Onko masennus oikea sairaus vai olemassa vain ihmisten korvien välissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ihan oikeasti olemassa oleva sairaus, ei kahta sanaa.

Masennusta kutsuttiin ennen lorvikatarriksi.

Ei kutsuttu. Masennus on mielenterveyden häiriö, joka vaatii hoitoa. Laiskuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Tietenkin saat eri vastauksia, jos kysyt joltain punaniskalta, joka ei ymmärrä lääketiedettä eikä edes halua ymmärtää. 

                                         

 

 

 

 

                    

                                

 

                                                          

 

                                            

                             

 

Masennusta ei tunnettu edes 50 vuotta sitten, koska silloin ihmisillä oli selkärankaa.                

Silloin oli surumielisyyttä, melankoliaa ja maailmantuskaa.

Vierailija kirjoitti:

Masennus on sairausluokituksena hyvin matala reliabiliteetiltaan. Sen todellinen arvioitsijoiden välinen reliabiliteetti oli esimerkiksi DSM-5 field trials in the United States and Canada, Part II: test-retest reliability of selected categorical diagnos noin 0.28 eli kliinikot antavat usein vain sattumaa hieman todennäköisemmin saman diagnoosin potilaalleen.  Reliabiliteetti on validiteetin edellytys eli sen edellytys, että tiedetään, mitä mitataan. On kyseenalaista, onko tieteellisesti tunnistettavaa masennusta olemassakaan. Silloin on vaikea tutkia myöskään masennuksen neurobiologista tai muutakaan pohjaa, koska ei ole mitään tieteelliseti validia "masennusta" jota voitaisiin puhtaasti tutkia. 

Tästä syystä se onkin helpoin tapa hommata itsensä pitkälle saikulle ja eläkkeelle. Lääkäri joutuu vaan luottamaan, kun potilas kertoo (hieman tietysti omasta tarinastaan liikuttuen), miten kaikkion synkkää mustaa en jaksa enää ahdistaa pelottaa näen mörköjä minua on kiusattu tunnen itseni arvottomasåksi ja kyvyttömäksi minusta ei ole mihinkään haluan varmaan lähteä tästä maailmasta nyyh.

Itsellä masennuksen syntyyn vaikutti useampi asia. Toinen vanhemmista edellytti hyviä arvosanoja koulusta, mikä ei sinånsä ole huono asia. Mutta hän yritti saada minut valitsemaan oppiaineet ja alan, joka olisi sopinut hänelle itselleen mutta ei minulle. Hänen mukaansa muu ei olisi ollut järkevää. Toinen taas ei vaatinut mitään erityistä opintojen osalta, mutta hänen mielestään olin muuten vaan selvästi tyhmä ja hän häpesi sitäkin että olin huono liikunnassa. Kun siihen lisäsi teini-iän tunnevaikeudet muiden ikäisteni kanssa niin pohja masennukselle oli valmis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ihan oikeasti olemassa oleva sairaus, ei kahta sanaa.

Masennusta kutsuttiin ennen lorvikatarriksi.

Ei pidä puhua (kirjoittaa) sairaudesta, josta ei tiedä mitään.  Terveenä on helppo heittää ilkeyksiä. 

Minulla on itselläni masennus diagnoosi, mutta oireet loppui kun otin itseäni niskasta kiinni ja laitoin ruokavalion kuntoon ja rupesin urheilemaan.

Lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa huonojen elintapojen korjaaminen onkin se mitä hoidoksi ensisijaisesti suositellaan. Pitkään jatkuneet huonot elintavat aiheuttavat monenlaisia sairauksia, mukaanlukien masennus. 

Enemmän se taitaa olla monella vit...sta. Turhan helposti siitä saa saikkua tai muuta.

Se on sama kuin moni muukin mielenterveyden häiriö esim. H.omous, tai muu vastaava. Näistä pystyy eheytymään tekemällä oikeita asioita. Masennukseen auttaa liikunta jne.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ihan oikeasti olemassa oleva sairaus, ei kahta sanaa.

Masennusta kutsuttiin ennen lorvikatarriksi.

