Riideltiin (tai mies riiteli eilen aamulla), mitään eibole tapahtunut
Juteltiin eilen aamiaispöydässä mm. mun työasioita, ja kävi taas kerran ilmi, että mies ei todellakaan kuuntele yhtään, mitä hänelle kerron, koska jouduin selittämään samat asiat tuhanteen kertaan. Hän myöskään ei koskaan katso mua silmiin, kun kerron hänelle jotain, vaan esim. eilen samalla luki/silmäili jotain lehteä. Hän ei milloinkaan kysy jatkokysymyksiä, vaan kun olen lopettanut asiastani puhumisen, hän siirtyy heti seuraavaan, itseään koskevaan tai kiinnostavaan asiaan. Painotan, että en todellakaan ole erityisen suulas ja puhu koko ajan omista asioistani, päin vastoin. Mies sen sijaan kertoo illat pitkät työjuttujaan sun muuta, hän puhuu koko ajan.
No, eilen sanoin sitten hänelle, että tämä osoittaa, että et kuuntele mua ollenkaan. Mies vetäisi hirveät kilarit ja alkoi huutaa, että kyllä hän todellakin kuuntelee ja todellakin tietää mistä puhun ja että minä olen vittumainen ja häntä ottaa päähän kun ärsytän häntä.
En sitten enää viitsinyt ollenkaan jatkaa, vaan menin ihan hiljaiseksi ja sellainen olen ollut koko eilisen päivän. Mielestäni on tällä kertaa miehen asia ottaa riita puheeksi. Itse en edes korottanut ääntäni, en mitenkään haukkunut häntä tai ottanut osaa riitaan.
No, mies heräsi aamulla, eikä vieläkään sano mitään. Kysyi jostain lasten asioista, ei muuta.
Voipi olla ero tuloillaan. Näkemyksiä?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Ei muuttako kamat kassiin ja menoks, homma on taputeltu, jos kommunikaatio on noin heikkoa.
Jep, mutta kun tässä on taka 20 yhteistä vuotta, niin varmaan jotain tarttis kuitenkin jutella ennen sitä. En vaan halua.
Ap
No, se mikä tässä silmään pisti, niin ehkä niitä asioita ei kannata kertoa silloin, kun toinen on keskittynyt johonkin muuhun, kuten siihen lehden lukemiseen. Kerro ne tärkeä asiat silloin, kun toisella ei ole jakautunut huomio kaikkeen muuhun.
Ihme tarve höpöttää työasioista toiselle, ihan niin kuin sen pitäisi kiinnostaa.
Mutta jos on pakko, niin opetelkaa tietämään, että toista ei kiinnosta ja teette niistä asioistanne vaikka tiivistelmän.
Ja jos ei itse osaa tiivistää, niin pyydä vaikka tekoälyä tiivistämään, kun ensin kerrot samat asiat sille.
Firmaa ja sukunimiä mainitsematta, tietenkin.
Kuulostaa tutulta. Oma ehdotukseni on pariterapia, jos siis miehesi suostuu sinne lähtemään. Meillä ei suostu, joten olen ottanut tavaksi pyytää miestä laittamaan puhelimen pois siksi aikaan kun puhutaan ja siihen olen tottunut, ettei mitään jatkokysymyksiä todellakaan tule. Miehen käsitys juttelusta on, että jos minä alan kertoa jotain asiaa, niin hänen kuuluu kertoa vastaavanlainen asia omasta elämästään.
Vierailija kirjoitti:
No, se mikä tässä silmään pisti, niin ehkä niitä asioita ei kannata kertoa silloin, kun toinen on keskittynyt johonkin muuhun, kuten siihen lehden lukemiseen. Kerro ne tärkeä asiat silloin, kun toisella ei ole jakautunut huomio kaikkeen muuhun.
Siis ei, einole tästö kyse. Vaan siitä, että mies kertoo unmet ja lammet omista asioistaan ja aina kun hänelle yrittää kertoa jotain, hän vaan lakkaa kuuntelemasta ja keskittyy johonkin muuhun, kuten lehteen tai ihan vaan omiin ajatuksiinsa. Ei reagoi kerrottuun asiaan millään tavalla.
Ap
Tulee mieleen, että teillä on kovin erilainen kommunikaatiotyyli. Miehet aika usein ovat raportoi ja ratkaise tyyppisiä kommunikoijia, eli keskustelu ei jatku, jos sinulla ei ole mitään sellaista mikä vaatii ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuttako kamat kassiin ja menoks, homma on taputeltu, jos kommunikaatio on noin heikkoa.
