Riideltiin (tai mies riiteli eilen aamulla), mitään eibole tapahtunut
Juteltiin eilen aamiaispöydässä mm. mun työasioita, ja kävi taas kerran ilmi, että mies ei todellakaan kuuntele yhtään, mitä hänelle kerron, koska jouduin selittämään samat asiat tuhanteen kertaan. Hän myöskään ei koskaan katso mua silmiin, kun kerron hänelle jotain, vaan esim. eilen samalla luki/silmäili jotain lehteä. Hän ei milloinkaan kysy jatkokysymyksiä, vaan kun olen lopettanut asiastani puhumisen, hän siirtyy heti seuraavaan, itseään koskevaan tai kiinnostavaan asiaan. Painotan, että en todellakaan ole erityisen suulas ja puhu koko ajan omista asioistani, päin vastoin. Mies sen sijaan kertoo illat pitkät työjuttujaan sun muuta, hän puhuu koko ajan.
No, eilen sanoin sitten hänelle, että tämä osoittaa, että et kuuntele mua ollenkaan. Mies vetäisi hirveät kilarit ja alkoi huutaa, että kyllä hän todellakin kuuntelee ja todellakin tietää mistä puhun ja että minä olen vittumainen ja häntä ottaa päähän kun ärsytän häntä.
En sitten enää viitsinyt ollenkaan jatkaa, vaan menin ihan hiljaiseksi ja sellainen olen ollut koko eilisen päivän. Mielestäni on tällä kertaa miehen asia ottaa riita puheeksi. Itse en edes korottanut ääntäni, en mitenkään haukkunut häntä tai ottanut osaa riitaan.
No, mies heräsi aamulla, eikä vieläkään sano mitään. Kysyi jostain lasten asioista, ei muuta.
Voipi olla ero tuloillaan. Näkemyksiä?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Mitä kohtaa aviolupauksen kohdassa myötä- ja vastamäessä et ymmärrä, ap?
Se, että mies luo sitä vastamäkeä aktiivisesti vetämällä kilareita ei ole myöskään aviolupauksen pitämistå, sillä miehen piti kilpailla puolison kunnioituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kohtaa aviolupauksen kohdassa myötä- ja vastamäessä et ymmärrä, ap?
Se, että mies luo sitä vastamäkeä aktiivisesti vetämällä kilareita ei ole myöskään aviolupauksen pitämistå, sillä miehen piti kilpailla puolison kunnioituksessa.
Sekopäisen höynän puheita ei kannata ottaa niin vakavasti. Miehellä voisi olla tilanteesta ihan toisenlainen kuvaus.
Miksi puhutte työasioita toisillenne, eikö ole muuta puhuttavaa? Jotain molempia kiinnostavaa, asioita, joissa kummallakin olisi jotain sanottavaa ja mielipiteitä. En helkkarissa jaksaisi minäkään kuunnella jotain miehen työjuttuja. Jonkun tiivistetyn jutun jaksan silloin tällöin kuunnella, jos siinä on joku pointti miksi mies haluaa sen minulle kertoa (esim hän onnistui jossain vaikeassa työasiassa tosi hyvin tai oli joku kurja juttu). Mutta jotain omasta työstä tuntitolkulla jaarittelua en todellakaan kestä, enkä laita miestänikään kestämään omia työjuttujani. Ollaan ihan eri aloillakin, että toisen työjutut on ihan hepreaa. Työkaverit ovat sitä varten, että voi puhua työasioita.
Ja sitten toinen asia sellainen pölisemisen takia pöliseminen, jollain ihmisillä on vain tapana, että suu käy ja mitään varsinaista asiaa ei ole. Sellainen on raskasta ja välillä toinen henkilö ehkä haluaisi lukea sitä lehteä tai tutkia jotain muuta asiaa, mutta toinen vaan puhuu ja puhuu jotain todella väsynyttä omaa yksipuolista juttuaan. Pitäisi vähän miettiä, että onko tämä puheeni nyt toisesta kovin kiinnostavaa, kun olen puhumut tästä työasiastani jo toista tuntia.
