon hakee yksi opiskelija ei tarkoita, että on kunnan ainoa lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauska ajatus kun tanssisi yksinään Wanhat, heittelee yksin penkkareissa auton lavalta karkkeja. Ainoa juhlittava lakkiaisissa....
Ei vaan todella surullinen. Nuo paikat vain syrjäyttävät nuoria. Minkälaiset vanhemmat pakottavat lapsensa kasvamaan jossain jumalan selän takana eristyksissä muista?
Miten pakkaat kokonaisen maatilan eläimineen, koneineen, peltoineen ja muutat isolle kirkolle lapsen koulun perässä? Sellaiset vanhemmat pakottaa lapsensa kasvamaan Jumalan selän takana, joiden yrityksen ympäriltä on kaikki muut kykenevät muuttaneet pois ja palvelut lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Paikalleen jäävät ne, jotka eivät pääse lähtemään.
Ei nuo kaikki tuolla asuvat oo ees maanviljelijöitä. Pohjois-Karjala on liian kivikkoista joutomaata maanviljelyyn nii siel oo ees isoja maatiloja niinku pohjanmaal.
Se oli esimerkki, jos pystyt ymmärtämään sellaisen käsitteen. Vaihda maatilan paikalle jokin muu yritys, jonka siirtäminen on mahdotonta.
Aina ei ole kyseessä syrjäseutu. Entinen kotikaupunkini on pieni kunta, jossa lukion olemassaolo on vaakalaudalla. Paikkakunta on suosittu ja trendikäs kesäkaupunki ja sijaitsee Uudellamaalla. Toivon itse kunnan takia, että lukio säilyy, koska sen lopettaminen olisi samalla kuolinisku koko kaupungille. Eivät perheet halua muuttaa asumaan paikkoihin, joissa lapsilla ei ole mahdollista käydä koulua. Naapuriaupungin lukio ei ole vaihtoehto, koska se on ruotsinkielinen.