Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi ihminen muuttaa sukunimen mennessään naimisiin vuonna 2026?

Vierailija
01.04.2026 |

Wilma Murtosta tuli tämä mieleen. Olen itse nainen ja näen asian sellaisena muinaisjäänteenä, jossa naisesta tehdään miehen omaisuutta hänen nimellään. Lisäksi tosi ärsyttävää kun lapsuuden ystävät eri nimisiä, eronneet tai karanneet ja pitäisi koko ajan pysyä kärryillä mikä heidän nimensä on nykyään. Varsinkin kun en ole somessa niin ihan mahdotonta. Olen kuullut vain selityksen että halutaan lapsille yhteinen nimi, mutta sekin vähän ontuu kun siitä nimestä kuitenkin yleensä luovutaan heti jos erotaan😅 

Kommentit (46)

Vierailija
41/46 |
01.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nimen vaihtaminen oli positiivinen piristysruiske. Oli jännää opetella uusi allekirjoitus ja hankkia kaikki uudet kortit. En kokenut sitä mitenkään työläänä vaan kivana asiana. Muutin samalla toiselle paikkakunnalle ja oli jotenkin luotevaa aloittaa puhtaalta pöydältä myös nimen suhteen. Minusta oli vaan positiivinen asia, että kukaan vanhoista luokkakavereista ym tuttavista ei löytäisi minua niin helpolla.

Jos erottaisiin, niin vaihtaisin sukunimen taas ihan eriksi eli äidin tyttönimeksi. Ja jos menisin uusiin naimisiin niin ottaisin taas miehen sukunimen jos mies antaisi ottaa. Ei ole lapsia nyt eikä tulevaisuudessa.

jos mies antaisi ottaa ? ?  Ei siihen miehen lupaa tarvita, se tulee automaattisesti, jos et muuttaa halua

Vierailija
42/46 |
01.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen nimi oli harvinainen  ja napakan ytimekäs  ja oma taas tyyliin  jaavanainen,väinämöläinen.  Olin tyystin tympääntynyt,jopa hävennyt isältäni perimääni nimeä

  Uusi elämä,uusi nimi koitti avioiduttuani. Olen edelleen tyytyväinen mieheltäni saamaani nimeen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/46 |
01.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syitä on yhtä monta kuin avioliiton solmineita, ap.

Vierailija
44/46 |
01.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en häpeä sukuani, mutta jossain määrin sukunimeäni, joka on NIIN tavallinen ja vähän hölmökin. Minulla oli avioituessani mahdollisuus saada "hieno" sukunimi, joten oli itsestään selvää, että otin mieheni sukunimen.

Vierailija
45/46 |
01.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimen vaihtaminen oli positiivinen piristysruiske. Oli jännää opetella uusi allekirjoitus ja hankkia kaikki uudet kortit. En kokenut sitä mitenkään työläänä vaan kivana asiana. Muutin samalla toiselle paikkakunnalle ja oli jotenkin luotevaa aloittaa puhtaalta pöydältä myös nimen suhteen. Minusta oli vaan positiivinen asia, että kukaan vanhoista luokkakavereista ym tuttavista ei löytäisi minua niin helpolla.

Jos erottaisiin, niin vaihtaisin sukunimen taas ihan eriksi eli äidin tyttönimeksi. Ja jos menisin uusiin naimisiin niin ottaisin taas miehen sukunimen jos mies antaisi ottaa. Ei ole lapsia nyt eikä tulevaisuudessa.

jos mies antaisi ottaa ? ?  Ei siihen miehen lupaa tarvita, se tulee automaattisesti, jos et muuttaa halua

Minusta taas on peruskohteliasta kysyä saako ottaa saman sukunimen.

Vierailija
46/46 |
01.04.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos menen joskus naimisiin, pidän oman sukunimeni

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yhdeksän kahdeksan