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kohtaa aviolupauksen kohdassa myötä- ja vastamäessä et ymmärrä, ap?
Se, että mies luo sitä vastamäkeä aktiivisesti vetämällä kilareita ei ole myöskään aviolupauksen pitämistå, sillä miehen piti kilpailla puolison kunnioituksessa.
Sekopäisen höynän puheita ei kannata ottaa niin vakavasti. Miehellä voisi olla tilanteesta ihan toisenlainen kuvaus.
Sitä suuremmallahan syyllä ero kannattaa ottaa, jos ap on sekopäinen höynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kohtaa aviolupauksen kohdassa myötä- ja vastamäessä et ymmärrä, ap?
Se, että mies luo sitä vastamäkeä aktiivisesti vetämällä kilareita ei ole myöskään aviolupauksen pitämistå, sillä miehen piti kilpailla puolison kunnioituksessa.
Aijoo, itsehän olet täydellinen. 🤦
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Koska se on suuri osa elämääni. En katoa 5 päivänä viikossa 8 tunniksi johonkin tyhjyyteen, jossa ei tapahdu mitään. En minä kuitenkaan mitään salaista tietoa paljasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Koska se on suuri osa elämääni. En katoa 5 päivänä viikossa 8 tunniksi johonkin tyhjyyteen, jossa ei tapahdu mitään. En minä kuitenkaan mitään salaista tietoa paljasta.
Mitä salaista tietoa lähärillä muka on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kohtaa aviolupauksen kohdassa myötä- ja vastamäessä et ymmärrä, ap?
Se, että mies luo sitä vastamäkeä aktiivisesti vetämällä kilareita ei ole myöskään aviolupauksen pitämistå, sillä miehen piti kilpailla puolison kunnioituksessa.
Aijoo, itsehän olet täydellinen. 🤦
Niin, itsekin myönnät, että molemmat ovat rikkoneet aviolupauksensa jo lukuisia kertoja, joten miten yksi rikkomus lisää haittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Koska se on suuri osa elämääni. En katoa 5 päivänä viikossa 8 tunniksi johonkin tyhjyyteen, jossa ei tapahdu mitään. En minä kuitenkaan mitään salaista tietoa paljasta.
Mitä salaista tietoa lähärillä muka on?
Potilastietoja?
Kuulostat rasittavalta ihmiseltä. Toivottavasti mies jättää sinut ja löytää paremman.
Häntä pitäisi kiinnostaa sinun työasioista jauhamiset ja sinua ei kiinnosta hänen asiat.
Miksi jatkat puhumista kun huomaat toisen mielenkiinnon olevan kiinni toisessa asiassa. Jos asiasta ei tarvitse puhua juuri sillä sekunnilla, niin siirrä siitä puhuminen toiseen hetkeen.
Enkä ymmärrä ymmärrä työasioista puhumista vapaa-ajalla. En halua puhua omistani enkä kuunnella myöskään puolison työasioista. Ymmärrän jos puolison keskittyminen herpaantuu, jos jatkuvalla syötöllä tulee puhetta, joka ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Koska se on suuri osa elämääni. En katoa 5 päivänä viikossa 8 tunniksi johonkin tyhjyyteen, jossa ei tapahdu mitään. En minä kuitenkaan mitään salaista tietoa paljasta.
Ja luulet, että sinun työjuttusi ovat muista äärettömän mielenkiintoisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Koska se on suuri osa elämääni. En katoa 5 päivänä viikossa 8 tunniksi johonkin tyhjyyteen, jossa ei tapahdu mitään. En minä kuitenkaan mitään salaista tietoa paljasta.
Just tämä. Työllä voi olla iso vaikutus vapaa-ajan fiiliksiin. Enkä minäkään jatkuvalla syötöllä töistä puhu mutta jollekin haluan purkaa kun tulee tieto muutosneuvotteluista, kollega yrittää viedä työni tai kettuilee muuten vaan, onnistun tai epäonnistun jossain. Niin se mieskin purkaa ja itseasiassa minun mies purkaa ihan päivittäin arkisiakin juttuja paljon enemmän kuin minä.
