Lue keskustelun säännöt.
Miehen elämä on yhtä helvettiä. Naisten arki on luksusta siihen verrattuna, ja silti naisilta ei sympatiaa heru, pelkkää haukkumista vaan.
25.03.2026 |
Naiset ei tajua miesten ongelmista yhtään mitään. Meillä on korkeimmat itsemurhaluvut, masennus, uupumus ja yksinäisyys, mutta kukaan ei puhu siitä. Naiset saa kaiken sympatian maailmasta, me saamme vain kuulla "ole mies, älä valita". Naisilta ei heru sympatiaa millään. Jos yritän kertoa miten väsynyt olen töissä, vastaus on "no minäkin olen väsynyt" tai "mies ei saa valittaa". Kiitos ei koskaan kuulu, vain odotuksia.
Parisuhdemarkkinoilla naiset odottaa että mies on pelkkä viihdyttäjä pelle, lompakko ja palvelija. Jos mies ei siihen alistu, niin jonossa on sata muutakin miestä. Naiset valittaa turhasta (unihäiriöt, hormonit, some-kritiikki) ja popsivat mt-pillereitä kuin karkkeja mutta meidän ongelmat on oikeita ja silti niistä vaan vaietaan.
Kommentit (390)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämä on yhtä helvettiä ilman naista ja naisen elämä yhtä helvettiä miehen kanssa.
Vähän kärjistystä ilmassa, mutta jotenkin näinhän se on, mistä pariutumismarkkinoiden ero tulee. Naisille vaihtoehdot on yksin olo tai hyvä suhde hyvän miehen kanssa, joillekin harvoille irtopanot. Miehelle kelpais moni muukin systeemi, esim. keskinkertaisen huono suhde, jos nainen tekee kotityöt ja antaa pllua. Millään henkisellä puolella ei oo niin väliä, kuten naisille on.
Älä sisko yleistä. Ikävää lokerointia naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa miehillä, ei naisilla. Vain rikkailla.
Nainen saa aina rikkaan miehen joten en nyt ymmärrä sun pointtia.
Mistä teitä miljonäärimiehiä oikein sikiää? Kun aina kaikille teitä riittää?
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukemalla huomaa kyllä minkälaisia empatiakyvyttömiä sairaita psykopaatteja naiset ovat
No pysy sitten erossa meistä? Onko niin vaikeeta?
...ainii mutkun TARVIIN JA ANSIATSEN pil*uuu vaikka haukun täällä naisia. Voit sä miehen reikää saada jos ihmistä haluat mut tääl on jo vinkattu hyviä tekopilluja, hyviä hetkiä sulle!
Jo 18 sivua jotka todistaa että ap oli 100% oikeassa. Ihan sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilta empatian hakeminen miehenä on kuin odottaa, että vasemmistolainen ei ole ruinaamassa muiden rahojen perään. Se ei vain onnistu.
Jos haluaa muutosta niin naiset pitäisi potkia pois valtaa käyttävistä asemista ja kohdistaa rahoitus miesten ongelmiin. Naiset eivät siihen kykene.
Miesläheiset saavat multa empatiaa ihan siinä missä naisetkin. Joka Jorman kohdalla en jaksa.
Ehkä. Todennäköisesti ei.
Tämän takia miesten on tosiaan ratkaistava itse omat ongelmat, naisten kustannuksella.
Miehetkö ei pysty hoitamaan ongelmiaan muuten, kuin jonkun toisen kustannuksella. Eipä ole hääppöstä asioiden hoitamista.
Ryhdistäytykää nyt miehet ja hoitakaan asianne kuntoon, mutta jos osaatte käyttää järkeä, sitä ei tarvitse tehdä jokin toisen ihmisen kustannuksella.
Fiksun ihmisen ei tarvitse alistaa/alentaa muita voidakseen tehdä omasta elämästään hyvän.
Todella sairasta ajatella, että kun poljetaan naiset kuraan, niin sitten miehillä menee hyvin :DDDDDDDDDD
Mitä se miehen oloja parantaa, vaikka kaikki naiset kuolisi pois? Ei mitenkään.
Todella sairasta settiä täällä nyt kyllä.
Kannattaa hakea apua noihin mt-ongelmiin, sillä se miehen elämä paranee, eikä sillä, että haukutaan naiset ja halutaan niille kaikkea pahaa.
Ap.kin elämä on ihan yhtä paskaa, vaikka täällä ei olisi yhtään naista. Ei ne ukot ilmaisesti ymmärrä ap:tä yhtään sen paremmin, kun eivät kerran lohduta ja auta.
