Voiko toiseen vaikuttaa, jos hän on päättänyt erota?

Tunteita ei voi pakottaa, joten jos toinen sanoo, ettei enää rakasta, niin kyllä se on sitten siinä. Ei se auta, että nöyryyttää itseään kysymällä, että mikset rakasta ja voinko tehdä jotain toisin, että alkaisit taas rakastaa. Ja rakkaudettomassa suhteessa ei varmasti ole hyvä olla. 

Toiseen voi vaikuttaa, mutta ei kannata, koska jos saatkin toisen jäämään teet pidemmällä aikavälillä suurta vahinkoa itsellesi. Kärsitte lisää ja lopulta hän lähtee kuitenkin.

Anna hänen mennä.

Sanoisin että yleensä ei voi. Jos eroa haluava on päättänyt ettei halua enää jatkaa, esim. rakastuttuaan johonkin toiseen tai ollessaan sitä mieltä, että ansaitsee jotain parempaa elämäänsä. Silloin ei mikään järkeily tai keskustelu saa toista muuttamaan mieltään ja tämä tilanne oli esimerkiksi ex-vaimoni kohdalla. Hänelle ikävä kyllä selvisi vasta jälkikäteen ettei sitä parempaa ole aina saatavilla eron jälkeen. Noh, meillä molemmilla on nyt uudet elämät, oli se sitten hyvä tai huono asia.

Silloin voi keskustelulle olla mahdollisuus jos kipuillaan jotain yhteiseen elämään liittyvää asiaa joka on mahdollista korjata ja jatkaa elämää yhdessä.

Miksi ihmeessä haluaisit olla ihmisen kanssa, joka haluaa erota? 

Kyllähän monet pysyvät yhdessä ihan taloudellisten tai käytännön syiden vuoksi, vaikka tunteita ei enää olisi.

Minulla on avopuolison kanssa tilanne, että hän on ilmaissut halunsa erota ajat sitten, mutta ei tee elettäkään toteuttaakseen tätä. Asumme minun omistamassani asunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole aina varma ero. Sanoiko hän tuon vihaisena vai ottiko puheeksi rauhallisessa tilanteessa? Minun mieheni on uhannut erota kymmeniä kertoja aina vihaisena. Kerran oltiin sovussa ja ihan rauhassa saunassa niin hän Otto puheeksi että haluaa erota. Minä tietysti purskahdin itkuun ja siinä sovussa päätettiin erota. Myöhemmin kuitenkin muutimme mielemme ja olemme edelleen yhdessä.

Eli haluaisiko miehesi erota, mutta ei vaan saa sitä sanottua kun ei halua itkettää sinua? Miksi joku haluaisi olla sellaisessa suhteessa?

Meidän suhde on niin monimutkainen että minulla menisi viikko selittää kaikki kuviot ja että miksi olemme vieläkin yhdessä. Mutta minun itku ei vaikuta hänen päätökseensä. Kai se on vain niin että me silti rakastetaan toisiamme loppujen lopuksi vaikka olemme kohdelleet toisiamme huonosti. 

 

Ymmärrän että hän on käyttänyt henkistä väkivaltaa mutta joku siinä on että emme halua olla erossakaan. Minä kerran lähdin lätkimään ja olimme puoli vuotta erossa mutta palasimme sitten yhteen. Joo kuulostaa varmasti sairaalta mutta nyt on kuitenkin kaikki selvitetty ja hyvin.

Kuulostaa läheisriippuvaiselta suhteelta.

Riippuu vähän syystä. Jos on jotain selvittämättömiä asioita tai väärinkäsityksia niin saattaa sopu tullakin. Jos kolmansia osapuolia tai muuta vakavaa ongelmaa niin sitten tuskin edes kannattaa yrittää mitään.

Yksikään mies ei lähde suhteesta ellei sillä ole jo joku uusi kiikarissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mielestä voi keskustella. Jos toinen sanoo, että ei enää rakasta, niin kuinka hän sen tietää. Onko ihastus vähentynyt vai onko syvempi syy. Mulla itselläni rakkaus loppui siksi, että toinen oli julma ja ehdoton joka asiassa. Meidän yhteinen koira oli se viimeinen pisara. Hän vain päätti, ettei enää vie sitä ulos ja piste. Mä sanoin, että ei voi olla niin, koska koira on perheenjäsen ja jos mulla on pidempi päivä, hänen täytyy viedä se ulos päivällä, vaikka joutuisin hoitamaan aamu- ja iltalenkit yksin. Näitä asioita oli siis monta muutakin, missä tuli ilmi, kuinka julma hän on pohjimmiltaan. Mulla oli kerran e-pilleriresepti apteekkiin, muttei varaa ostaa niitä sillä hetkellä. Hän sanoi, että ole sitten ilman niitä. Ei antanut rahaa, vaikka kyse oli muutamasta kympistä. Siinä kävi niin, että ostin kondomipaketin ja sanoin, että selvä, näitä sitten käytetään jatkossa. Olin pelkästään hänen takiaan ne pillerit ottanut alun perin, en itseni takia. Tuollaisista julmista teoista se rakkaus kuolee.

