Anoppi osoitti mieltään
Anoppi kutsui meidät ja mieheni sisaren perheineen tupaantuliaslounaalle uuteen kotiinsa. Lastenlapsille oli katettu keittiöön oma pöytä, olohuoneeseen aikuisille.
- Käykää pöytään, olkaa hyvä! kuului kutsu ja samassa minulle "Et viitsisi hakea takakuistilta vichyä?" Kun palasin pullojen kanssa olohuoneeseen, kaikki istuvat paikoillaan ja yhtään tyhjää tuolia ei ollut pöydän ääressä, kattauksesta puhumattakaan. Siinä mieheni lähisuku ojenteli vateja toisilleen ja nautti perhepäivällistä hilpeästi keskustellen.
Seisoin vähän aikaa hämilläni, kukaan ei huomannutkaan, että yksi puuttui. Hipsin vähin äänin keittiöön, jossa lapset vetelivät nakkeja, lihapullia ja ranskalaisia. Niitä näytti olevan yllin kyllin, joten otin lautasen kaapista ja istahdin keittiöjakkaralle aterioimaan ja oli ihan rattoisaa kuunnella lasten juttuja. Syötyäni tilasin vai vihkaa uberin ja lähdin sanomatta sanaakaan kenellekään.
Mies nosti metakan kun palasi lasten kanssa kotiin, että olipa epäkohteliasta häipyä noin vaan. Hän ei nähnyt mitään kummallista siinä, että pöydästä puuttui yksi paikka, kun eihän siihen enempää mahdu. Olisin ihan hyvin voinut hakea ruokaa olohuoneesta ja syödä keittiössä.
No niin arvon palstalaiset: minäkö se olin pahis tällä lounaalla vai anoppi epäkohtelias kun ei järjestänyt lisätilaa pöytään?
Kommentit (66)
Meillä miniä on ruokaillut kohta pari vuosikymmentä niin monta kertaa että ei esittellä enää vapaita tuoleja vaan kaikki saa hakea omansa. Eri sitten kun on kutsuttu syömään jonkin juhlan vuoksi. Silloin kaikki on yleensä valmiina jos herrasväki suvaitsee olla paikalla, muuten joutuu syömään mitä jäljellä eikä silloin enää tarjoilla. Jokaisen oma valinta, eikä siitä voi valittaa. Nämä pelisäännöt meillä. Jos ei sovi mene mt-tuntijalle juttelee.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset söivät turvaruokaa? Eivät samaa ruokaa kuin muutkin?
Miniä ohjeistanut että lapset tottunut syömään roskaruokaa.
Ruma ihminen valittaa kun ei saa erityiskohtelua.
Kun ap on noin kova riiteleen miten perheesi voi.
Kannattaa erota noin paskasta miehestä.
En tiedä onko tarina provo vai ei. Mutta minulle on noin käynyt parikin kertaa anoppilassa. Appivanhemmat asuvat ahtaasti kaksiossa ja tilaa on rajallisesti. Meidän perhe käy anoppilassa harvoin. Miehen nuorin sisko perheineen käy joka viikonloppu ja on yötä kaikki juhlapyhät.
Kun anoppi kutsuu meidän perheen sunnuntaina syömään, niin miehen pikkusiskon perhe on aina ilmaantunut paikalle ennen meitä. Istuvat valmiiksi ruokapöydässä ja syövät ruokia. Siskon lapset on melkein täysi-ikäisiä, eli ei ole mistään pikkumuksujen syöttämisestä. Anoppi parka hätäilee meidän perheen syömistemme kanssa ja mieheni ja lapseni istuvat pöytään.
Minulle ei siinä vaiheessa istumapaikkaa enää olekaan ja anoppi koittaa ohjata minua YKSIN syömään terassille. Just joo sunnuntailounaalle kutsuttu ja pitäisi kirpeässä lokakuussa mennä takki päällä pihalle syömään. Juu en koe olevani arvostettu. Yhä harvemmin käydään, ymmärtääköhän appivanhemmat miksi..
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tarina provo vai ei. Mutta minulle on noin käynyt parikin kertaa anoppilassa. Appivanhemmat asuvat ahtaasti kaksiossa ja tilaa on rajallisesti. Meidän perhe käy anoppilassa harvoin. Miehen nuorin sisko perheineen käy joka viikonloppu ja on yötä kaikki juhlapyhät.
Kun anoppi kutsuu meidän perheen sunnuntaina syömään, niin miehen pikkusiskon perhe on aina ilmaantunut paikalle ennen meitä. Istuvat valmiiksi ruokapöydässä ja syövät ruokia. Siskon lapset on melkein täysi-ikäisiä, eli ei ole mistään pikkumuksujen syöttämisestä. Anoppi parka hätäilee meidän perheen syömistemme kanssa ja mieheni ja lapseni istuvat pöytään.
Minulle ei siinä vaiheessa istumapaikkaa enää olekaan ja anoppi koittaa ohjata minua YKSIN syömään terassille. Just joo sunnuntailounaalle kutsuttu ja pitäisi kirpeässä lokakuussa mennä takki päällä pihalle syömään. Juu en koe olevani arvostettu. Yhä harvemmin käydään, ymmärtääköhän appivanhemmat miksi..
Ei tuommoiset juntit ymmärrä, sillä itsereflektio puuttuu täysin. Pahinta sinun kannaltasi tässä on, että todennäköisesti myös miehesi on samanlainen juntti, jos ei huomaa ja tee asialle mitään. Ikävän anopin kanssa voi elää, mutta että huonon miehen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ruma ihminen valittaa kun ei saa erityiskohtelua.
