Onko teidän perheessä itsestään selvää, että lapset menee lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että tällä palstalla on paljonkin näitä "elämämkoululaisia", joidenka jälkikasvu ei edes pääsisi lukioon, vaikka yrittäisi, siksi aloitukseen tullut niin paljon alapeukkuja. Itse kuulin vanhempienillassa, että monenkin lapset joutuvat oikein petraamaan nyt 9.-luokan lopussa, että keskiarvo nousisi sen verran, että pääsisi AMIKSEEN !
Aika hurjalta tuntui, kun meillä lähinnä valitaan, että mihin lukioon nuori itse haluaa mennä, onko kulkuyhteyksillä, kavereilla, valinnaisaineilla vai opettajilla / koulun maineella eniten merkitystä valinnassa.

Mikä on elämämkoululainen? 

Minulla on  3 lasta ja yksi valitsi uransa niin, ettei tarvinnut lukiota, itsenäinen yrittäjä

Elämämkoululainen on sellainen, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yleensä heillä menee aika heikosti. Yrittäjyys voi olla ainoa vaihtoehto, jos ei ole koulutusta, koska ilman koulutusta ei pääse töihin. 

Vanhemmissa ikäluokissa on paljonkin ihmisiä, jotka ovat käyneet pelkän kansakoulun tai korkeintaan keskikoulun. Lasketaanko heidätkin elämänkoululaisiksi?

Ei voi verrata. Aika oli heidän nuoruudessaan aivan toisenlainen. Silloin töihin pääsyyn riitti, että oppivelvollisuus oli suoritettu. Lukio oli maksullinen, ja ammattikouluja oli vain isommilla paikkakunnilla.

Vierailija kirjoitti:

Sanon omasta puolestani, että valitsemalla lukion olisin tuhonnut mahdollisuuteni jatko-opintoihin. Ei niillä papereilla olisi päässyt amikseen haluamalleni alalle, jos olisin yleensäkään päässyt edes läpi kirjoituksista. Tästä saatiin aikaan valtava perheriita minkä seurauksena karkasin väliaikaisesti kotoa. Erikoisinta on, että innokkaimmin minua oli lukioon työntämässä äitini, joka lopetti oppikoulun kun sai kahtena peräkkäisenä vuotena ehdot. Omalle lapelleni en tekisi samaa, vaan hän saa valita ihan itse, oli se valinta kumpi tahansa. Sitä paitsi jos amiksen jälkeen huomaa tarvitsevansa lukiosivistystä, on mahdollista opiskella lisää aikuislukiossa.

Äitisi puhui siis kokemuksesta ja toivoi kovasti, että sinun polkusi olisi elämässä helpompi. Sääli, että et tajunnut sitä.

Tytär sinne halusi ja meni; lukion jälkeen pääsi opiskelemaan mitä halusi.

Itsellä peruskoulun ka 6,1 ja ammattikoulun 5,8; en päässyt  Suomessa tekuun, mutta Ruotsissa kylläkin (olen umpiugri ja lyhyt ruotsi viitonen) . Tökki se aluksi, mutta civilingengöriksi valmistuin normiajassa. Suomeen palattua hain teknilliseen korkeakouluun (teknillinen yliopisto nykyään) ja valmistuin diplomi-insinööriksi vajaassa kolmessa vuodessa ja tekniikan lisenssiaatiksi 4,5 vuodessa (opintojen aloituksesta). Yliopistoon oli ainakin ennen helpompi päästä amistodistuksella kuin yo-todistuksella, nyky systeemistä ei kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saa itse valita" täällä sanotaan, 
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?

ap

Miksi mennä lukioon, jos nuori haluaa opiskella  esim. kampaajaksi, sähköasentajaksi, metsäkoneen kuljettajaksi,  merkonomiksi tai mihin tahansa muuhun ammattiin, johin voi opiskella ammattikoulussa. Ap:n avaus on äärimmäisen typerä. 

