Paljonko avustatte aikuisia 20+ v lapsianne?
Mä olen ajatellut, että autan omiani (vielä teinejä, asuvat kotona) tasan oman elämän alkuun, mutta sen jälkeen saavat alkaa itse miettimään mistä jatkossa maksavat itse. Ymmärrän jos opiskelevat ja tuet on pienet. Silloin voin harkita maksaa esim. joskus ruokaa tai lahjaksi jonkun vuokran jos tiukkaa. Mutta en halua opettaa lapsiani siihen, että täältä pesee. Ei itse tarvi silloin edes yrittää saada rahaa riittämään.
Tällä oman elämän aloituksella tarkoitan, että maksan ajokortin, takuuvuokran ja ekaan asuntoon tarvittavia juttuja mahdollisesti, mutta en ajatellut olla maksumiehenä huvituksiin ja toistuvasti säännöllisesti arjen kuluihin. Eli ei joka kuukausi.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Miksi minä avustaisin heitä kun pärjäävät ihan omillaan? Paremmin heillä on raha-asiat kuin minulla, minulla meni säästöt äkilliseen ja pakolliseen remonttiin (vesivahinko) eikä edes piisannut. Tässä lainaa maksellessako pitäisi vielä jakaa rahaa paremmin toimeentuleville työssä käyville? (olen eläkeläinen). 😂
No joo, onhan se asenne tuokin. Tuo sun hymiö kertoo jotenkin kaiken tarvittavan.
Jokunen kymppi kuukaudessa. Olen työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustin vanhempiani 18 vuotiaasta lähtien. Siinäpä teille miettimistä!
Mitä ihmeen miettimistä tuossa on? Ihan normaalia elämää. Minä maksoin vuokraa ensimäisestä tilistä asti (15 vuotias) siihen asti kunnes 2 vuotta myöhemmin muutin omilleni. Vastasin tuon ajan myös muuten ihan itse elatuksestani (ruoat, vaatteet, eläminen, harrastukset, opinto materiaalit yms) Sen jälkeenkin olen useaan kertaan koko aikuis ikäni lainannut ja avustanut heitä. En pidä tuota millään tavalla ihmeellisenä.
On sinua ilmeisesti melkoisesti syyllistetty. Yhdenkään alaikäisen ei pitäisi elättää itseään ja vanhempiaan. Vanhempasi käyttävät hyväksi sinua. Ei ole normaalia tuo. Sinun ei pitäisi olla ylpeä tuollaisesta.
Maksan asumisen ja kiinteät laskut, sekä opintolainan lyhennykset. Avustan myös ruokalaskuissa useasti. Poika käy kyllä töissä, mutta ei oikein hallitse rahankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustin vanhempiani 18 vuotiaasta lähtien. Siinäpä teille miettimistä!
Ei sen pidä noinpäin mennä.
Tervetuloa oikeaan elämän. Emme elä disney piirretyssä täällä. Iso osa maailmasta joutuu avustamaan vanhempiaan ihan pienestä asti pitkin palloa. Eikä suomi ole mikään poikkeus tässä asiassa. Sellaista se on täällä oikeassa maailmassa ilman kultalusikoita.
Nuorinta (23) varmaan keskimäärin 1500-2000 kuussa. Vanhempia satunnaisesti ja sitten isot jutut, kuten häät ja yhteisiä matkoja
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelujen aikana ei auta ei vanhempia tarvi tukea niiden ikääntyessä. Tämä on ollut mun lähtökohta ja asun eri paikkakunnalla eikä vanhempien vanhenemis murheet kiinnosta. Ihmettelen niiden näkökulmia kun pitäisi tulla auttamaan askareissa kun itse sain nuorena vetää makaroonia. Ostakaa palveluna ne lamppu asennukset ja muut. Niinkuin aikuiset, maksakaa itse kulunne ja hoitakaa asianne, niinkuin aikuiset.
Minulla aivan sama. Minulle on elämäni tiukimmissa paikoissa ilmoitettu "En voi valitettavasti auttaa mitenkään" molempien vanhempieni suulla, joten saavat itse soittaa amulanssinsa ja kotipalvelunsa kun kohta alkavat olla kaatuiluiässä. Viimeksi monimiljonääri - isäni sai raivokohtauksen, kun otin kahvipöydässä 1/4 ylimääräisen, pöytään katetun laskiaispullan. Enpä ole sitä nilkkiä tavannutkaan sen koommin, tästä yli vuosi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minä avustaisin heitä kun pärjäävät ihan omillaan? Paremmin heillä on raha-asiat kuin minulla, minulla meni säästöt äkilliseen ja pakolliseen remonttiin (vesivahinko) eikä edes piisannut. Tässä lainaa maksellessako pitäisi vielä jakaa rahaa paremmin toimeentuleville työssä käyville? (olen eläkeläinen). 😂
No joo, onhan se asenne tuokin. Tuo sun hymiö kertoo jotenkin kaiken tarvittavan.