Narsistisuuden yleistyessä, hyviä käytöstapoja ja muiden huomioon ottamista pidetään ilmeisesti erityiskohtelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tarina provo vai ei. Mutta minulle on noin käynyt parikin kertaa anoppilassa. Appivanhemmat asuvat ahtaasti kaksiossa ja tilaa on rajallisesti. Meidän perhe käy anoppilassa harvoin. Miehen nuorin sisko perheineen käy joka viikonloppu ja on yötä kaikki juhlapyhät.
Kun anoppi kutsuu meidän perheen sunnuntaina syömään, niin miehen pikkusiskon perhe on aina ilmaantunut paikalle ennen meitä. Istuvat valmiiksi ruokapöydässä ja syövät ruokia. Siskon lapset on melkein täysi-ikäisiä, eli ei ole mistään pikkumuksujen syöttämisestä. Anoppi parka hätäilee meidän perheen syömistemme kanssa ja mieheni ja lapseni istuvat pöytään.
Minulle ei siinä vaiheessa istumapaikkaa enää olekaan ja anoppi koittaa ohjata minua YKSIN syömään terassille. Just joo sunnuntailounaalle kutsuttu ja pitäisi kirpeässä lokakuussa mennä takki päällä pihalle syömään. Juu en koe olevani arvostettu. Yhä harvemmin käydään, ymmärtääköhän appivanhemmat miksi..
Ei tuommoiset juntit ymmärrä, sillä itsereflektio puuttuu täysin. Pahinta sinun kannaltasi tässä on, että todennäköisesti myös miehesi on samanlainen juntti, jos ei huomaa ja tee asialle mitään. Ikävän anopin kanssa voi elää, mutta että huonon miehen kanssa?
Mieheni on kaikinpuolin hyvä mies. Mies ei vain ihan tajua, että minä olen siellä vanhempiensa luona vieraana eikä vieraita pitäisi noin kohdella. Mies jotenkin ajattelee, ettei lähisuvun kesken ole niin tarkkaa etiketistä. Että kunhan vaan syödään.
Mutta joo, en ikinä koskaan milloinkaan anoppina tule tekemään noin lasteni tuleville puolisoille.
SIKA ANOPPI.
Ihan selvästi teki sen tahallaan, koska lähetti hakemaan muka vichyä.
JÄTÄ SE SIKA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruma ihminen valittaa kun ei saa erityiskohtelua.
Narsistisuuden yleistyessä, hyviä käytöstapoja ja muiden huomioon ottamista pidetään ilmeisesti erityiskohtelua?
Missäs ne ap:n ylevät käytöstavat on.
Olen ollut kaksi kertaa naimisissa ja minulla on nyt maailman parhaat anopit. Molemmat ovat kuolleet.
Jos kirjoittaa "vai vihkaa", niin kuuluu keittiöön. Uberin tilaaminen taas kertoo siitä, että et kykene selvittämään asioita asiallisesti, vaan haluat elämääsi draamaa. Siksi ymmärrän hyvin, että tässä keksityssä tarinassa sinua ei haluttu samaan pöytään muiden aikuisten kanssa, koska olisit pilannut kaikkien ateriahetken.
He olivat onnellisia ja iloisia ilman sinua, lapsetkaan eivät puhuneet sinulle vaan keskenään (kirjoitit "oli ihan rattoisaa kuunnella lasten juttuja."), joten huomaatko olevasi ylimääräinen ja tarpeeton tai jopa riesa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tarina provo vai ei. Mutta minulle on noin käynyt parikin kertaa anoppilassa. Appivanhemmat asuvat ahtaasti kaksiossa ja tilaa on rajallisesti. Meidän perhe käy anoppilassa harvoin. Miehen nuorin sisko perheineen käy joka viikonloppu ja on yötä kaikki juhlapyhät.
Kun anoppi kutsuu meidän perheen sunnuntaina syömään, niin miehen pikkusiskon perhe on aina ilmaantunut paikalle ennen meitä. Istuvat valmiiksi ruokapöydässä ja syövät ruokia. Siskon lapset on melkein täysi-ikäisiä, eli ei ole mistään pikkumuksujen syöttämisestä. Anoppi parka hätäilee meidän perheen syömistemme kanssa ja mieheni ja lapseni istuvat pöytään.
Minulle ei siinä vaiheessa istumapaikkaa enää olekaan ja anoppi koittaa ohjata minua YKSIN syömään terassille. Just joo sunnuntailounaalle kutsuttu ja pitäisi kirpeässä lokakuussa mennä takki päällä pihalle syömään. Juu en koe olevani arvostettu. Yhä harvemmin käydään, ymmärtääköhän appivanhemmat miksi..
Ei tuommoiset juntit ymmärrä, sillä itsereflektio puuttuu täysin. Pahinta sinun kannaltasi tässä on, että todennäköisesti myös miehesi on samanlainen juntti, jos ei huomaa ja tee asialle mitään. Ikävän anopin kanssa voi elää, mutta että huonon miehen kanssa?
Mieheni on kaikinpuolin hyvä mies. Mies ei vain ihan tajua, että minä olen siellä vanhempiensa luona vieraana eikä vieraita pitäisi noin kohdella. Mies jotenkin ajattelee, ettei lähisuvun kesken ole niin tarkkaa etiketistä. Että kunhan vaan syödään.
Mutta joo, en ikinä koskaan milloinkaan anoppina tule tekemään noin lasteni tuleville puolisoille.
Ai nyt miniä on vieraana? Yleensä näissä jutuissa miniä on miehensä lapsuudenperheen jäsen, joka haluaa saada saman kohtelun eli vapaa pääsy jääkaapille, maksuton lomailu miehen vanhempien mökillä ja purjeveneessä jne.
Eikö se anoppi muka huomannut että jäit ilman paikkaa ruokapöydässä?