Jos lapsi on koko elämänsä kasvanut ympäristössä, jossa akateeminen koulutus on normaalia ja jopa oletusarvo, niin on aika epätodennäköistä, että hän yhtäkkiä edes haluaisi lähteä metsäkoneen kuljettajaksi. Usein tällainen nuori kokee itsekin, että lukio on hänelle se luonnollinen jatkumo.

Vanhempien koulutustaso vaikuttaa suoraan siihen, mille koulutuspolulle lapsi päätyy 

Suomessa ja muualla:

jos vanhemmilla on korkeakoulutus lapsi päätyy selvästi useammin lukioon ja korkeakouluun 

jos vanhemmilla ei ole korkeaa koulutusta lapsi päätyy useammin ammatilliseen koulutukseen tai ei jatka yhtä pitkälle 

👉 Eli ihan tilastollisesti:

korkeakoulutettujen vanhempien lapsista noin 60 % päätyy korkeakoulutetuiksi

muista vain noin 30 % 

🧠 Miksi näin tapahtuu?

Tutkimukset selittää tätä muutamalla tavalla:

1. Malli ja normaalius

Lapsi pitää “normaalina” sitä, mitä kotona näkee

Jos kaikki ympärillä menee lukioon se tuntuu itsestään selvältä

2. Odotukset

Vanhemmilla on usein (tiedostamatta tai tietoisesti) odotuksia

Ne ohjaavat valintoja

3. Tieto ja tuki

Korkeasti koulutetut vanhemmat osaavat:

neuvoa koulutusvalinnoissa

auttaa opinnoissa

4. “Periytyminen”

Tutkimuksissa puhutaan jopa siitä, että koulutus “periytyy” sukupolvelta toiselle 

🔎 Yksi tärkeä pointti

Yksi suomalainen tutkimus totesi, että:

vanhempien koulutus selittää lapsen tulevaa asemaa enemmän kuin tulot 

Eli kyse ei ole vain rahasta, vaan nimenomaan:
👉 ajattelutavasta, arvoista ja ympäristöstä

Ovat saaneet itse päättää. Kaksi meni, kolmas ei. Lähti pian peruskoulun jälkeen ensin Ruotsiin ja sieltä Yhdysvaltoihin töihin. Asuu nyt Ruotsissa ja on menestyvän ravitallin apuvalmentaja. Aikoo vielä joskus lähteä Italiaan tai Ranskaan töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saa itse valita" täällä sanotaan, 
mutta kenen lapsi edes haluaisi muualle kuin lukioon?
- ja miksi ihmeessä ?

ap

Miksi mennä lukioon, jos nuori haluaa opiskella  esim. kampaajaksi, sähköasentajaksi, metsäkoneen kuljettajaksi,  merkonomiksi tai mihin tahansa muuhun ammattiin, johin voi opiskella ammattikoulussa. Ap:n avaus on äärimmäisen typerä. 

Jos lapsi on koko elämänsä kasvanut ympäristössä, jossa akateeminen koulutus on normaalia ja jopa oletusarvo, niin on aika epätodennäköistä, että hän yhtäkkiä edes haluaisi lähteä metsäkoneen kuljettajaksi. Usein tällainen nuori kokee itsekin, että lukio on hänelle se luonnollinen jatkumo.

Valitettavasti myös niinpäin, että jos lapsi on kasvanut koko elämänsä alkoholisti- narkkaripiireissä, kun vanhemmat ihan rappiolla, niin nuori kokee itsekin, että kadulla ja rikollispiireissä on hänenkin elämänsä luonnollinen jatkumo.

On ilman muuta itsestään selvää. Nuori tiesi jo alakouluikäisenä haluavansa yliopistoon. Yhteishaussa suurin kysymys oli, että laittaako ykköseksi ressun vai otiksen.