AP ei kai edes odota, että miehet hänen elämänsä jotenkin pelastaisi ja häntä arvostaisi.
Miksi ap vaadit noita asioita naisilta, etkä miehiltä?
Luuletko, että ne naiset sitten sinua paapoisi ja ylistäisi, kun olisit heitä vienyt ihmisoikeudet.?
Todellinen itsetunto on sitä, ettei tarvii polkea muita. Että tietää kuka on ja mitä tarvii. Että arvostaa itseään ja muita. Tuntee omat rajansa ja kunnioittaa omia ja toisten rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukemalla huomaa kyllä minkälaisia empatiakyvyttömiä sairaita psykopaatteja naiset ovat
No pysy sitten erossa meistä? Onko niin vaikeeta?
...ainii mutkun TARVIIN JA ANSIATSEN pil*uuu vaikka haukun täällä naisia. Voit sä miehen reikää saada jos ihmistä haluat mut tääl on jo vinkattu hyviä tekopilluja, hyviä hetkiä sulle!
Jopas on toksista tekstiä jälleen kerran naiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Ei muuten pidä paikkaansa. On olemassa sellaista stressiä johon ei auta puhe eikä itku ja jos pää pitää olla kirkas niin napitkin on syytä jättää väliin. Siinä kohtaa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kestää tai luovuttaa.
Mihinkäs stressiin nyt viittaat?
Jos stressi on päällä oikeesti vaikeesta tilanteesta, niin silloin ei ole se itkun paikka, vaan enempi auttaa esim. kuntoilu ja perusterveelliset elämäntavat. Mutta sulla oli nyt varmaan muuta mielessä.
No sanotaanko vaikka niin, että useampi kriisi päällä samaan aikaan ihmisillä joiden hyvinvoinnista olen vastuussa. Puhunut olen enemmän asiantuntijoiden kanssa kuin keskiverto elinaikanaan ja sujuvasti sanovat, että koeta jaksaa, mutta mitään ei voida tehdä. Ei kuule tunnu siltä, että puheet tai itkeskely auttaisi eikä todellakaan ole varaa mitään nappeja alkaa vetämään vaikka sitäkin on ehdotettu, mutta varsin hyvin tässä on jaksettu vuosi. Sitten kun ei enää jaksa niin sitten ei enää jaksa, mutta ehkäpä sinullakin olisi ulkopuolelta antaa joku timanttinen vinkki kun kaikkien stressien asiantuntijalta vaikutat?
Minua on kyllä auttanut vastaavassa tilanteessa itku. Aina sen jälkeen on kevyempi olo, vaikkei tilanne siitä konkreettisesti muuttuisikaan. Helpompaa on antaa itkun tulla silloin, kun itkettää, sen sijaan että puree hammasta yhteen entistä kovemmin ja hokee mielessään "Pakkojaksaa pakkojaksaa pakkojaksaa"... Voi olla pakko jaksaa, ja paremmin jaksaakin kun ei kaiken muun lisäksi tarvitse laittaa energiaa siihen, että patoaa tunteita sisäänsä.
Vaikuttaako sinusta tunteiden patoamiselta kun juuri kerroin, että olen keskustellut asiantuntijoiden kanssa kyllästymiseen asti? Ihan kuule asioiden oikeilla nimillä on puhuttu ja on sanottu, että vituttaa niin helvetisti ja lenkkeilty stressiä pois, mutta ei se itkeskely tuo tähän yhtään mitään lisäarvoa. Nyrkkeilyä olen kyllä ajatellut alkaa salilla harrastamaan niin saa noita isompia höyryjä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myönnän että voi ollq että miestwn itsemurhaluvut ovat suurenpia.
Mietin vain monesti kun 50kg naisena miksi minun aina kuuluu huokehtia kaikista esim ap: n tapaisista kitisijöistä. Olen myls rahallisesti lainannut monelle miehelle rahaa ja ollut kuuntelijana.kodittoman tyypinkin kanssa seurustekin joka oli agressiivinen mutta announ katon pään päälle.
Joskus mietin miehet joutuvay yhtä paljon huolehtimaan sekä itsestä ja muista kuten minä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät saa puhua unettomuudesta tai hakea apua, mutta sitten sinua pitäisi kuunnella, sääliä ja auttaa jos sanot olevasi väsynyt. Suhtaudu muihin inhimillisesti niin ehkä joku jaksaa olla tukenasi. Kusipäät jää syystäkin oman onnensa nojaan.