Ja silti piti seksiäkin harrastaa tuollaisen ääliön kanssa? Yäk.

Miksi kukaan haluaisi roikkua ihmisessä, joka sanoo, ettei rakasta ja haluaa eron? Ei ainakaan tervepäinen ihminen halua. 

Halusin aikanaan erota, mies ei. En halunnut terapiaan, en halunnut oikein jutellakaan kun tuntui, että asiat meni vain enemmän solmuun. Näin jälkiviisaana välillä mietin, että olisi pitänyt yrittää enemmän. Koska ei se ruoho ole sen vihreämpää aidan toisella puolella vaikka hetkellisesti voisi siltä tuntuakin. 

Kävimme anopin luona kylässä, ja takaisin tullessa tuli tunne, että haluaisin erota. Ei siksi, että puolisoni olisi jotenkin väärä, vaan halusin eroon anopistani.

Kotiin päästyämme puolisoni huokaisi, että onneksi ei tarvitse hetkeen taas nähdä sukulaisia. Silloin tiesin, että ei ole mitään syytä erota.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään mies ei lähde suhteesta ellei sillä ole jo joku uusi kiikarissa. 

Luin koko ketjun läpi, ja sen paremmin aloituksesta kuin mistään muustakaan ei käy ilmi, että ap olisi nainen ja eroa haluava kumppani mies. Taas siis tehdään oletuksia ilman tietoa.

Minä haluan myös erota ja tilanne on perheessämme todella vaikea. Kotona on riidelty jo pitkään ja se vaikuttaa lastenkin käytökseen. Mun mies ei halua erota, hän haluaa kaikin tavoin pitää kiinni parisuhteesta. Mm rehkii kotitöitä ihan hulluna, on takertuva ja kulkee perässäni narisemassa, että eikös meillä ole kaikki ihan hyvin. Hänellä on vaikeuksia ottaa vastaan kommunikaatiota ja tuskastun, kun saa hänelle mitään asioita perille. Ei mene monimutkaiset, mutta ei helpotkaan asiat. Ei kirjallisessa, eikä puhutussa muodossa. Tää on aivan jatkuvaa, joka päiväistä, useita asioita päivässä ja jopa tunnissa. Ihmettelen kuinka hän voi pärjätä töissä, mutta ilmeisesti tämä koskee vaan meitä perheenjäseniä, koska hän edelleen on työelämässä. Meillä kummallakin on todella vähän ihmisiä lähipiirissä. Usein mietin, että jos eroamme se vaikuttaa myös muihin ihmisiin todella paljon. Ja toisaalta taas mietin, että ehkä tämä meidän tilanne on se, jonka vuoksi olemme niin eristyksissä kaikesta muusta. Olen hakenut avioeroa ja talomme on myynnissä - jos talo myydään, muutan pois. Mutta jos ei myydä, niin en tiedä mitä tapahtuu. Joudun todellakin luopumaan omasta itsestäni tässä ja pelkään, että lastenkin pahoinvointi on jo hälyyttävällä tasolla. 

Minuun ei ole voinut vaikuttaa mitenkään 

Vierailija kirjoitti:

Mun mies hommasi toisen naisen ja ero oli pelkkä lyhyt ilmoitus minulle, ettei rakasta. Sinne vetäistiin vessanpönttöön koko 21 vuoden suhde ja ydinperhe. Minulta ei kysytty yhtään mitään. Enkä ruikuttanut perään, koska tiesin, että se oli niinkuin sitten siinä.

Asialista voi olla lyhyt.

Meillä kävi näin, mies sanoi ettei enää rakasta ja haluaa erota. Alkujärkytyksen jälkeen ehdotin että katsottaisiin yhdessä vielä vuoden loppuun saakka, eli muutamia kuukausia. Että jos sitten edelleen haluaa erota, niin tehdään.

Ei erottu. Miehen ahdistuksen syynä oli työuupumus, ei parisuhde. Ei vaan sitä siinä kohtaa kyennyt erittelemään.

Kyllä mä yritin, mutta kun toinen oli jo eropäätöksensä tehnyt, niin eipä sitä voi sitten enää estääkään.