kasvaako 40 000 euron velka ulosotossa sitten joka vuosi tuhansia ja vanheneeko koko potti sitten 15 vuodessa?
ja pian onkin 100 000 e velkaa ja ulosotossa? mutta eikö tuossa ole se hyvä että 15 vuodessa se ulosottovelka mitätöidään kokonaan?
AI-yhteenveto
40 000 euron velka voi kasvaa ulosotossa merkittävästi, ja
kyllä, velka kasvaa koko ajan niin kauan kuin sitä on maksamatta.
Minilex +1
Velka lisääntyy pääasiassa korkealla viivästyskorolla, mutta myös ulosoton omilla taulukkomaksuilla.
Tässä erittely siitä, miten velka kasvaa:
1. Velan määrän lisääntyminen (kulut ja korot)
Viivästyskorko: Ulosotossa olevalle pääomalle juoksee viivästyskorko, joka on yleensä huomattavasti korkeampi kuin alkuperäinen korko (laissa määritelty viivästyskorko on korkea).
Esimerkki kasvusta: 100 000 euron velka kasvaa noin 800 euroa kuukaudessa korkoa. 40 000 euron velalla tämä tarkoittaa karkeasti arvioiden noin 300400 euron korkokasvua kuukaudessa.
Ulosoton taulukkomaksut: Ulosottolaitos perii velalliselta taulukkomaksuja, jotka ovat ensimmäiset 24 kuukautta merkittäviä. Ne voivat lisätä velan määrää kympeillä tai jopa satasella kuukaudessa riippuen perinnän tehokkuudesta.
Minilex +1
2. Velan kasvu kokonaisuudessaan
Velka kasvaa niin kauan, kunnes se on maksettu kokonaan tai vanhentunut (yksityisoikeudelliset velat vanhentuvat yleensä 1520 vuodessa).
Ulosottolaitos
Palkasta ulosmittaus: Jos sinulla on tuloja, ulosotto vie palkastasi tietyn määrän (2026 suojaosuus 33,03 €/pv + perheenjäsenet). Jos tämä summa on pienempi kuin korot ja kulut, velka kasvaa siitä huolimatta, että maksat sitä pois.
Ulosottolaitos +1
3. Miten ulosotto toimii?
Velka siirtyy ulosottoon yleensä noin 2 kk alkuperäisen eräpäivän jälkeen.
Ulosottomies etsii omaisuutta ja tekee maksukiellon (esim. palkkaan).
Vapaakuukausi (kuukausi, jolloin ulosottoa ei tehdä) on mahdollinen tietyin edellytyksin.
Oikeuspalveluvirasto +2
Tiivistelmä: 40 000 euron velka kasvaa ulosotossa korkojen ja kulujen myötä nopeasti. Jos ulosotossa ei saada kerrytettyä tarpeeksi maksuja, velan pääoma kasvaa korkoa korkoa (koronkorkoilmiö).
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus viestiin 30, lainattuna meni moderointiin:
Lopulliset vanhentumisajat Suomen lain mukaan:
5 vuotta verot ja muut julkiset maksut (verovelan vuoksi ulosmittaus jää vanhentumisen jälkeen voimaan)
15 vuotta ulosottopäätöksestä, tavallinen velka
20 vuotta rikosperusteinen tai eräpäivästä, jos on aikaisemmin kuin ulosottopäätöksestä laskettu vanhentumisaika
25 vuotta rikosperusteinen korvaus yksityishenkilölle
Jossain tapauksissa velallinen on löysässä hirressä melkein 30vuotta. Olet ollut velkaa 14vuotta jota et ole lyhentänyt ja 14vuoden kohdalla ulosotto tulee mukaan kuvioihin. On se ulosotto voimassa 15vuotta. Eli se velka juoksee lopulta 29vuotta niskassa
Totta. Mutta niillä, joilla velka ei siirtynyt pankista ulosottoon, velka ei vanhene. Tuo vanhenemisaika käynnistyy vasta Ulosotossa eli voi olla ihan fiksua siirtää velat
ulosottoon, jos on tyhjä tasku. Itse en siirtänyt velkoja ulosottoon vaan velkojat eli mulla ei ollut sellainen perinteinen kuvio. Velkojat teki päätöksen, ettei mun velka ole maksussa. On tosi typerää, että kun itse olisi halunnut maksaa velkoja, yhteiskunta tavallaan rankaisee siitä, että velkojat ei suostunut maksusopimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeamman ja tarkemman vastauksen saisi ulosoton sivuilta itse lukemalla mieluummin kuin tekoälyltä kysymällä.