Meillä on itsestään selvää että lapsi itse tekee päätöksen mille uralle suuntaa, mitä opiskelee ja missä. Eli ihan itse saavat päättää heidän tulevaisuuttaan koskevan ammatin ja opinnot. Katsos kun mä en ole heidän töitään sitten tekemässä, niin minunhan ei niistä tarvitse tykätä tai olla tykkäämättä. Pääasia että pääsisivät tekemään juuri sitä mitä haluavat. Poika lähti pari vuotta sitten toiselle puolelle suomea merenkulku oppilaitokseen kun laiva huolto kiinnostaa ja likka vielä tämän vuoden miettii jatkopolkuaan. Tuntuu olevan kahden vaiheilla käykö lukion vai kaksoistutkinnon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

:Peukku ylös, jos lukio on ainoa vaihtoehto ja peukku alas jos et itsekään käynyt tai lapset mieluummin muuhun kouluun."

 

On huonot vaihtoehdot. 🙄

Ja mikähän muu voisi olla vaihtoehtona kuin a) lukio, b) joku muu koulu. 
Nykyisin on oppivelvollisuus 18 vuotiaaksi, tai kunnes on suorittanut toisen asteen tutkinnon.
Enää ei pääse suoraan peruskoulusta työelämään tai työttömäksi.
ap

Joo niin se on. Lukion käynyt ei saa työttömyysetuutta. Pitää olla ammatillinen koulutus, että työttömänä saa työttömyysetuutta alle kolmekymppisenä.

Usein köyhä työtön duunari on niin kateellinen parempituloiselle koulutetulle naapurilleen, että haukkuu jatkuvasti tämän elämäntyyliä. Pilkkaa, haukkuu ja arvostelee, niin että lapset oppivat luulemaan, että sellaista elämäntyyliä ei kannata tavoitella. Parempi siis jatkaa amikseen ja pääsee itsekin haukkumaan entisiä koulukavereitaan, miten ne pröystäilee hienoilla autoillaan ("varmaan velaksi ostettu") ja miten on oltu taas ulkomailla ("itse en haluaisi edes lähteä") ja miten sitä ollaan niin olevinaan hienoissa vaatteissa ("minä sentään en muodin perässä hyppele ")....

Peukku alas sun rajoittuneelle näkemykselle.

Peukutusvaihtoehdot on huonot. Itselle lukio oli ainoa vaihtoehto, mutta en todellakaan ajattele että kaikkien pitäisi se käydä tai että se olisi jollain tavalla parempi kuin ammattikoulu. Taidat olla tosi rajoittunut ajatuksiltasi ja tuttavapiiriltäsi.

Ei. Itse kävin lukion, koska en tiennyt mitä muuta tehdä. Tai siis tiesin, mutta minun ei annettu lähteä opiskelemaan käsi-ja taideteollisuusalaa, koska se olisi kuulemma ollut hyödytöntä. Eipä minulle lukiotodistuksestakaan ole ollut hyötyä, vaikka kirjoitin L:n paperit. Kävin yliopistossa todetakseni, että ei kiinnosta. Nyt teen suorittavaa työtä, en jaksaisi tietokoneruudun tuijottamista. Kadun ikuisesti, etten mennyt suoraan peruskoulusta toteuttamaan kutsumustani. 

Kannustin lapsiani menemään ammattikouluun, ja nyt kadun sitäkin. Tai siis toinen pärjäsi hyvin, ja käy nyt alansa alipalkatuissa töissä. Toista olisi pitänyt kannustaa lukioon saamaan miettimisaikaa. 

Ammattikoulutus on tietoisesti ajettu alas. Suomalaisia ammattilaisia ei enää haluta, vaan ajatellaan, että ulkomailta tulee halpatyövoimaa suorittaviin töihin. Toisaalta, jos lukio ei kiinnosta, eikä ole helposti oppiva kuten minä, niin eipä niillä huonoilla lukiopapereillakaan mitään tee. Saa kuitenkin aikaa miettiä. Harva 15-16-vuotias tietää, mitä haluaa tehdä. Ja vaikka tietäisi, tiet on pitkälti tukittu. 

