Osastolla hoitaja jakoi lääkkeeni kertomalla sairauteni kaikille
Olin kolmen hengen huoneessa. Hoitaja otti lääkekuppini, sanoi että tässä tämä astmalääke, tässä diabeteslääke, tässä sydänlääke. Sitten meni seuraavan luokse, luetteli hänenkin sairaudet. Viimeisen kohdalla sama homma mutta vielä lisäsi, että ensimmäinen potilas käyttää samaa astmalääkettä.
Menikö ihan oikein.
Kommentit (53)
Vain r o s k a väkeä ei kiinnosta yksityisyydensuoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi voinut jakaa lääkkeet niiden nimellä eikä naapuri välttämättä niistä tietäisi sairauttani.
Annoitko palautetta suoraan?
No tuskin yksi hoitaja voi yleistä käytäntöä muuttaa. Pitää valittaa ylemmäs.
Vierailija kirjoitti:
Tällaista menoa meillä Suomessa.
Mikään ei pysy salassa, kaikki kailotetaan kuin ne olisivat muiden korvillekkin tarkoitettu.
Kyllä pitäisi henkilökuntaa ohjeistaa...ettei niin voi tehdä.
En nyt kyllä ihan ymmärrä. Kaikilla, jotka jonkin sairaalan osastolle joutuvat/pääsevät on jokin tai joitakin sairauksia, joita hoidetaan! Siksihän siellä ollaan. Mitä ihmeen peiteltävää niissä vaivoissa on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mee oikein, mutta jos sanot, että tässä lääkkeesi niin 90%:sti potilaat kysyvät että mitä lääkkeitä tässä on.. vastaukseksi ei riitä, että nämä ovat samat lääkkeet kuin sulla kotona, vaan halutaan tietää mikä lääke on mikäkin.
T: shMutta onko sydänlääke hyvä vastaus? Eikö mieluummin tässä losartaani 50 mg? Eikö sairaalaan sitäpaitsi otetan omat lääkkeet mukaan kotoa?
Voi ne ottaa mutta hyvin harvoin ne on mukana. Ja osastohoifossa kyllä osataan myös vaatia että ne on kuuluttava hoitopäivämaksuun. Ehkä tuokin on hyvä säästö ehdotus hyvinvointiaueille, syntyy säästöjä lääkekuluista.
Okei, luulin väärin. Ja onhan se ihan hyväkin, ettei potilas syö omia lääkkeitä jos vaikka lääkitystä muutetaankin sairaalassaoloaikana. Itse olen ollut sairaalassa vain suunniteltu leikkausta varten ja oli omat e-pillerit mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi voinut jakaa lääkkeet niiden nimellä eikä naapuri välttämättä niistä tietäisi sairauttani.
Annoitko palautetta suoraan?
No tuskin yksi hoitaja voi yleistä käytäntöä muuttaa. Pitää valittaa ylemmäs.
Ei tuo nyt niin yleinen käytäntö ole luetella lääkkeet ja sitä mihin niitä käytetään etteikö muutos olisi mahdollista.
Jos palautetta ei voi antaa suoraan koska käytäntöihin ei voi vaikuta, miten käutäntöihin pystyy vaikuttamaan valittamalla asiasta täällä.
Vaikuttaa hoitajien haukkumis provolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista menoa meillä Suomessa.
Mikään ei pysy salassa, kaikki kailotetaan kuin ne olisivat muiden korvillekkin tarkoitettu.
Kyllä pitäisi henkilökuntaa ohjeistaa...ettei niin voi tehdä.
En nyt kyllä ihan ymmärrä. Kaikilla, jotka jonkin sairaalan osastolle joutuvat/pääsevät on jokin tai joitakin sairauksia, joita hoidetaan! Siksihän siellä ollaan. Mitä ihmeen peiteltävää niissä vaivoissa on?
Hiukan kuin pakollinen vertaistukiryhmä vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mee oikein, mutta jos sanot, että tässä lääkkeesi niin 90%:sti potilaat kysyvät että mitä lääkkeitä tässä on.. vastaukseksi ei riitä, että nämä ovat samat lääkkeet kuin sulla kotona, vaan halutaan tietää mikä lääke on mikäkin.
T: shMutta onko sydänlääke hyvä vastaus? Eikö mieluummin tässä losartaani 50 mg? Eikö sairaalaan sitäpaitsi otetan omat lääkkeet mukaan kotoa?
Voi ne ottaa mutta hyvin harvoin ne on mukana. Ja osastohoifossa kyllä osataan myös vaatia että ne on kuuluttava hoitopäivämaksuun. Ehkä tuokin on hyvä säästö ehdotus hyvinvointiaueille, syntyy säästöjä lääkekuluista.
Okei, luulin väärin. Ja onhan se ihan hyväkin, ettei potilas syö omia lääkkeitä jos vaikka lääkitystä muutetaankin sairaalassaoloaikana. Itse olen ollut sairaalassa vain suunniteltu leikkausta varten ja oli omat e-pillerit mukana.
Tiettyjä lääkkeitä esim. juurikin e-pillereitä ei ehkä ole lääkevalikoimassa vaikka asiakas niiden haluaisikin hoitomaksuihin kuuluvan. Ne joutuu ottamaan mukaan tai joskus niitä myös pyydetään jonkun tuomaan kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle osastolla hoitaja sanoi annettuaan lääkkeeni että tulee lääkkeiden jaon jälkeen rasvaamaan peräpukamani. Ja kertoi kuuluvalla äänellä.