Ei kutsuttu. Masennus on mielenterveyden häiriö, joka vaatii hoitoa. Laiskuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Tietenkin saat eri vastauksia, jos kysyt joltain punaniskalta, joka ei ymmärrä lääketiedettä eikä edes halua ymmärtää. 

                                         

 

 

 

 

                    

                                

 

                                                          

 

                                            

                             

 

Masennusta ei tunnettu edes 50 vuotta sitten, koska silloin ihmisillä oli selkärankaa.                

Mielestäni totta. Silloin ahisti ja oli matalapainetta mutta masennuksesta ei tiennyt kukaan mitään. Elämä meni eteenpäin, joko hyvin tai huonosti mutta joskus jopa hyvin, normi elämää eläen. Mutta mielenterveys potilaita oli joita hoidettiin sairaaloissa, ja niitä sairaaloita kutsuttiin nimellä jota ei käytetä nykyään. Tosin ei noita sairaaloita enää edes ole.

Vierailija kirjoitti:

Masennus liittyy neurotransmitterikemikaalien kuten serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin muutoksiin kehossa, joten se ei ole pelkästään korvien välissä, vaikka siellä eniten vaikuttaakin.

On se korvien välissä. "Korvien väli" ohjaa toimintoja. Ja sinä itse päätät, mihin fokusoit ajatuksiasi. Sen sijaan, että vahvistat negatiivisia tuntemuksia niissä piehtaroimalla pidempään, etkä hae itse tasapainottavia positiivisia kokemuksia, johtaa edellisten kemiallisten reaktioiden vahvistumiseen ja muistijälkien syntymiseen, kytköksiin, ja vahvistumiseen. Kohtuudella siis pitäisi itsesäädellä itseään. Tarkoitushakuisesti tarttua vaikka pieniinkin ilonaiheisiin ja tarkoitushakuisesti niillä korvata ikäviä ajatuksia. Koska omaan päähäsi sinulla on hallinta, mutta ympäröivään todellisuuteen vain hyvin rajallinen. Ja kun et voi jälkimmäistä välttämättä muuttaa tai vain vähäisesti, niin ensimmäinen saa suuren painoarvon. Terapiat on toisinsanoen ulkoaohjattua ajattelun muutosta. Jonka teet itse. Jota et ole vapaaehtoisesti tehnyt alun alkaen itse. Liikunta lisää mielihyvähormonien tuotantoa suurimmalla osalla. Siksi perusteltu itsehoitomuoto. Mutta kuten sanottua, niin ajatusvinoumia sekin voi aiheuttaa liiallisena. Siksi moni aktiiviurheilija voi uransa jälkeen vaipua synkkyyteen. Kun kemialliseen riippuvuuteen johtanut toiminta lakkaa. Ja jos ei ole fokusoinut jotain muuta mielekästä tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitys laiskan saamattomuudelle.

Ei vaan sairaus. Tiedemiehet taitavat tietää asiasta hiukan enemmän kuin joku nettivänkääjä.

Ehkä masennuksiakin on kahdenlaisia, oikea vakava masennustila, ja sitten sellainen tyyppi, että työpaikalla alkaa veeetuttaa.

Alavireisyys/ surumielisyys/ masentunut mieliala ei ole sama asia kuin kliininen masennus. Nimi hämää, koska masentuneisuus on myös ihan normaali tunnetila, joka jokaisella toisinaan hetkellisesti on. Ihan kuten muutkin tunteet. Se kuitenkin menee ohi. Sairaudeksi diagnosoitava masennus ei katoa ilman hoitoa ja/ tai elämänmuutoksia. Se on pitkäkestoinen ja merkittävästi arkea haittaava tila, joka vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla. Kliiniselle masennukselle on olemassa diagnostiset kriteerit. Masennu voi lievimmillään olla pysyvää alakuloa, väsymystä, mielenkiinnon puutetta, ärtymystä. Lievästi masentunut pystyy yleensä hoitamaan arjen rutiinit ja velvoitteet, mutta kuormittuu niistä niin paljon, että mitään muuta ei sitten jaksakaan. Jos tila jatkuu hoitamattomana pitkään, on todennäköistä että masennus syventyy, eikä ihminen enää jaksa pinnistellä.  Kukaan ei halua olla masentunut. Luulisi sen olevan ihan selvää kaikille, että elämä on kärsimystä, jos kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen mikään ei huvita, mikään ei tunnu miltään, ja hädintuskin jaksaa raahautua töihin ja siellä suoriutua rimaa hipoen. Kotona tekee vain aivan pakolliset, ja muut hommat kasaantuu. Ei jaksa olla sosiaalinen, vaan vetäytyy, ja on jatkuvasti ärtynyt. Kukaan ei todellakaan itse valitse edes tätä kuvaamaani LIEVÄÄ masennusta. Vaikeimmillaan masennus on täysin lamaannuttavaa, jopa psykoottistasoista. Ihminen on ihan fyysisestikin jäykistynyt ja pysähtynyt. Pahimillaan on täysin katatooninen. Ei puhu, ei reagoi juurikaan puheeseen, ei pysty huolehtimaan edes perustarpeistaan itse. Onneksi näitä vakaviakin tiloja pystytään hoitamaan, joskin hoito ei kaikkia auta, tai auttaa vain osittain. Masennuksella on myös taipumus uusiutua helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ihan oikeasti olemassa oleva sairaus, ei kahta sanaa.

