Miksiköhän niin moni yli nelikymppinen nainen eroaa?

Olen jo melkein viisikymppinen (täytän tänä vuonna) ja olen eroamassa siksi, että en halua enää siivota aikuisen ihmisen sotkuja. Käytän sen ajan mieluummin sellaisiin asioihin, joista pidän: 

Kuulemma miehet tyytyy naiseen ja menee niiden kanssa naimisiin vaikkei rakasta. Naisille asia selviää jossain vaiheessa, joten he ottavat eron kun lapset ei ole enää ihan pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuosien aiheuttamat mielialanmuutokset. 

Miehelläkin on vaihdevuodet, kun testotasot tippuvat ja alkavat muistuttaa enemmän äitejään.

No tätähän se onkin! Jestas sentään, kun olen tässä viime kuukausina miettinyt, että viisikymppinen mieheni on aina vain enemmän käytökseltään kuin äitinsä oli, eikä hyvällä tavalla... 😳

Vierailija kirjoitti:

Lapset on saatu isoksi ja pitäis alkaa elämään sen miehen kanssa, joka on vieroittanut itsensä perheestä kokonaan. Ja sitten sitä tulee ajatelleeksi, että haluanko mä oikeesti miehen, joka ei tee mun kanssa yhtään mitään, ei ole kiinnostunut minusta (tai edes niistä lapsista) ja kulkee vain omia menojaan välittämättä kenestäkään muusta paitsi itsestään.

Siihen kun vastaa tuloksena on ero.

Varsinkin, kun se mies on kiinnostunut puolisostaan vain oman stressin purkamiseen ja seksiin (joka sekin on stressin purkamista).

Ehkä ei jaksa toimia kynnysnattona 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neljänkympin kriisi, puumavuodet, viimeinen mahdollisuus testata markkina-arvo-  naisella halut on huipussaan juuri menopaussin kynnyksellä. Nähdään kaikki kaksilahkeiset potentiaalisina ihannemiehinä. Minä perheenäiti haksahdin samaan, onneksi en edennyt pidemmälle ja rikkonut mitään, ystäväni järkevyyden esikuva hänelle kävi samoin  - tekivät miehensä kanssa päätöksen jatkaa, toinen ystäväni erosi, kolmas aloitti baarissa käymisen joksikin aikaa uudestaan ja käyttäytyi kuin puoliso ja lapset eivät odottaisi kotona. Biologiaa - sitä se on.

Mun mies hommasi myös reilu nelikymppisenä toisen naisen ja jätti mut sen takia. Yhdessä 21 vuotta. Ero oli pelkkä lyhyt yllättävä ilmoitus minulle. Ja sitten olikin vetäisty koko ydinperhe ja 21 vuotta vessanpöntöstä alas.

Mulla tismalleen sama, paitsi hieman pitempään oltiin yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Tulee yhtäkkiä mieleen et pitää vielä testata omaa markkina arvoa.

..mustaa patukkaa tarjolla..sitä haluavat..

Ovat täysin sairaita päästänsä

Olin 38v, kun erosin 20 vuotisesta suhteesta. Ex teki selväksi ettei seurani kiinnostanut. Mitään ei tehty yhdessä eikä mistään puhuttu, vaikka yritin vaikka mitä ehdottaa. Ex ulkoisti itsensä perheestä kokonaan. Tuli se päivä, että tajusin etten todellakaan vietä loppuelämääni hänen kanssaan. Olin aina yksin. 

Eron jälkeen todella varmistui, että ero oli tarpeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee yhtäkkiä mieleen et pitää vielä testata omaa markkina arvoa.

..mustaa patukkaa tarjolla..sitä haluavat..

En kyllä tunne ketään, joka olisi käynyt Gambiassa, järjestääkö Finnair sinne paljonkin matkoja, niinkuin vaikka sinne Thaimaaseen?

Vierailija kirjoitti:

Suurella osalla tarve parisuhteeseen perustuu lähinnä lisääntymisviettiin. Hormoneihin. Johan sekin sen kertoo, että seksi kiinnostaa lähinnä ovulaation aikaan. Ja kun se systeemi alkaa tulla tiensä päähän, niin sitä alkaa huomata, että monet muut asiat elämässä - ellei kaikki - on kiinnostavampaa, kuin miehet ja sietokynnys yhtään millekään elämää vaikeuttavalle muuttuu kuopaksi.