No on itsestään selvää. Jos mun lähes kympin keskiarvolla oleva teini yhtäkkiä olisi alkanut amiksesta puhumaan, niin olisin ollut kyllä ihan huuli pyöreänä. En tunne ketään, jonka lapsi olisi halunnut johonkin muuhun kuin lukioon.

Missä on vaihtoehto "peukku perseeseen"?

Nro 75 lisää vielä, että ymmärsin kyllä täysin, mitä aloittaja ajoi takaa. Eli LAPSELLE on itsestään selvää, että menee lukioon. Muut todellakin tuntuivat lukevan tätä niinpäin, että vanhemmille on itsestäänselvää huolimatta siitä, mitä lapsi itse haluaisi. 
-Mutta todellakin, jos mun teini olisi alkanut puhua amiksesta, niin oltaisiin käyty pitkä ja harras keskustelu, että miksi yllättäen näin ja todennäköisesti olisi paljastunut, että joku ihastus on sinne menossa tms. Sitten oltais keskusteltu omasta tulevaisuudesta ja lapsi olisi ihan ITSE tullut takaisin järkiinsä.

Ei pysty peukuttaan kun kävin lukion (koska vanhemmat painosti koska olin hyvä koulussa ja muutenkin heillä oli samanlainen mentaliteetti kuin sinulla että lukio on ainoa vaihtoehto). 

Mutta kyllä mä lapsiani tulen tukemaan heidän valinnassaan enkä pakota valitsemaan lukiota. Jos itse saisin nyt päättää uudestaan olisin käynyt ammattikoulun lukion sijasta. En minä lukiosta ole hyötynyt, ammattikoulusta olisin päässyt suoraan töihin. Lukiosta mentiin korkeakouluun ja siitä työttömäksi. Ja siitä sitten lopulta sinne ammattikouluun joka minua alunperinkin kiinnosti 10 vuotta sitten.

Eli jee kiitos vanhemmat kun tuli tälläinen 10 vuoden turha sivureitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon omasta puolestani, että valitsemalla lukion olisin tuhonnut mahdollisuuteni jatko-opintoihin. Ei niillä papereilla olisi päässyt amikseen haluamalleni alalle, jos olisin yleensäkään päässyt edes läpi kirjoituksista. Tästä saatiin aikaan valtava perheriita minkä seurauksena karkasin väliaikaisesti kotoa. Erikoisinta on, että innokkaimmin minua oli lukioon työntämässä äitini, joka lopetti oppikoulun kun sai kahtena peräkkäisenä vuotena ehdot. Omalle lapelleni en tekisi samaa, vaan hän saa valita ihan itse, oli se valinta kumpi tahansa. Sitä paitsi jos amiksen jälkeen huomaa tarvitsevansa lukiosivistystä, on mahdollista opiskella lisää aikuislukiossa.

Äitisi puhui siis kokemuksesta ja toivoi kovasti, että sinun polkusi olisi elämässä helpompi. Sääli, että et tajunnut sitä.

Ajattelin ihan samaa! Äitiparka yritti saada lapselleen parempaa tulevaisuutta, kun oli huomannut että ilman kouluja on kapeat mahdollisuudet elämässä.

Vierailija kirjoitti:

No on itsestään selvää. Jos mun lähes kympin keskiarvolla oleva teini yhtäkkiä olisi alkanut amiksesta puhumaan, niin olisin ollut kyllä ihan huuli pyöreänä. En tunne ketään, jonka lapsi olisi halunnut johonkin muuhun kuin lukioon.

Varmaan joo et tunne kun iso osa vanhemmista on sinunkaltaisia narsisteja jotka eivät kestä jos lapsella on eriävä näkemys siitä mitä lapsi elämässään valitsee... Eihän ne vanhemmat sulle kerro että teini halusi amikseen mutta pakotin ja manipuloin hänet päättämään toisin. Sillä tuohan kuulostaa aika julmalta ja narsisti näyttäisi huonolta muiden silmissä jos hän totuuden paljastaisi.