Mitä ajattelet, jos aikuinen lapsi ei ole yhteydessä vanhempiensa?

Onko vanhemmat yhteydessä lapsiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a, taitaa olla aikuista lasta kaltoinkohdeltu silloin kun hän oli avuton lapsi ja riippuvainen vanhemmistaan. Minun lapsuudessani ainakin piiska viuhui vähän turhan tiuhaan tahtiin ja henkinen pahoinpitely oli päivittäistä. Omien lasten synnyttyä on omat lapsuudentraumat nousseet pintaan ja yhteys on katkennut vanhempiini. Aina kun aikuinen lapsi katkaisee yhteyden tai edes vetäytyy ja yhteydenpito vähenee on taustasyy vanhempien käytös lapsuudessa. Se ei ole kiittämättömyyttä tai muuta jolla vanhemmat yrittävät syyllistää, vaan keino suojella viimeinkin itseään.

Juuri näin. Omassa perheessäni myös vanhemman päihteiden käyttö ja viinanhuuruinen sekoilu ovat vahvassa roolissa siinä, miksi välejä ei oikeastaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista!

Omat lapset ovat päivittäin/viikoittain yhteydessä, tavataan usein ja lomaillaan yhdessä

Mua jotenkin säälittää nämä perheet, joissa vanhemmat kuljettaa perässään vielä aikuisia lapsiaankin. Jään aina miettimään kummat siinä on alisteisessa asemassa, kuka esim päättäänyt lomakohteen, maksaako vanhemmat kaiken, jne. 

Viimeksi kun oltiin lomalennolla, mummi kantoi sitä huutavaa toukkaa koko lennon ajan. 

Sinäkin olet ollut huutava toukka. Kuka sinua kantoi?

Minua ei onneksi viety lentokoneeseen huutamaan muiden riesaksi.

Ajattelen että siihen on todennäköisesti erittäin hyviä syitä. 

Roolileikkiä. Minun nyt täytyy näytellä tässä teatterissa mukana vaikka haluaisin höylätä ranteitani auki yksinäni jossain yksiössä, koska olen syntynyt tällaiseen perheeseen, jossa ollaan yhtä suurta perhettä. Luepa vaikka tätä palstaa joulunaikoihin, kuinka moni haluaisi esim viettää sitä joulua oman perheen kanssa, mutta on pakotettu menemään sinne ”anoppilaan”.

Minulle sopisi oikein hyvin ettei tarvitsisi järjestää joulua 12-17 hengelle joka vuosi mutta jo marraskuussa alkaa kysely että onhan joulu meillä kuten aina. Päinvastoin tuntuu siltä että mieluummin säästävät omat rahansa ja energiansa joulunviettoon eikä sen valmisteluihin

ei ed

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Mitä muutakaan?

Ajatteletko, että lapsen tai vanhemman pitäisi tehdä enemmän yhteyden eteen? Onko jompikumpi syypää? Voiko olla hyvää syytä?

Välien katkaisemiseen on aina hyvä syy. Kannattaa mennä peilin eteen.

Ne välit voi katketa ihan luonnostaankin. Veljeni on erakkoluonne, joka on vetäytynyt omaan kuplaansa ilman mitään draamaa. 

Roolileikkiä. Minun nyt täytyy näytellä tässä teatterissa mukana vaikka haluaisin höylätä ranteitani auki yksinäni jossain yksiössä, koska olen syntynyt tällaiseen perheeseen, jossa ollaan yhtä suurta perhettä. Luepa vaikka tätä palstaa joulunaikoihin, kuinka moni haluaisi esim viettää sitä joulua oman perheen kanssa, mutta on pakotettu menemään sinne ”anoppilaan”.

Allekirjoitan tämän. En usko, että olimme perheenä näin tiivis, jos äiti ei asiassa päsmäröisi. Varsinkin veljestäni huomaa selkeiten, että hän olisi mielellään jossain muualla. 

Mitä tarkoitat päsmäröinnillä?

Yleensä vain painavista syistä aikuinen lapsi katoaa vanhempiensa elämästä. Se on pitkällisen harkinnan tulos silloin, kun kaikki muut keinot tilanteen korjaamiseksi on jo käytetty. 

Olen tuollainen aikuinen lapsi, mutta en avaa syitä tässä sen enempää. Sanoisin vain, että turha näitä on ulkopuolisen pohtia, koska ette tiedä kaikesta mitä perheen sisällä on tapahtunut.

Mikäli puolestaan tarkoituksesi on auttaa ja tukea asianosaisia, niin sitten voit varovasti ja hienotunteisesti keskustella, jos olet läheinen. Muutoin älä sitä tee, sillä pelkästään omaa uteliaisuutta tyydyttääksesi avaat toiselle todella kipeitä asioita tai trauma-arkun.

Vierailija kirjoitti:

Roolileikkiä. Minun nyt täytyy näytellä tässä teatterissa mukana vaikka haluaisin höylätä ranteitani auki yksinäni jossain yksiössä, koska olen syntynyt tällaiseen perheeseen, jossa ollaan yhtä suurta perhettä. Luepa vaikka tätä palstaa joulunaikoihin, kuinka moni haluaisi esim viettää sitä joulua oman perheen kanssa, mutta on pakotettu menemään sinne ”anoppilaan”.

Allekirjoitan tämän. En usko, että olimme perheenä näin tiivis, jos äiti ei asiassa päsmäröisi. Varsinkin veljestäni huomaa selkeiten, että hän olisi mielellään jossain muualla. 

Mitä tarkoitat päsmäröinnillä?

Hänellä on ns ohjat käsissä, kyselee kuulumisia, soittaa, varaa lomamatkat, järjestää mökki viikonloppuja, kutsuu lapsuudenkotiin, eli on se aktiivisin toimija.

