Saako teidän lapsia neuvoa
Saako teidän lapsia neuvoa kun eivät liiku teidän kanssanne tai muutenkin tarvittaessa?
Tulin bussista ulos rattaiden kanssa ja meinasin mennä kahden alakouluikäisen pojan päälle kun he olivat tulossa sisään. Sanoin heille "Hei ensin ihmiset ulos bussista ja sit sisälle vasta lapsukaiset, eiks nii!" Aloitin lauseen hiukan ehkä vihaisella/komentavalla äänen sävyllä, koska säikähdin mkun melkein menin heidän päälle, mutta laskin ääneni lempeäksi ja ystävälliseksi hyvin pian. Pojat väistivät ja päästiin ulos ja onneksi he eivät jääneet alle. En jäänyt selvittämään että säikähdin jne koska he menivät nopeasti bussiin sisälle. Kun kävelin pysäkiltä siellä olikin heidän äiti ja huusi ja raivosi minulle , miten en saa komentaa hänen lapsia ja että he eivät varmasti vain huomanneet minua ja siksi menivät busssiin. Selitin tälle äidille ystävällisesti tilannetta ja että tarkoitukseni ei ollut syytellä poikia, mutta hän vain raivosi minulle ja toisteli älä ikinä
Jäin todella hämilleni. Itse olisin iloinen jos joku lapselleni sanoisi. Tulimme bussista ihan samantien kun ovet aukesivat. Tiedän että lapset voivat olla malttamattomia ja siksi tarvitsevat muistuttelua. Toistan aina omille lapsilleni että täytyy odottaa ensin että bussista/junasta/metrosta tullaan ulos. Siis sellainen bussista jossa kaikki saa mennä keskiovista sisälle myös. Olen iloinen jos omille lapsille ystävällisesti opastetaan kun en ole paikalla jos eivät malta odottaa. En tiennyt että heillä äiti oli pysäkillä pienen matkan päässä, lisäksi säikähdin niin kun melkein menin poikien päälle/pojat minun alle että tuli reaktiona sanoa heille. Siksi tasoitin ääneni lempeäksi heti kun pystyin. Katoin ensin taakseni kun lähdin tulemaan bussista, mutta he hyppäsivät ilmeisesti kulman takaa. Tälläistäkö nykyään on?
Kommentit (5)
Ennen muinoin koko kylä kasvatti.
Nykyisin on olemassa perheitä, joiden lapsia ei kasvateta. Piste
Vierailija kirjoitti:
Saa neuvoa, mutta aikuisen tulee näyttää esimerkkiä myös siinä miten neuvotaan. Mitään huutamista, sättimistä, kiroilua en siedä eikä tarvitse lastenkaan sietää.
"Saa neuvoa, mutta aikuisen tulee näyttää esimerkkiä myös siinä miten neuvotaan. Mitään huutamista, sättimistä, kiroilua en siedä eikä tarvitse lastenkaan sietää."
Samaa mieltä.
AP.
Jos ystävällisesti neuvoo huutamatta ja haukkumatta niin siitä vain
Huhu. Ja joskus kun olen leikkipuistossa sanonut omalle lapselleni että ei saa rynniä vaan täytyy odottaa omaa vuoroa, jos hän on yrittänyt ohittaa tai onnistunut jo ohittaa toisen lapsen esim. kiipeilytelineessä ja olen napannut oman lapseni alas sieltä, niin siihen on saattanut sanoa toinen vanhempi "ei haittaa, meidän pirkko voi odottaa tai mennä keinuun". Olen ollut silleen että häh, tässä yritän opettaa omaa vilkasta lastani kunnioittamaan myös sinun lasta! Noi tilanteet on tärkeitä. Ja just lapsi tarvitsee useita aikuisia et näkee mikä on ok ja mikä ei.
Ja jos en nää kun yksi lapsistani töhöilee kun silmät toisessa lapsessa, on tosi ok et joku toinen aikuinen sanoo, vaikka toki pyrin olemaan vastuussa omistani ja huomaamaan kaiken mut joskus joku menee ohi. . Sit on eri asia ottaa joku lapsi silmätikuksi ja olla hengittämässä niskaan et toi poika tossa taas.
Saa neuvoa, mutta aikuisen tulee näyttää esimerkkiä myös siinä miten neuvotaan. Mitään huutamista, sättimistä, kiroilua en siedä eikä tarvitse lastenkaan sietää.