Masennusta kutsuttiin ennen lorvikatarriksi.

Ei kutsuttu. Masennus on mielenterveyden häiriö, joka vaatii hoitoa. Laiskuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Tietenkin saat eri vastauksia, jos kysyt joltain punaniskalta, joka ei ymmärrä lääketiedettä eikä edes halua ymmärtää. 

                                         

 

 

 

 

                    

                                

 

                                                          

 

                                            

                             

 

Masennusta ei tunnettu edes 50 vuotta sitten, koska silloin ihmisillä oli selkärankaa.                

Yrität sanoa, ettei silloin ollut kylähulluja, rikollisia tai juoppoja? Missä tynnyrissä oikein elät? 

Vierailija kirjoitti:

Totta kai se on "vain päässä", mutta miksi se olisi vähemmän olemassa vain sen vuoksi?

Jännä ajatus, että mikä tahansa muu osa elimistöstä voi sairastua monellakin eri tavalla, mutta aivot, niihin ei voi tulla sairautta, se on vaan kuvittelua. 

Vierailija kirjoitti:

No kun ei ole sielua niin tietysti ei ole mitään muutakaan . Lihaksia vaan ja verisuonet .   Ei edes sielua ole näillä. 

Jos tarkoitat sielulla tietoisuutta, niin se on emergentti kenttäominaisuus. Ja toimija voi itse vaikuttaa kenttään paikallisesti. Siksi masennus ei ole "elimellinen" sairaus. Vaan tila, jonka syntymiseen/kehittymiseen/väistymiseen voi vaikuttaa itse. Terapian "toimivuus" on sitä, että kohde itse alkaa vaikuttamaan omaan ajatteluunsa. Sitä ei tee ulkopuolinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ihan oikeasti olemassa oleva sairaus, ei kahta sanaa.

Masennusta kutsuttiin ennen lorvikatarriksi.

Ei kutsuttu. Masennus on mielenterveyden häiriö, joka vaatii hoitoa. Laiskuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Tietenkin saat eri vastauksia, jos kysyt joltain punaniskalta, joka ei ymmärrä lääketiedettä eikä edes halua ymmärtää. 

                                         

 

 

 

 

                    

                                

 

                                                          

 

                                            

                             

 

Masennusta ei tunnettu edes 50 vuotta sitten, koska silloin ihmisillä oli selkärankaa.                

Yrität sanoa, ettei silloin ollut kylähulluja, rikollisia tai juoppoja? Missä tynnyrissä oikein elät? 

Nuo mainitsemasi ei ole nyt keskustelun aihe. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ihan oikeasti olemassa oleva sairaus, ei kahta sanaa.

Masennusta kutsuttiin ennen lorvikatarriksi.

Ei kutsuttu. Masennus on mielenterveyden häiriö, joka vaatii hoitoa. Laiskuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Tietenkin saat eri vastauksia, jos kysyt joltain punaniskalta, joka ei ymmärrä lääketiedettä eikä edes halua ymmärtää. 

                                         

 

 

 

 

                    

                                

 

                                                          

 

                                            

                             

 

Masennusta ei tunnettu edes 50 vuotta sitten, koska silloin ihmisillä oli selkärankaa.                