Jep, mutta kun tässä on taka 20 yhteistä vuotta, niin varmaan jotain tarttis kuitenkin jutella ennen sitä. En vaan halua.
Ap
Oletko siis vasta 20-vuoden jälkeen huomannut ettei mies ole kiinnostunut sinun asioista pätkääkään vai onko tilanne vasta nyt muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Oma ehdotukseni on pariterapia, jos siis miehesi suostuu sinne lähtemään. Meillä ei suostu, joten olen ottanut tavaksi pyytää miestä laittamaan puhelimen pois siksi aikaan kun puhutaan ja siihen olen tottunut, ettei mitään jatkokysymyksiä todellakaan tule. Miehen käsitys juttelusta on, että jos minä alan kertoa jotain asiaa, niin hänen kuuluu kertoa vastaavanlainen asia omasta elämästään.
Ääh. Tajusin juuri, että olen naispuolinen versio teidän kummankin miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Ei muuttako kamat kassiin ja menoks, homma on taputeltu, jos kommunikaatio on noin heikkoa.
nykyajan lyhytpinnaiset. joku viettää 50 - 70 v hääpäiviään. jotain mätää on teissä- heissä.
Oletko sellainen asioiden vatvoja, joka ei edes yritä ratkaista ongelmia, vaan velloo muka kokemissaan vääryyksissä? Jos näin, niin ihmekään, että mies on kyllästynyt. En minäkään sinua montaa kertaa kuuntelisi.
Miestä tuskin kiinnostaa mitä Jaana sanoi tänään töissä tai millainen paita Irmelillä oli päällä.
Toki tämäkin on naisen mielestä vääryys , henkistä väkivaltaa ja turvakotiin lähdön paikka
Vierailija kirjoitti:
Miestä tuskin kiinnostaa mitä Jaana sanoi tänään töissä tai millainen paita Irmelillä oli päällä.
Toki tämäkin on naisen mielestä vääryys , henkistä väkivaltaa ja turvakotiin lähdön paikka
Tuskin ap on kiinnostunut miehen kaikista jutuista mutta silti hän niitä kuuntelee koska hän välittää miehestään. Onko niin että miehet eivät oikeasti välitä kumppaneistaan ja itsekkäästi kuuntelevat vain niitä juttuja joista he itse ovat kiinnostuneita. Ja jos näin on niin miksi he vaativat että naiset kuuntelevat heidän juttujaan vaikka he eivät ole niistä kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuttako kamat kassiin ja menoks, homma on taputeltu, jos kommunikaatio on noin heikkoa.
Jep, mutta kun tässä on taka 20 yhteistä vuotta, niin varmaan jotain tarttis kuitenkin jutella ennen sitä. En vaan halua.
Ap
Eiköhän tuossa ole juteltu kaikki kiinnostava jo moneen kertaan, kun miestä ei tippaakaan kiinnosta. Itse lähdin yli 20 yhteisen vuoden jälkeen enkä ole päivääkään katunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei muuttako kamat kassiin ja menoks, homma on taputeltu, jos kommunikaatio on noin heikkoa.
nykyajan lyhytpinnaiset. joku viettää 50 - 70 v hääpäiviään. jotain mätää on teissä- heissä.
50-70 vuotta yhteistä taivalta on juhlan paikka vain, jos liitto on hyvä. Muuten lähinnä itkemisen ja katumuksen paikka, kun tajuaa tuhlanneensa elämänsä p*skaan.
Mies ei ole aidosti kiinnostunut sinusta, valitettavasti. Eroaisin, pahemmaksi menee vaan.
En ole koskaan jutellut miehelle työasioistani. Ne ovat yhtä kaukana hänen todellisuudestaan kuin hänen työnsä on minun maailmastani, joten miksi ihmeessä käyttäisin meidän molempien aikaa ja energiaa moiseen asiaan. En juttele miehelle silloin, kun hänellä on muuta mielenkiintoisempaa (enkä toisaalta kuuntele miestä, jos minulla on jotain muuta menossa) enkä keksi mitään syytä sille, miksi puolison tulisi olla 24/7 käytettävissä terapeuttisena kuuntelijana.
Näin olemme tilanteessa, jossa toista ihan oikeasti kuunnellaan ja kuullaan, kun hetki on sopiva.
Ei muuttako kamat kassiin ja menoks, homma on taputeltu, jos kommunikaatio on noin heikkoa.