Asenne? Ai se on asenne kun on pieni tuloinen, velallinen eläkeläinen joka joutuu laskea senttejä jotta saa ruoan ja lääkkeet, ja jonka lapset ovat hyvin tienaavia työssäkävijöitä akateemisilla aloilla ja osaavat huolehtia omasta taloudestaan ilman että äidin tarvii laina rahalla heitä elättää kun tuloussa ei ole otettavaa? Aaaa. Ai se olikin asenteesta kiinni eikä siitä että nollasta ei oikein saa otettua nollaa enempää, edes itselleen. No mutta loistavaa! Mäpä muutan asennettani ja vilkaisen montakos euroa sillä tippu taivaasta tyhjälle tilille!
Aika samoin tavoin kun ap. Autokoulu, takuuvuokra, opiskelijan elämän tukeminen takanapäin. Nyt nuori on töissä ja asuu omillaan. Joskus vien ulos syömään, tankkaan pojan auton tai ostan vaikka juoksukengät tms ilahduttamaan.
Jouluna /synttärinä hankin jotain arvokkaampaa.
Ainoa lapsi ja oma rahatilanteeni on hyvä. Itse en rahaa paljoa enää tarvitse. Tietysti säästän ja sijoitan. Nuorelle ostelu on sitä mihin mielellänk "tuhlaan"
Maksamme ihan kaiken siihen asti, kunnes muuttavat asumaan kumppanin/puolison/miksi niitä nyt nimitetään kanssa. Asunto on meidän, auto on meidän, ns. elatuslahja on verovapaata perinnönsiirtoa.
Jotta tilanne olisi tarpeeksi outo, on jokainen kolmesta lapsesta maisteri ja he kaikki ovat töissä, mutta omat tulonsa he voivat sijoittaa tai tuhlata. Toistaiseksi raha näyttää menevän sijoituksiin.
Itse olen huolehtinut itsestäni jo hyvissä ajoin ennen täysi-ikäsyyttä. Silti vanhempani maksoivat kalliin ABC-ajokorttini. Siitä oli valtava apu opiskelijalle!
Maksan muualla asuvan opiskelijan vuokran, ettei hänen tarvitse ottaa opintolainaa. Kotona käydessään saa vatsansa täyteen, mukaansa ruokaa ja viisikymppisen. Kotona asuvista yksi aloitti autokoulun, maksan sen. Kotona asuvien ei tarvise maksaa mitään, omat rahansa laittavat joko säästöön tai sijoituksiin, jos eivät tuhlaa.
Heillä ei ole odotettavissa rauhallista ja turvallista tulevaisuutta, päinvastoin kuin minun sukupolvellani oli.
Tämä on se syy miksi on mielestäni turhaa maksaa isoja summia lapsille. Eivät he opi jos eivät itse joudu miettimään ja ponnistelemaan rahojensa eteen. Jos käyvät töissä, niin sen rahan pitäisi riittää elämiseen. Niin se on meillä muillakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustin vanhempiani 18 vuotiaasta lähtien. Siinäpä teille miettimistä!
Ei sen pidä noinpäin mennä.
Tervetuloa oikeaan elämän. Emme elä disney piirretyssä täällä. Iso osa maailmasta joutuu avustamaan vanhempiaan ihan pienestä asti pitkin palloa. Eikä suomi ole mikään poikkeus tässä asiassa. Sellaista se on täällä oikeassa maailmassa ilman kultalusikoita.
Kultalusikka on perseessäsi. Vanhempien kuuluu auttaa lapsiaan, mutta lapset eivät ole vanhemmilleen mitään velkaa eivätkä vastuussa vanhemmistaan. En ole ikinä vipannut rahaa lapsiltani enkä pyytänyt heiltä taloudellista tukea, koska minulla on paremmat tulot kuin heillä, mutta voin pyytää pitkää poikaani pesemään ikkunat, kytkemään modeemin tai taluttamaan minut silmäleikkauksen jälkeen sairaalasta kotiin. Se on eri asia.
Heh. Minun 25 vuotias poikani tienaa it-alalla 3 kertaa enemmän kuin minä tienaan siivoojana. Tuntuisi todella erikoiselta ratkaisulta alkaa avustaa minua huomattavasti parempi tuloista aikuista ihmistä. Mutta rikkaathan tätä ei toki ymmärrä kun elävät ihan eri todellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avustin vanhempiani 18 vuotiaasta lähtien. Siinäpä teille miettimistä!
Ei sen pidä noinpäin mennä.
Tervetuloa oikeaan elämän. Emme elä disney piirretyssä täällä. Iso osa maailmasta joutuu avustamaan vanhempiaan ihan pienestä asti pitkin palloa. Eikä suomi ole mikään poikkeus tässä asiassa. Sellaista se on täällä oikeassa maailmassa ilman kultalusikoita.
