Lue keskustelun säännöt.
voimat loppu, mutta sairaslomaa ei saa
30.03.2026 |
Siinä se olikin otsikossa. Itselläni on siis vakava uupumus, mutta lääkäri kieltäytyi kirjoittamasta sairaslomaa. Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (75)
Masennuskyselyssä suurimmat pisteet itkusta tulee kohdasta : en enää edes pysty itkemään. Silti odotetaan, että uupunut tai masentunut ihminen jaksaisi järjestää show'n tai tarmokkaasti ajaa oikeuksiaan. Kun ei uupuneelta ole voimaa siihenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäri keksii kyllä sopivan diagnoosin, jos haluaa. Joskus vaan potilaat eivät halua niitä diagnooseja, joilla saikkua irtoaa. Itsekään en ollut iloinen, kun ensimmäinen diagnoosi napsahti, mutta sen jälkeen olen saanut muutaman lisää eikä enää kiinnosta pätkääkään, vaikka voivat toki estää elämässä joitakin asioita.
Kävin omalla rahalla tunnetulla psykiatrilla, kun tuntui että kaikki kaatuu päälle ja paniikkihäiriöoireet alkoivat. Työpäivät oli 8-18 lähes joka päivä (ei omasta halusta). Päivääkään en saanut sairauslomaa. Hän oli sitä mieltä, että jos nyt alkaa kirjoittaa sairauslomaa, niin mun mieli alkaa välttelemään kyseistä työpaikkaa Ja perään lisäsi, että sinuna hän kyllä vaihtaisi työpaikkaa, koska hänenkin mielestä työpaikassa oli paljonkin vikaa Kyllä kyllä. Olin noin 50 ja työpaikat tunnetusti kasvavat puussa. No, siitä noin vuoden kuluttua sanoin itseni irti ja sain onneksi (toista tonnia huonommin palkatun) uuden työn. Kesti lähemmäs vuoden ennen kuin paniikkihäiriöoireet hellittivät, mutta sitten alkoi elämä voittaa. Nyt on rahat vähissä, mutta ei ahdista töissä mikään.
Apua pitää alkaa hakea jo ennen kuin on aivan uupunut. Ei tee myöskään pahaa alkaa etsiä ajoisaa muuta työtä tai tehdä muutoksia muuhun elämään riippuen siitä, mitä uupumuksen taustalla. Uupumus ei synny hetkessä.
Se pitää sanoa siihen malliin että tuntuu että tapan itseni jos on pakko lähteä töihin.
Siinä on avainsana lääkärille pääsyyn, niiden on pakko ottaa vastaan itsemurhaa miettivä ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin omalla rahalla tunnetulla psykiatrilla, kun tuntui että kaikki kaatuu päälle ja paniikkihäiriöoireet alkoivat. Työpäivät oli 8-18 lähes joka päivä (ei omasta halusta). Päivääkään en saanut sairauslomaa. Hän oli sitä mieltä, että jos nyt alkaa kirjoittaa sairauslomaa, niin mun mieli alkaa välttelemään kyseistä työpaikkaa Ja perään lisäsi, että sinuna hän kyllä vaihtaisi työpaikkaa, koska hänenkin mielestä työpaikassa oli paljonkin vikaa Kyllä kyllä. Olin noin 50 ja työpaikat tunnetusti kasvavat puussa. No, siitä noin vuoden kuluttua sanoin itseni irti ja sain onneksi (toista tonnia huonommin palkatun) uuden työn. Kesti lähemmäs vuoden ennen kuin paniikkihäiriöoireet hellittivät, mutta sitten alkoi elämä voittaa. Nyt on rahat vähissä, mutta ei ahdista töissä mikään.
No tämähän se on. Sairausloma on vain väliaikainen apu, usein ainoa ratkaisu on työpaikan tai ainakin työtehtävien vaihto.
Ap, paljon voimia sinulle.
