Lue keskustelun säännöt.
Mistä ikääntyneet lapsettomat kokevat mielekkyyttä elämässään?
Kommentit (83)
Miksi tämä kiinnostaa sinua, ap? Vai "kiinnostaa"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär perheineen asuu ulkomailla, poika vaimonsa kanssa toisella puolen Suomea. Tytär soittaa kerran viikossa, käy kerran vuodessa ja on viikon, poika ei soita juuri milloinkaan ja käy pikaisesti kerran vuodessa. Kasvatin, koulutin ja rakastin. Viimeiset 30 vuotta on saanut olla heistä "rauhassa". Iso ikävä, mutta minkäs teen.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kun kuusikymppistä tuttavaani seuraa niin ei paljon mistään. Yksinäinen on. Uppoutuu harrastuksiinsa, jotka kuitenkin vaikuttavat olevan lähinnä sen tyhjyyden täyttämistä.
Vaikka olisi lapsia niin voi olla yksinäinen.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kun kuusikymppistä tuttavaani seuraa niin ei paljon mistään. Yksinäinen on. Uppoutuu harrastuksiinsa, jotka kuitenkin vaikuttavat olevan lähinnä sen tyhjyyden täyttämistä.
Missa muiden ihmisten arvostus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, elän vaan ihan normaalia elämää. En pidä lapsista, joten ilman niitä elämä on ollut mielekkäämpää. N60+
Ei sinustakaan kukaan pidä.
Ainakin sinä minusta tykkäät, ainakin pikkasen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten tehtävä ei ole tuoda mielekkyyttä vanhempiensa elämään. Oman äitini elämä on aina ollut tyhjää. Hän teki selväksi että me lapset häiritsemme häntä. Perhe häiritsee häntä. Aviomies häiritsee. Työt häiritsevät. Nyt on päässyt meistä kaikista eroon. Hän on ollut eläkkeellä yli 30 vuotta ja hänellä on TYLSÄÄ.
Ei tarvitse odottaa sitä aikaa "kun lapset lähtevät kotoa". 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kun kuusikymppistä tuttavaani seuraa niin ei paljon mistään. Yksinäinen on. Uppoutuu harrastuksiinsa, jotka kuitenkin vaikuttavat olevan lähinnä sen tyhjyyden täyttämistä.
Vaikka olisi lapsia niin voi olla yksinäinen.
Minun lapseni kuoli nuorena aikuisena.
Mene töihin, ota Ukko Ylijumala sydämeesi. Muuta neuvoa ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:llä jotain pahasti vinossa, jos elämän ehtoolla ainoa mikä tuo mielekkyyttä ovat jälkeläiset.
60+ tuttava nainen leikkii hyvää mummoa, vaikka todellisuudessa tapaa heitä vain velvollisuudesta, pakko synttärit, rippijuhlat jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
60+ tuttava nainen leikkii hyvää mummoa, vaikka todellisuudessa tapaa heitä vain velvollisuudesta, pakko synttärit, rippijuhlat jne.
Olisin mielelläni mummo, mutta en halua tunkeutua väkisin. Omat harrastukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse odottaa sitä aikaa "kun lapset lähtevät kotoa". 😄
Et ihan ehkä tiedä, miltä se kokemus voi tuntua.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kun kuusikymppistä tuttavaani seuraa niin ei paljon mistään. Yksinäinen on. Uppoutuu harrastuksiinsa, jotka kuitenkin vaikuttavat olevan lähinnä sen tyhjyyden täyttämistä.
Sulla sentään mielenkiinnon kohteena vahtia toisia.
Mut kyllä mahtaa olla toisilla vaikeaa ja tylsää kun on muitakin harrastuksia.
Pääsin eläkkeelle ja nythän se riemu vasta repesikin kun voin tehdä mitä haluan ja milloin haluan tai olla tekemättä mitään. Heti alkuun reissasin ympäri maailmaa ja sitten tein elämäni parhaan ratkaisun eli otin koiran, ja pian toisenkin. Ulkomaanmatkailu vaihtui kotimaan luontokohteisiin jossa mennään rinkka selässä, telttaillaan, mökkeillään ja nautitaan luonnosta. En ole osannut lapsia tai edes miestä kaivata. Jos haluan juttuseuraa pirautan sisaruksilleni tai kavereilleni ja teen treffit. Elämä on ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kun kuusikymppistä tuttavaani seuraa niin ei paljon mistään. Yksinäinen on. Uppoutuu harrastuksiinsa, jotka kuitenkin vaikuttavat olevan lähinnä sen tyhjyyden täyttämistä.
Minulla 19 sisarusten lasta .Ihan kiva tavata, rakastan lapsia.Mutta itsellä ei ole tietyistä syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vapaus! Voidaan olla ja mennä vapaa-ajalla miten huvittaa.
Jos on ikääntynyt niin ei sen ikäisellä asu lapset enää kotona. Yhtä lailla voi mennä ja tulla niin kun huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse odottaa sitä aikaa "kun lapset lähtevät kotoa". 😄
Et ihan ehkä tiedä, miltä se kokemus voi tuntua.
Et sinäkään voi millään tietää kun kaikki ei tunne samalla tavalla. Esimerkkinä toiset on ylpeitä kun tytär tai poika lähtee opiskelemaan, armeijaan tai muuten pois kotoa. Toisille se on taas itkua parkua.
Ei sinustakaan kukaan pidä.