Tekisin ap:n asemassa saman takaisin. En kuuntelisi kun mies puhuu, puhelin vaan kouraan etkä kommentoi mitään. Jos mies pahastuu niin kerrot että yhtä ikävältä sinustakin tuntuu kun mies ei kuuntele.
Tai sitten kun tilanne rauhoittunut kerrot mitä toivot: että osoittaisi kuunnellen kysymällä tai kommentoimalla jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olet miehesi valinnut!
Niinpä. Ihmetyttää aina nämä puolisoistaan valittavat kun itse kuitenkin sen puolisonsa on valinneet ja yhdessäoloa jatkaneet jopa vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Koska se on suuri osa elämääni. En katoa 5 päivänä viikossa 8 tunniksi johonkin tyhjyyteen, jossa ei tapahdu mitään. En minä kuitenkaan mitään salaista tietoa paljasta.
Ai kamala. Onneksi mulla on viikolla muutakin elämää kuin töitä, niin löytyy puolison kanssa muutakin puhuttavaa. Emme kummatkaan halua puhua työasioista vapaa-ajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te ihmiset oikeasti työasioista puolisonne kanssa?
Miksi??
Koska se on suuri osa elämääni. En katoa 5 päivänä viikossa 8 tunniksi johonkin tyhjyyteen, jossa ei tapahdu mitään. En minä kuitenkaan mitään salaista tietoa paljasta.
Just tämä. Työllä voi olla iso vaikutus vapaa-ajan fiiliksiin. Enkä minäkään jatkuvalla syötöllä töistä puhu mutta jollekin haluan purkaa kun tulee tieto muutosneuvotteluista, kollega yrittää viedä työni tai kettuilee muuten vaan, onnistun tai epäonnistun jossain. Niin se mieskin purkaa ja itseasiassa minun mies purkaa ihan päivittäin arkisiakin juttuja paljon enemmän kuin minä.
Tekisin ap:n asemassa saman takaisin. En kuuntelisi kun mies puhuu, puhelin vaan kouraan etkä kommentoi mitään. Jos mies pahastuu niin kerrot että yhtä ikävältä sinustakin tuntuu kun mies ei kuuntele.
Tai sitten kun tilanne rauhoittunut kerrot mitä toivot: että osoittaisi kuunnellen kysymällä tai kommentoimalla jotakin.
Mitä jos ihan sopisitte, että ei puhuta asioista, jotka eivät toista kiinnosta. Toisen työjutut ovat todellakin aika helvetin ikävystyttäviä. Lyhyesti voi kertoa, jos tapahtui jotain erikoista, mutta ei mitään jaarijaarijaa.
Me dumpattiin kaveripiiristä henkilö, joka joka kerta halusi vain puhua töistä ja töistä, miten hän oli taas niin hienosti hoitanut jonkun homman kun muut eivät osanneet, hän on niin pätevä, hänen työnsä jne. Joka ikisestä asiasta päästiin jollain aasinsillalla hänen työhönsä, hänen työpaikkansa, hänen osaamisensa, homma hoituu.
Oikeasti kukaan ei jaksanut enää kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuttako kamat kassiin ja menoks, homma on taputeltu, jos kommunikaatio on noin heikkoa.
Jep, mutta kun tässä on taka 20 yhteistä vuotta, niin varmaan jotain tarttis kuitenkin jutella ennen sitä. En vaan halua.
Ap
Koko juttu kertoo enemmän sinusta kuin miehestä. Olet tyhmä kuin saapat, kun olet tuollaisen miehen aikanaan ottanut, ja nyt vielä keksit menneisyydestä tekosyytä, ettet lähtisi. No, nauti valinnoistasi, niistä aiemmista ja myös nykyisistä.
Mitä kohtaa aviolupauksen kohdassa myötä- ja vastamäessä et ymmärrä, ap?