Kirjoituksesi perusteella kuulostaa siltä, että olet valitettavasti törmännyt epäpätevään lääkäriin. Soitto potilasasiavastaavalle ja muistutus/kantelu ko lääkäristä lienee paikallaan.
Se ei poista kuitenkaan ongelmaasi. Jos työterveyttä ei ole käytettävissä etkä halua maksaa yksityisestä, ehdottaisin minäkin päivystykseen menoa (paikallinen mielen talo tms). Julkinen puoli toimii oman kokemukseni mukaan yllättävän hyvin, mutta ajanvarauksella ajat menevät kuukausien päähän ja sinun tapauksesi ei voi odottaa niin kauan.
Kehotan myös jättämään oloasi väheksyvät kommentit omaan arvoonsa, jos vain pystyt. Työpaikan vaihto ei ole vaihtoehto silloin, kun tilanne on mennyt liian pahaksi, mutta tämän tietävät vain asian itse kokeneet. Sinä itse myös tiedät oman vointisi parhaiten. Sinun työssäolosi ratkaisee lääkärin ja ehkä yhteiskunnan ongelman, mutta ei sinun ongelmaasi. Älä luovuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oleellista se mikä sinua uuvuttaa, työ vai muu? Onko fyysinen kunto niin huono että sen vuoksi on uupunut vai pitkä työmatka ja raskas työ? Oletko uupunut kun pitää hoitaa omia vanhempia vai mikä se on?
No jos häntä vaan uuvuttaa. Sen jälkeen kaikki on uuvuttavaa, koska arki vie 100 % ja käytössä on vain 80 %, eikä mitään kapasiteettia vaativampiin tilanteisiin, kun ei arkeenkaan. Sitten se arki alkaa kaatua ja uuvuttaa vielä enemmän.
Syynä hypotyreoosi, raudanpuute, jodinpuute, mitokondrio-ongelma, CPTSD, long covid, ME/CFS jne jne. Lähtökohta fyysinen ja aletaan nähdä elämänhallintaongelmana tai asenneongelmana, vaikka siihen on johtanut fyysinen sairaus. Ja sairaus pahenee ja uupumus myös ja potilasta syyllistetään entistä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin omalla rahalla tunnetulla psykiatrilla, kun tuntui että kaikki kaatuu päälle ja paniikkihäiriöoireet alkoivat. Työpäivät oli 8-18 lähes joka päivä (ei omasta halusta). Päivääkään en saanut sairauslomaa. Hän oli sitä mieltä, että jos nyt alkaa kirjoittaa sairauslomaa, niin mun mieli alkaa välttelemään kyseistä työpaikkaa Ja perään lisäsi, että sinuna hän kyllä vaihtaisi työpaikkaa, koska hänenkin mielestä työpaikassa oli paljonkin vikaa Kyllä kyllä. Olin noin 50 ja työpaikat tunnetusti kasvavat puussa. No, siitä noin vuoden kuluttua sanoin itseni irti ja sain onneksi (toista tonnia huonommin palkatun) uuden työn. Kesti lähemmäs vuoden ennen kuin paniikkihäiriöoireet hellittivät, mutta sitten alkoi elämä voittaa. Nyt on rahat vähissä, mutta ei ahdista töissä mikään.
No tämähän se on. Sairausloma on vain väliaikainen apu, usein ainoa ratkaisu on työpaikan tai ainakin työtehtävien vaihto.
Jos on riittävän uupunut, ei jaksa hoitaa työpaikan vaihtoa ilman sairauslomaa, vaikka potilas itsekään ei kaipaisi muuta kuin jaksaa vapaa - ajan selata ilmoituksia. Uudessa paikassa aloittaminen myös on kuormittavaa, etenkin jos haluaa selviytyä koeajasta. Eli potilas on ansassa ja köysi kiristyy.