Ulosoton korko on 9,5%. Se ei yleensä ole alkuperäisen lainan korkoa enemmän, koska halvemmilla koroilla saa yleensä vain vakuudellisia lainoja. Taulukkomaksut päälle, ja pari ekaa vuotta ne nostaa velkasummaa aika lailla, mutta sitten se tasaantuu. Velka vanhenee 15 vuodessa jollei ole tullut rikoksen teosta, mitta uudet velat ei tietenkään vanhene ensimmäisen myötä, mukä on se syy jonka takia monien ulosotto jatkuu kauemmin.Mutta jos ulosotto onnistuu saamaan edes yhden euron perittyä. Tuo 15vuoden vanhenemis aika alkaa alusta
EIIIII. 15,20 tai 25 on lopullinen vanhenemisaika. Sitten on erikseen lyhyemmät eli 3 vuoden välein pitää uusia laskut ulosotossa, ettei ne vanhene heti 3 vuoden jälkeen.
Kyllä kyllä, mutta jos uo ei ole onnistunut perimään velalliselta mitään esim 14 tai 24 vuoden aikana. Ja yhtäkkiä se onnistuu saamaan muutaman euron. Nollaantuu nuo päivät ja alkaa ns alusta
Älä valehtele. Lopullinen vanhentuminen lasketaan A) eräpäivästä (20 vuotta) tai B) ulosottopäätöksestä (15 vuotta) , kumpi on aikaisemmin. Tämän tiedon toi tarkistaa finlexistä, laki velkojen vanhentumisesta. Rikos- ja yksityisveloissa on pitempi vanhentumisaika.
Julkiset maksut kuten verot, terveydenhoitomaksut ym. ovat ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä ja vanhentuvat lopullisesti 5 vuodessa.
Ei muuten vanhene jos velkoja uusii sen perinnän.
Lue nyt oikeasti laki velkojen vanhentumisesta äläkä höpötä. Huomaa, että tässä keskustellaan velkojen LOPULLISESTA VANHENTUMISESTA SUOMESSA. Sitähän me emme tiedä, mikä laki on voimassa siellä, missä sinä kirjoitat eikä se meitä kiinnosta.
Pyydä sinä jotakuta, joka YMMÄRTÄÄ lukemaansa, selittämään lakia sulle. Ei se velka vanhene.
Lopullinen vanhentuminen13 a (19.12.2014/1126)Lopullinen vanhentuminen
Tässä pykälässä tarkoitettu vanhentuminen ei estä ulosottoperusteen määräajan jatkamista, josta säädetään ulosottokaaren 2 luvun 26 :ssä sekä 27 :n 24 momentissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeamman ja tarkemman vastauksen saisi ulosoton sivuilta itse lukemalla mieluummin kuin tekoälyltä kysymällä.
Ulosoton korko on 9,5%. Se ei yleensä ole alkuperäisen lainan korkoa enemmän, koska halvemmilla koroilla saa yleensä vain vakuudellisia lainoja. Taulukkomaksut päälle, ja pari ekaa vuotta ne nostaa velkasummaa aika lailla, mutta sitten se tasaantuu. Velka vanhenee 15 vuodessa jollei ole tullut rikoksen teosta, mitta uudet velat ei tietenkään vanhene ensimmäisen myötä, mukä on se syy jonka takia monien ulosotto jatkuu kauemmin.Mutta jos ulosotto onnistuu saamaan edes yhden euron perittyä. Tuo 15vuoden vanhenemis aika alkaa alusta
EIIIII. 15,20 tai 25 on lopullinen vanhenemisaika. Sitten on erikseen lyhyemmät eli 3 vuoden välein pitää uusia laskut ulosotossa, ettei ne vanhene heti 3 vuoden jälkeen.
Kyllä kyllä, mutta jos uo ei ole onnistunut perimään velalliselta mitään esim 14 tai 24 vuoden aikana. Ja yhtäkkiä se onnistuu saamaan muutaman euron. Nollaantuu nuo päivät ja alkaa ns alusta
Älä valehtele. Lopullinen vanhentuminen lasketaan A) eräpäivästä (20 vuotta) tai B) ulosottopäätöksestä (15 vuotta) , kumpi on aikaisemmin. Tämän tiedon toi tarkistaa finlexistä, laki velkojen vanhentumisesta. Rikos- ja yksityisveloissa on pitempi vanhentumisaika.
Julkiset maksut kuten verot, terveydenhoitomaksut ym. ovat ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä ja vanhentuvat lopullisesti 5 vuodessa.
Ei muuten vanhene jos velkoja uusii sen perinnän.