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a, taitaa olla aikuista lasta kaltoinkohdeltu silloin kun hän oli avuton lapsi ja riippuvainen vanhemmistaan. Minun lapsuudessani ainakin piiska viuhui vähän turhan tiuhaan tahtiin ja henkinen pahoinpitely oli päivittäistä. Omien lasten synnyttyä on omat lapsuudentraumat nousseet pintaan ja yhteys on katkennut vanhempiini. Aina kun aikuinen lapsi katkaisee yhteyden tai edes vetäytyy ja yhteydenpito vähenee on taustasyy vanhempien käytös lapsuudessa. Se ei ole kiittämättömyyttä tai muuta jolla vanhemmat yrittävät syyllistää, vaan keino suojella viimeinkin itseään.

Samanlainen tarina täälläkin. Lasten saannin jälkeen sitä vasta ymmärsi, miten lapsena saadut koivuniemen herrat ja tukkapöllyt ovat oikein vaikuttaneet. Tai isän tapa pitää mykkäkoulua ja odottaa anteeksipyyntöä muilta mutta itse ei sitä koskaan tee. 

Kun siihen lisää kaiken muun huonon käytöksen vanhemman puolelta, niin johonkin se raja on vedettävä. Itse tulin siihen tulokseen, että mielummin etäiset välit kuin jatkuva ahdistunut olo.

En tiedä ketään tällaista. Ajattelisin, että vanhemmat tai lapsi on jotenkin outoja. Kun ei tunne tapausta niin ei oikein pidä alkaa luulottelemaankaan, että ehkä sitä, tätä, tuota on varmaan tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Mitä muutakaan?

Ajatteletko, että lapsen tai vanhemman pitäisi tehdä enemmän yhteyden eteen? Onko jompikumpi syypää? Voiko olla hyvää syytä?

Välien katkaisemiseen on aina hyvä syy. Kannattaa mennä peilin eteen.

Esimerkiksi kun lompakko on tyhjä, niin silloin lapsia ei kiinnosta olla tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Surullista!

Omat lapset ovat päivittäin/viikoittain yhteydessä, tavataan usein ja lomaillaan yhdessä

Super ahdistava ajatuskin. 

Mitä ahdistavaa rakastavissa väleissä vanhempien+lasten+lastenlasten tai sisarusten välillä on?

Kuopus (24) asuu yksin, on juuri muuttamassa uuteen kaupunkiin ja työhön ja purkaa intoaan ja jännitystään perheryhmään. Sisarukset ovat auttaneet muuton ensivaiheessa. Me vanhemmat olemme nyt kauempana joten päivittää tilannetta.

Muiden kanssa jutellan työmatkoista, mökin hankinnasta, lastenlasten jutuista, säästä ja vaikka siitä mitä herkkua,tehdään kun seuraavan kerran tapaamme. Vapaaehtoisesti:)

Meidän ystäväpiireissä tällaiset välit ja yhteydenpito on ihan normaalia kaikilla

Omat lapset ovat päivittäin/viikoittain yhteydessä, tavataan usein ja lomaillaan yhdessä.

Ajattelisin, että perheensä on tapahtunut jotain niin pahaa, ettei aikuisen lapsen psyyke kestä olla yhteydessä.

Itsellä on narsisti, väkivaltainen isä, johon välit poikki. Äitiin on myös pakko ollut ottaa etäsyyttä samasta syystä, kun elefantista huoneessa ei saa puhua. 

Ihan normaalia erilleen kasvamista. Kysytään näin: Olisitko vapaa-ajalla yhteyksissä vanhempiesi kaltaisiin ihmisiin, jos he eivät olisi vanhempiasi vaan esim. työkavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Mitä muutakaan?

Ajatteletko, että lapsen tai vanhemman pitäisi tehdä enemmän yhteyden eteen? Onko jompikumpi syypää? Voiko olla hyvää syytä?

Kyllä siihen on aina syynsä miksi välit ovat katkenneet. 

Ja jos lapsi ei ole narkkari tai rikollinen niin kyllä se syy välien katkeamiseen löytyy vanhemmista.

Äiti esim. on narsisti joka on petoksella yrittänyt viedä tyttärensä perinnön tms. ( tosi tapaus) 

En mitään. Jos aikuinen lapsi ei pidä yhteyttä, hän ei pidä. Aikuisena on oma elämä ja oma vastuu tekemisistään.

Sitä, että vanhempi voi itsekin olla yhteydessä ja aikuisella on omakin elämä. Tai sitten on mennyt välit poikki tai jokin yhteys katkennut.

Riippuu syystä, jota minä en esimerkiksi ulkopuolisena yleensä näe. Näennäisesti vanhempi voi olla ulkokultainen, mutta kotioloissa vaikka pahoinpidellyt tai on alkoholisti, jota lapset eivät halua enää paapoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullista. Mitä muutakaan?

Ajatteletko, että lapsen tai vanhemman pitäisi tehdä enemmän yhteyden eteen? Onko jompikumpi syypää? Voiko olla hyvää syytä?

Kyllä siihen on aina syynsä miksi välit ovat katkenneet. 

Ja jos lapsi ei ole narkkari tai rikollinen niin kyllä se syy välien katkeamiseen löytyy vanhemmista.

Äiti esim. on narsisti joka on petoksella yrittänyt viedä tyttärensä perinnön tms. ( tosi tapaus) 

Silläkin on eroa ovatko välit katkenneet vai ajautuneet erilleen.

Joskus ei vain ole vanhempien kanssa mitään yhteistä eikä siihen tarvita mitään draamaa.