Juu, kyä näin o.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelikymppisenä saattaa tulla mitta täyteen erinäisistä asioista. Huom. en sano, että ero olisi aina sen jätetyn osapuolen vika, jos kyse on mitan täyteen tulemisesta. Se voi olla todellinen kokemus tai sitten nk. neljänkympin kriisi, joka koostuu varmasti monesta osasta, joista yhtenä hormonitoiminta.

Totta. Miehelle tulee mitta täyteen vaimon lihoamista. 

Ajatella, ja kaikki muuko on miehen mielestä liitossa hyvin? Palvelu pelaa eikä naikkosen kaakatuksesta tarvi välittää? Taivaassa solmittu liitto!

Lihovat emakoiksi heti kun ikää tulee yli 30.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neljänkympin kriisi, puumavuodet, viimeinen mahdollisuus testata markkina-arvo-  naisella halut on huipussaan juuri menopaussin kynnyksellä. Nähdään kaikki kaksilahkeiset potentiaalisina ihannemiehinä. Minä perheenäiti haksahdin samaan, onneksi en edennyt pidemmälle ja rikkonut mitään, ystäväni järkevyyden esikuva hänelle kävi samoin  - tekivät miehensä kanssa päätöksen jatkaa, toinen ystäväni erosi, kolmas aloitti baarissa käymisen joksikin aikaa uudestaan ja käyttäytyi kuin puoliso ja lapset eivät odottaisi kotona. Biologiaa - sitä se on.

Mun mies hommasi myös reilu nelikymppisenä toisen naisen ja jätti mut sen takia. Yhdessä 21 vuotta. Ero oli pelkkä lyhyt yllättävä ilmoitus minulle. Ja sitten olikin vetäisty koko ydinperhe ja 21 vuotta vessanpöntöstä alas.

Mulla tismalleen sama, paitsi hieman pitempään oltiin yhdessä.

Mulla sama mutta sukupuolet toisinpäin.

Kun on To do -listan lapset tehty, on aika siirtyä uuteen elämänvaiheeseen.

Työntäkää to do listat per see seenne

Vierailija kirjoitti:

Olin 38v, kun erosin 20 vuotisesta suhteesta. Ex teki selväksi ettei seurani kiinnostanut. Mitään ei tehty yhdessä eikä mistään puhuttu, vaikka yritin vaikka mitä ehdottaa. Ex ulkoisti itsensä perheestä kokonaan. Tuli se päivä, että tajusin etten todellakaan vietä loppuelämääni hänen kanssaan. Olin aina yksin. 

Eron jälkeen todella varmistui, että ero oli tarpeen. 

Sama. Olin vaan nuorempi silloin.

Exä vietti jopa kesälomat erillään. Ei viihtynyt meidän kanssa.

Sitten kun ero tuli, olisi viihtynyt niin hyvin. Hullu niitä puheita olis uskonut, kun teot kertoivat ihan muuta.

40-60+ miehissä on vähän sellaisia joiden kanssa voisi olla. Puhumattomia, epäkohteliaita, epäsiistejä, äreitä, käyttävät helposti naisia hyväksi, kun lähemmin tutustuu. Mitä vanhempi mies, sitä hankalampi. Miehet vanhenee nopeammin kognitiivisesti kuin naiset, onhan heidän eliniänodotekin paljon naisia alhaisempi. Naiset on nykyään hyvätuloisia, että erittäin.hyvin pärjäävät omillaan ja hetken hurmaa löytyy helposti, jos sellaista kaipaa.

Eiköhän sitä ole ne kaksi eropiikkiä. Pikkulapsiaikana, jolloin usein mies on aktiivinen eron suhteen (jättää perheensä) Ja sitten lasten itsenäistyessä usein nainen huomaa, ettei se puoliso olekaan sitä, mitä loppuelämältä haluaa (kasvoille erilleen)

Miehet eltaantuu 40+.