Lue keskustelun säännöt.
Olen nelikymppinen ja hiton katkera siitä, miten elämä meni.
30.03.2026 |
Nuoruudessa vaikka kuinka moni ikätoveri rälläsi ja sekoili, ja silti näistä kaikki, yksi toisensa perään, solahti jotenkin todella vaivattoman näköisesti jossain siinä 30-35 ikävuoden kohdalla siihen keskiluokkaiseen kuplaan, jossa on hyvät ammatit, vakaat avioliitot ja pari kersaa. Itsellä ei ole onnistunut yhtään mikään, kovasti yritin, mutta tein näköjään väärät valinnat sekä opiskelujen että miesten suhteen ja jäin tahtomattani lapsettomaksi. Nyt on maisterin tutkinto, johon voi pyyhkiä takapuolensa ja pari kariutunutta avoliittoa, joihin ei koskaa ehditty edes mitään lapsia yrittää. Työt on ihan sutta ja sekundaa, kohta varmaan taas työttömänä. Suoraan sanoen vi tuttaa nähdä somessa ja toisinaan jopa muualla mediassa entisiä tuttuja, joiden tiedän olleen ikävuosina 16-25 sellaisia että kaikki lailliset ja laittomat päihteet kokeiltiin ja herättiin milloin mistäkin sängystä oksennus poskella, ja nyt ne ovat jotain kovapalkkaisia erityisasiantuntijoita ja keskiluokkaisten perheiden äitejä ja isiä. Ei mulla muuta.
Kommentit (92)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita joku minäkuvaasi parantava harrastus. Siitä se muukin into sitten luultavasti nousee ja ketutus vähenee, kun näkee miellyttäviä tuloksia.
Olen kuuskymppinen ja hiton katkera siitä miten elämä meni.
Älä valita ap, sinulla on vielä 20 vuotta aikaa painaa täysillä. Aiemmasta oppineena. Älä katso taaksepäin enää, vaan ja ainoastaan eteenpäin.
Ainoa juna mikä sinulla on mennyt ohi on lasten saaminen. Kaikki muu on sinulle vielä mahdollista.
Sä voit tehdä vielä korjausliikkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutta tutkintoa vaan ei se muiden vika ole jos oli intohimo opiskella kuolleitten kielten maisteriksi.
Ei ole mahdollista tänä päivänä. Korkeat ensikertalaiskiintiöt + ei mitään tukimuotoa alanvaihtajille.
Höpöhöpö. Olen nyt ei-ensikertalaisena ottanut vastaan kolme yliopistopaikkaa, joista kaksi pääsykokeella. Esimerkiksi teknilliseen yliopistoon pääsee ei-ensikertalaisenakin varsin keskinkertaisilla papereilla.
ohis
Mä olen pelkkä yo, mutta tehnyt koko ikäni töitä. Johdan asiantuntijayksikköä it-alalla. Ei se pelkkä koulutus ole mikään tae jostain hyvästä liksasta tai työpaikasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oma katkeruutesi niin paljon ottaa päähän, niin köysi on halpaa ja painovoima ilmaista.
Jos vain sillä juomisella ja bileillä saa nuorena kumppanin, jätän väliin. Ei kaikki alatkaan ole kunnollisia vaikka ulospäin näyttää. Osa voi olla hieman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistä töpinäksi. Ehdit vielä saada miehen ja ehkä lapsenkin mutta se pitää tehdä nyt heti, ei ole enää aika valkata pisintä laatikkoleukaa. Keskiluokkaa voi larpata ilman työpaikkaakin. Se ei ole vaikeaa edes. Senkus laitat instaan kahvikuppikuvia kahviloista ja välillä kehut teatterireissuilla.
Vierailija kirjoitti:
Ällö keskiluokkainen kupla. Halveksin niitä ihmisiä.
Tietenkin halveksit, kun et ole yltänyt siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, täähän ois voinut olla kuin mun kynästä, paitsi ettei se lapsettomuus haittaa tippaakaan. Parempi vaan ettei kaiken lisäksi ole vielä lapsia huolehdittavana. Yllättäen musta tuli se joukon epäonnistuja, ja kaikki muut porskutti menojaan. Somessa en seuraa ketään vanhoja tuttuja, kun ei enää edes kiinnosta heidän elämä tai vertailu, ollaan niin eri poluilla. Kieltämättä alkaa vähän masennus painaa, kun en tiedä miten tästä nousisi enää ylös. Huonoja valintoja, tapahtuneita asioita joille ei voinut itse mitään, paskat kotiolot lapsuudessa jne. Nyt korjataan niiden satoa keski-iän kynnyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällö keskiluokkainen kupla. Halveksin niitä ihmisiä.
Tietenkin halveksit, kun et ole yltänyt siihen.
Ei minulta todellakaan.
-Palstan kulttihahmo/🥸
Vertailu on pahasta. Jokaisella oma elämä elettävänä.
Tunnen naisen joka on ikäluokkaa 45v ja koulutukseltaan diplomi-insinööri (sähkötekniikka). Ja repii hyvää palkkaa, koska tuolla alalla riittää töitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuuskymppinen ja hiton katkera siitä miten elämä meni.
Älä valita ap, sinulla on vielä 20 vuotta aikaa painaa täysillä. Aiemmasta oppineena. Älä katso taaksepäin enää, vaan ja ainoastaan eteenpäin.
Voi kuuskymppisenäkin vielä elää ja touhuta vaikka mitä. Jos ei enää jaksa ihan samalla raivolla kuin 20 vuotta sitten, niin jollan tahdilla kuitenkin. Sitä pitää tehdä, eikä vain haaveilla ja odottaa.
Ensinnäkään somen perusteella ei kannata johtopäätöksiä vetää siitä miten jonkun elämä on mennyt. Olen itse niitä, jotka teininä pe#seili. En kuitenkaan ole jakanut someen lapsuuskertomuksia siitä millaista lapsuutta elin ja se oli suurin syy esimerkiksi siihen, että meni kurkusta alas kaikki. En myöskään ole jakanut someen lapsen vakavaa sairautta tai parisuhteen haasteita. Tosin olin itse työkyvyttömänä syistä x melkein nelikymppiseksi ja vasta sitten pystyin opiskelemaan kunnolla. Nyt olen se "keskiluokkainen asiantuntija" jolla on perhe ja kohtuullinen liksa.
Vierailija kirjoitti:
Oliko sinulla lyhyt vai pitkä matikka?
1+1=11 ja se tieto riittää.
T. vaativaa viina pullon tyhjennystä tekevä asian tuntija
Mieluummin rahaton pummi?