Lue nyt oikeasti laki velkojen vanhentumisesta äläkä höpötä. Huomaa, että tässä keskustellaan velkojen LOPULLISESTA VANHENTUMISESTA SUOMESSA. Sitähän me emme tiedä, mikä laki on voimassa siellä, missä sinä kirjoitat eikä se meitä kiinnosta.
Pyydä sinä jotakuta, joka YMMÄRTÄÄ lukemaansa, selittämään lakia sulle. Ei se velka vanhene.
Lopullinen vanhentuminen13 a (19.12.2014/1126)Lopullinen vanhentuminen
Tässä pykälässä tarkoitettu vanhentuminen ei estä ulosottoperusteen määräajan jatkamista, josta säädetään ulosottokaaren 2 luvun 26 :ssä sekä 27 :n 24 momentissa
27 on lainattu jo aikaisemmin ja tässä luvun 24:
24 Määräaika
Tässä laissa tarkoitettu ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan (ulosottoperusteen määräaika). Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen, valvontarangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun. (10.4.2015/408)
Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen antamista siirretty luonnolliselle henkilölle muulta kuin toiselta luonnolliselta henkilöltä, 1 momentissa tarkoitettu määräaika on 15 vuotta.
Jos ulosottoperusteen määräajan kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai saatava on ilmoitettu 5 luvussa tarkoitetussa myynnissä, määräajan umpeen kuluminen tai velan vanhentuminen lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain 13 a :n nojalla ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista. (12.1.2018/60)
Huomaa tämä: maksu voidaan periä VAIN ULOSMITATUISTA VAROISTA. Eli on esimerkiksi ulosmitattu kuolinpesäosuus, jossa asunto ja siinä leskellä elinikäinen asumisoikeus. Maksu voidaan periä VAIN SIITÄ ULOSMITATUN KUOLINPESÄOSUUDEN REALISOINNISTA sitten, kun lesken asumisoikeus päättyy. Muilta osin velka on vanhentunut lopullisesti.
Järkevä ulosotto olisi sellainen, että se vanhenee 15 vuotta alkuperöisestä eräpäivästä eikä vanhenemista voi pitkittää uusilla muistutuksilla ja uusilla vireillä olevilla asioilla.
40 000 euron velka kasvaa ulosotossa viivästyskorkojen vuoksi ensimmäisen vuoden aikana noin 4000 euroa, jos ulosottoon ei vuoden aikana maksa yhtään mitään. Ulosoton taulukkomaksut eivät voi koskaan kasvattaa velkaa, koska taulukkomaksu on aina (pieni) osa siitä summasta, jota ulosottoon on maksettu. Taulukkomaksut kyllä hidastavat sitä, miten nopeasti velka lyhenee ulosotossa.
Ja velka tosiaan vanhenee lopullisesti jossain vaiheessa, eikä velkoja voi estää lopullista vanhenemista. Useimmiten vanheneminen tapahtuu viimeistään 15 päästä ulosoton alkamisesta. Tämän jälkeen ulosottomies voi viedä vain sellaista omaisuutta, joka on ulosmitattu jo aikaisemmin, kuten täällä jo mainittu osuus jakamattomasta kuolinpesästä, jota ei syystä tai toisesta ole voitu myydä ennen ulosoton päättymistä.
Sen lisäksi olisi järkevää, että ulosoton sivuilla lukisi KAIKKI ulosottoon menneet laskut eikä ne välillä häviäisi sieltä ja välillä taas ilmestyisi sinne takaisin.
Nyt kun kirjaudut sinne niin se ei anna ollenkaan todellista kuvaa mitå kaikkea on ulosotossa eikä todellsta loppusummaa, jonka voisi kerralla kaikki maksaa pois. Kun yhden summan maksat ja luulet maksavasi kaiken pois niin sitten sinne taas ilmestyy uusi summa. Ei näin!
Lisäksi ylimääräiset muistutukset tulisi poistaa jo ihan pelkän ympäristökuormankin takia eli hirveästi ylimääräistä paperiroskaa kertyy tuolla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Järkevä ulosotto olisi sellainen, että se vanhenee 15 vuotta alkuperöisestä eräpäivästä eikä vanhenemista voi pitkittää uusilla muistutuksilla ja uusilla vireillä olevilla asioilla.
Ei voi pitkittää lopullisesta vanhenemispäivästä millään muistutuksella. Pahin virhe olisi ottaa uutta velkaa ulosoton välttämiseksi 15 vuodeksi, kun alkuperäinen velka vanhenisi siinä ajassa muutenkin.
No ei tietenkään saa toimeentulotukea, eli sitä ihan viimesijaista etuutta, jos on "50 000 taskussa". Samaten asumistukeakaan ei saa enää nykyään omistusasuntoon. Eli täysin reilut säännöt tuossa "pelissä".