Kultalusikka on perseessäsi. Vanhempien kuuluu auttaa lapsiaan, mutta lapset eivät ole vanhemmilleen mitään velkaa eivätkä vastuussa vanhemmistaan. En ole ikinä vipannut rahaa lapsiltani enkä pyytänyt heiltä taloudellista tukea, koska minulla on paremmat tulot kuin heillä, mutta voin pyytää pitkää poikaani pesemään ikkunat, kytkemään modeemin tai taluttamaan minut silmäleikkauksen jälkeen sairaalasta kotiin. Se on eri asia.
Ainoa joka on puhunut koko ketjussa yhtään mitään sen suuntaistakaan että lapset olisivat jotain velkaa, olet sinä. Kukaan muu ei yhdessäkään viestissä ole niin sanonut eikä antanut edes ymmärtää. Eli mitä v i t t u a sä sönkötät? 😂
Vierailija kirjoitti:
Autatteko oman kulurakenteen kustannuksellakin? Luovutte omista reissuista, omasta ”luksuksesta” jos kerrankin olisi keski-ikäisenä varaa omaankin huolenpitoon? Tarkoitan, että jos jää ylimääräistä ja voisi nauttia kampaajasta, lyhyistä viikonloppureissuista ja joskus ravintolasta tms.. niin käytättekö nekin rahat mieluumin lapsiin?
Kyllä itse ajattelen, että autan jos pystyn, mutta olen koko ikäni säästellyt että tulen näinkin nyt toimeen ja että nyt alkaa olla varaa siihen että voin tukea lapsiani tarvittaessa, mutta en ajatellut heille noita luksuksia maksella. Mikun mielestäni ne pitää itse tienata omalla säästäväisyydellä.
Ap
Lapsi on nyt 19 ja mulla on koko ajan ollut rahaa myös omiin hankintoihin ja huveihin enemmän kuin tarpeeksi.
Avustan lukion jälkeen opiskelujen ajan sen mitä tarvii, vituttaa vieläkin oman äidin "kasvatus", isän luota sai sentään ruokaa. Kieriköön mutsi haudassaan kun lapsenlapsi ei venytä senttejä kaurapuurokuurilla koko opiskeluaikaansa vaan nauttii mummonsa perinnöstä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minä avustaisin heitä kun pärjäävät ihan omillaan? Paremmin heillä on raha-asiat kuin minulla, minulla meni säästöt äkilliseen ja pakolliseen remonttiin (vesivahinko) eikä edes piisannut. Tässä lainaa maksellessako pitäisi vielä jakaa rahaa paremmin toimeentuleville työssä käyville? (olen eläkeläinen). 😂
No joo, onhan se asenne tuokin. Tuo sun hymiö kertoo jotenkin kaiken tarvittavan.
Asenne? Ai se on asenne kun on pieni tuloinen, velallinen eläkeläinen joka joutuu laskea senttejä jotta saa ruoan ja lääkkeet, ja jonka lapset ovat hyvin tienaavia työssäkävijöitä akateemisilla aloilla ja osaavat huolehtia omasta taloudestaan ilman että äidin tarvii laina rahalla heitä elättää kun tuloussa ei ole otettavaa? Aaaa. Ai se olikin asenteesta kiinni eikä siitä että nollasta ei oikein saa otettua nollaa enempää, edes itselleen. No mutta loistavaa! Mäpä muutan asennettani ja vilkaisen montakos euroa sillä tippu taivaasta tyhjälle tilille!
Toi sun lällättävä asentees on jäätävä. Naureskelet omalle persaukisuudelles. Eihän tämän ketjun edes pitänyt sunkaltaisia koskea, vaan heitä, jotka auttavat lapsiaan taloudellisesti.
ohis
Vuositasolla tuen molempia aikuisia lapsiani ehkä n. 3000 eurolla (per naama). Lasten tukeminen vie mun vuosinettotuloista n. 10%. Voisihan sen johonkin sijoittaa vanhuuden varalle tms, mutta en hankkinut lapsia sen vuoksi, että tykkäisin katsella heidän kitkuttavan ja itse porskuttaisin. Tai eihän tuo sinänsä iso summa ole, mutta jos sen verran lapselta puuttuu, niin olisi jäänyt joku kiva juttu kavereiden kanssa välistä, tullut nälkä tai jäänyt jopa joku lasku maksamatta.
Autettiin läpi armeijan, opiskelujen ja sitten omaan asuntoon annettiin takaus. Nyt on sitten omillaan ja pärjää hyvin. Näin meitäkin autettiin aikanaan ja näin tulevat auttamaan hekin lapsiaan ( ja meitäkin).
Maksan puhelinlaskun ja Spotifyn. Muuten välillä matkarahaa, että pääsee käymään kotona tai autan jossain ylimääräisessä laskussa, jos pystyn.
Ostettiin isoimmat hankinnat, kun muutti pois kotoa.