Psykiatreilla soisi olla sen verran psykologista silmää, että erottaisi kuka on oikeasti vaarassa etääntyä töistä ja kuka tekee aivan liikaa vieläkin, kun on jo kielletty. Minulla ei ole mitään koulutusta, mutta osaan jo lukea ihmisten lauseista, onko kyseessä henkinen vai fyysinen uupumus.
En saanut lomaa, kun sitä hain lukuisat kerrat. Sitten se menikin niin, että ensimmäisestä lomasta tuli katkotta pysyvä sairauseläke. Työkyky ollut vuosia pyöreä nolla kerran romahdettuaan. Aloitin lääkärikäynnit siinä 80 % kieppeillä.
Vierailija kirjoitti:
Apua pitää alkaa hakea jo ennen kuin on aivan uupunut. Ei tee myöskään pahaa alkaa etsiä ajoisaa muuta työtä tai tehdä muutoksia muuhun elämään riippuen siitä, mitä uupumuksen taustalla. Uupumus ei synny hetkessä.
Itse asiassa uupumus voi syntyä "hetkessä". Tulee virus, korona tai muu, tai joku muu elimistön tasapainon räjäyttävä tapahtuma niin se oli sitten siinä. Kaikki uupuneet eivät elä ongelmien keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupumus ei ole sairaus joten lääkäri ei voi kirjoittaa sairauslomaa. Miksi se ei mene jakeluun.
Jos väsyttää työssä pitää miettiä onko työtä liikaa vai tuleeko väsymys muista asioista. Kannattaa varmaan rajoittaa muuta tekemistä ja keskittyä palautumiseen työn jälkeen eli nukkumaan ajoissa, liikuntaa sopivasti ja terveellistä syömistä.
Alkoholi ja narkkaaminen ei auta palautumisessa.
Et varmaan ole kokenut uupumusta.
En ole kokenut uupumusta mutta en ymmärrä miten se tähän liittyy. Nykyään työntekijä odottaa saavansa sairauslomaa kun on väsynyt ihan kuin se auttaisi pitemmän päälle. Pitää löytää juurisyy miksi on väsynyt niin se voidaan hoitaa.
Oma lukunsa ovat kroonista väsymystä sairastavat kun mitään elimellistä vikaa ei löydy vaikka kuinka etsittäisiin. Moni sellaista sairastava sitten suuttuu kun parasta on aktiivinen kuntoutus eikä muuta oikein ole tarjolla. Lääketiede ei vaan pysty kaikkeen nykypäivänä.
Oma kysymyksensä on pitäisikö jokaisen saada pitää vapaata Kelan piikkiin aina kun siltä tuntuu.
Työkaveri sai sairaslomaa päälle kuukauden nimenomaan väsymyksen/unettomuuden takia ja juurisyykin löytyi samassa rumbassa. Ja ei, hän ei "vaan ollut" tuona aikana, vaan ramppasi tutkimuksissa, labroissa yms. Kyllä näihin tartutaan jos on osaavat/kiinnostuneet lääkärit.
Vierailija kirjoitti:
Mittå lääkärit toimii niin että sille menee sanomaan että minä nyt en vaan jaksa niin se löökäri kirjottaa saikkua?
Joskus on vaan tehtävä vaikka ei jaksaisi. Tämä on yksi syy miksi miehet tienaa enemmän kun naiset koska naiset saikuttaa heti kun ei jaksa tehdä töitä
Uupumus ja ei-jakss ovat kaksi eri asia.
Täysin eri.
Aivan eri aurunkokunnista!
Joten höpö höpö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on töissä, on kyllä varaa yksityisellekin.
Jos ei pysty nykytyöhön niin pitää löytää sellainen mistä pystyy selviytymään. Ei kaikista ole savusukeltajiksi todellakaan tai muuhun vaativaan työhön. Se vain pitää osata sanoa esimiehelle että ei jaksa tai sitten pitää lähteä muualle. Sairausloma ei auta uupumukseen koskaan jos mitään muutosta ei ole tehty kun on tarkoitus palata työhön.