Noloa kyllä. Minulle hoitaja sanoi antavansa peräruiskeen. Käski ottaa takapuolen paljaaksi ja kääntyä kyljelleen. Ruiskeena jälkeen hän sanoi että 5 minuutin kuluttua pitää mennä vessaan. Kaiken tämän hän sanoi kuuluvalla äänellä. Verho oli kyllä edessä mutta hävetti kun koko huone kuuli.
Tuossa nyt ei ole mitään hävettävää. Sen sijaan olisi ollut hyvin outoa, jos hoitaja olisi kuiskaillut nuo asiat. Eihän silloin voi edes tietää, kuuliko potilas mitä sanottiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mee oikein, mutta jos sanot, että tässä lääkkeesi niin 90%:sti potilaat kysyvät että mitä lääkkeitä tässä on.. vastaukseksi ei riitä, että nämä ovat samat lääkkeet kuin sulla kotona, vaan halutaan tietää mikä lääke on mikäkin.
T: shMutta onko sydänlääke hyvä vastaus? Eikö mieluummin tässä losartaani 50 mg? Eikö sairaalaan sitäpaitsi otetan omat lääkkeet mukaan kotoa?
Jos sanot Losartan, niin potilas kysyy mikä lääke se on. Ei vanhemmat potilaat ainakaan tiedä lääkkeittensä nimiä
Toisaalta kun päivystyksessä tuodaan ibuprofeenia ilman, että on luettu potilaan NSAID-allergiasta ja sanotaan tabletin annon yhteydessä vain, että tässä on kipulääke niin siinä joutuu itse olemaan aika tarkkana. Parempi olisi kertoa mitä siinä pillerissä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mee oikein, mutta jos sanot, että tässä lääkkeesi niin 90%:sti potilaat kysyvät että mitä lääkkeitä tässä on.. vastaukseksi ei riitä, että nämä ovat samat lääkkeet kuin sulla kotona, vaan halutaan tietää mikä lääke on mikäkin.
T: shMutta onko sydänlääke hyvä vastaus? Eikö mieluummin tässä losartaani 50 mg? Eikö sairaalaan sitäpaitsi otetan omat lääkkeet mukaan kotoa?
Ei oteta niitä kenties Piritorilta ostettuja kotilääkkeitä, sairaala jakaa mitä tarvitaan ja kotiutuessa itse sain viikkodosetin täytenä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista menoa meillä Suomessa.
Mikään ei pysy salassa, kaikki kailotetaan kuin ne olisivat muiden korvillekkin tarkoitettu.
Kyllä pitäisi henkilökuntaa ohjeistaa...ettei niin voi tehdä.
En nyt kyllä ihan ymmärrä. Kaikilla, jotka jonkin sairaalan osastolle joutuvat/pääsevät on jokin tai joitakin sairauksia, joita hoidetaan! Siksihän siellä ollaan. Mitä ihmeen peiteltävää niissä vaivoissa on?
Hiukan kuin pakollinen vertaistukiryhmä vai?
Ei yhteisessä potilashuoneessa oleminen vaadi sitä, että sairauksistaan/elämästään pitää avautua vennonvieraille, mikäli sitä tarkoitat. Asetelma ei kuitenkaan sulje pois sitä, että jokainen paikallaolija on siellä, koska he tarvitsevat hoitoa. Miksi tätä sairaalassaolon lähtökohtaa pitäisi peitellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista menoa meillä Suomessa.
Mikään ei pysy salassa, kaikki kailotetaan kuin ne olisivat muiden korvillekkin tarkoitettu.
Kyllä pitäisi henkilökuntaa ohjeistaa...ettei niin voi tehdä.
En nyt kyllä ihan ymmärrä. Kaikilla, jotka jonkin sairaalan osastolle joutuvat/pääsevät on jokin tai joitakin sairauksia, joita hoidetaan! Siksihän siellä ollaan. Mitä ihmeen peiteltävää niissä vaivoissa on?
Hiukan kuin pakollinen vertaistukiryhmä vai?
Ei yhteisessä potilashuoneessa oleminen vaadi sitä, että sairauksistaan/elämästään pitää avautua vennonvieraille, mikäli sitä tarkoitat. Asetelma ei kuitenkaan sulje pois sitä, että jokainen paikallaolija on siellä, koska he tarvitsevat hoitoa. Miksi tätä sairaalassaolon lähtökohtaa pitäisi peitellä?
Vaikka joutuukin osastolle, ei siellä kaikki sairauksia hoideta, varsinkin jos on monisairas.
Lääkäri otti ainakin mun tapauksesta kantaa vain siihen sairauteen minkä takia olin sairaalassa eikä muista sairauksista sanonut mitään.
Jokainen siinä huoneessa tietää, että meillä suurin piirtein on samassa paikassa vikaa ja siitä onkin mukava keskustella toisen potilaan kanssa. Mutta ei samalla halua kertoa koko sairaushistoriaansa.
Jos sanot Losartan, niin potilas kysyy mikä lääke se on. Ei vanhemmat potilaat ainakaan tiedä lääkkeittensä nimiä