Mielestäni totta. Silloin ahisti ja oli matalapainetta mutta masennuksesta ei tiennyt kukaan mitään. Elämä meni eteenpäin, joko hyvin tai huonosti mutta joskus jopa hyvin, normi elämää eläen. Mutta mielenterveys potilaita oli joita hoidettiin sairaaloissa, ja niitä sairaaloita kutsuttiin nimellä jota ei käytetä nykyään. Tosin ei noita sairaaloita enää edes ole.

Niin, ainoa diagnoosi oli "hullu", noita oli myös suosittu, ja heidät suljettiin saarille ja laitoksiin, joissa ei taatusti kukaan parantunut. Nykyään masennukseen on toimivia lääkkeitä + terapiat, jolloin kuolleisuus masennukseen on vähäisempää ja monet paranevat ja/tai pystyvät lääkityksen tukemana osallistumaan yhteiskuntaan mm käymällä töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Eli aivosyöpäkään ei ole sairaus, kun se on vain korvien  välissä? 

Ajatus ei tavallaan ole fyysinen ilmiö, vaan liittyy tietoisuuteen, joka on kenttäominaisuuden osa (tiedostamattoman lisäksi). Fyysisillä aivoilla voi olla fyysisiä sairauksia, joihin verrattuna ajatukset on vain hologrammeja. Oma äitini kuoli fyysiseen sairauteen. Aivosyöpään. Se on solutason ongelma. Ei kvanttitason.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ihan oikeasti olemassa oleva sairaus, ei kahta sanaa.

Masennusta kutsuttiin ennen lorvikatarriksi.

Ei kutsuttu. Masennus on mielenterveyden häiriö, joka vaatii hoitoa. Laiskuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Tietenkin saat eri vastauksia, jos kysyt joltain punaniskalta, joka ei ymmärrä lääketiedettä eikä edes halua ymmärtää. 

                                         

 

 

 

 

                    

                                

 

                                                          

 

                                            

                             

 

Masennusta ei tunnettu edes 50 vuotta sitten, koska silloin ihmisillä oli selkärankaa.                

Yrität sanoa, ettei silloin ollut kylähulluja, rikollisia tai juoppoja? Missä tynnyrissä oikein elät? 

Nuo mainitsemasi ei ole nyt keskustelun aihe. Eri

Ei muuten ole. Arvasin, että joku tulee vänkäämään vastaan. 

Tiedetään, että monilla rikollisilla ja vangeilla on taustalla mielenterveysongelmia ja hoitamattomia neuropsykologisia sairauksia.  Moni  alkoholisti hoitaa ahdistusta ja/tai masennusta alkoholilla, tai on ajautunut riippuvuuteen tätä kautta. Todella moni huumeiden käyttäjä on päätynyt käyttäjäksi yrittäessään lääkitä ahdistustaan. Vieläkö väität, että eri asia? 

Masennus on oikea sairaus ihmisen korvien välissä, kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli aivosyöpäkään ei ole sairaus, kun se on vain korvien  välissä? 

Ajatus ei tavallaan ole fyysinen ilmiö, vaan liittyy tietoisuuteen, joka on kenttäominaisuuden osa (tiedostamattoman lisäksi). Fyysisillä aivoilla voi olla fyysisiä sairauksia, joihin verrattuna ajatukset on vain hologrammeja. Oma äitini kuoli fyysiseen sairauteen. Aivosyöpään. Se on solutason ongelma. Ei kvanttitason.

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmistä repii himot eri suuntiin .  Lihan himot . 

Ihmisen kuuluukin himoita lihaa eikä vain kypsennettynä. Olemme seksuaalisia olentoja.

Kaikki eivät ole. T. Aseksuaali

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mielenterveysongelmat on ihmisten korvien välissä.

Mielenterveysongelmat ovat aivojen toiminnallisia häiriöitä. Korvien välissä on hyvin vähän tilaa, ja mikään osa aivoista ei sijaitse siellä.

Jotta ei jäisi epäselväksi, minulla on sekä vikaa korvien välissä että mielenterveysongelmia. Korvienvälin ongelmia hoidetaan sisätautien poliklinikalla.