Tämä. Jos menee ylimielisyys ja vihaisuus edellä, niin naiset torjuvat.
Sympatiaa saa, kun etsii mitä yhteistä sinulla ja muilla on. Suuri osa ongelmia, esim. jaksaminen, ei riipu sukupuolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi veli, mutta ikävää on että se on miehen osa tässä maailmassa. Koita löytää itsestäsi se rauha. Ei täällä lopulta hassumpaa ole
Jos mies ei ole tyytyväinen "osaansa", voi hän vetäytyä elämään yksin ja rauhassa, nauttia niistä muista asioista mitä elämällä on tarjottavana. Etuoikeus sekin. Mikäli nainen haluaa elää yksin, hänelle ei rauhaa sallita. Tämä aloitus on esimerkki tästä. Siihen tulee aina joku incel mies kiukkuamaan että miksi et palvele ja anna. Sellaista maailmankolkkaa ei olekaan minne tämän miehen väninä ei väkisin kuuluisi.
Minä olen naisena kyllä saanut elää täysin rauhassa erakkona jo yli kymmenen vuotta. Ihanaa.
Mutta silti sinäkin saat kuulla täällä ja muualla jatkuvasti syyttelyä asiasta. Et varmastikaan etsimällä etsi inceleiden mielipiteitä sinun tavastasi elää, mutta silti niitä tuutataan sinunkin luettavaksi pyytämättä.
Minäkin haluaisin puhua jostain kivasta tai edes mielenkiintoisesta. Mutta incelit saa väännettyä täällä aiheesta kuin aiheesta naisviha-avautumisen.
Ap ei millään pahalla mutta kirjotustyylistä yms huomaa että sä täällä vastailet ittelles ja jatkat vaan :D Kukahan tän keskustelun aloitti, että miksi täällä keskustellaan asiasta? Oot niin fiksu etten ottais sua mihehekseni vaikka olisit ainoo maailmas, terv. kaunis nuori nainen (enkä paniskaan). Mitä sulla on naiselle tarjottavana kuin itkua ja byhyy en saa sua kauniimpaa tai laihempaa/nuorempaa :((( oikeesti, kasvata pallit (MIESVIHAAA!!!!!!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Ei muuten pidä paikkaansa. On olemassa sellaista stressiä johon ei auta puhe eikä itku ja jos pää pitää olla kirkas niin napitkin on syytä jättää väliin. Siinä kohtaa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kestää tai luovuttaa.
Mihinkäs stressiin nyt viittaat?
Jos stressi on päällä oikeesti vaikeesta tilanteesta, niin silloin ei ole se itkun paikka, vaan enempi auttaa esim. kuntoilu ja perusterveelliset elämäntavat. Mutta sulla oli nyt varmaan muuta mielessä.
No sanotaanko vaikka niin, että useampi kriisi päällä samaan aikaan ihmisillä joiden hyvinvoinnista olen vastuussa. Puhunut olen enemmän asiantuntijoiden kanssa kuin keskiverto elinaikanaan ja sujuvasti sanovat, että koeta jaksaa, mutta mitään ei voida tehdä. Ei kuule tunnu siltä, että puheet tai itkeskely auttaisi eikä todellakaan ole varaa mitään nappeja alkaa vetämään vaikka sitäkin on ehdotettu, mutta varsin hyvin tässä on jaksettu vuosi. Sitten kun ei enää jaksa niin sitten ei enää jaksa, mutta ehkäpä sinullakin olisi ulkopuolelta antaa joku timanttinen vinkki kun kaikkien stressien asiantuntijalta vaikutat?
Minua on kyllä auttanut vastaavassa tilanteessa itku. Aina sen jälkeen on kevyempi olo, vaikkei tilanne siitä konkreettisesti muuttuisikaan. Helpompaa on antaa itkun tulla silloin, kun itkettää, sen sijaan että puree hammasta yhteen entistä kovemmin ja hokee mielessään "Pakkojaksaa pakkojaksaa pakkojaksaa"... Voi olla pakko jaksaa, ja paremmin jaksaakin kun ei kaiken muun lisäksi tarvitse laittaa energiaa siihen, että patoaa tunteita sisäänsä.
Vaikuttaako sinusta tunteiden patoamiselta kun juuri kerroin, että olen keskustellut asiantuntijoiden kanssa kyllästymiseen asti? Ihan kuule asioiden oikeilla nimillä on puhuttu ja on sanottu, että vituttaa niin helvetisti ja lenkkeilty stressiä pois, mutta ei se itkeskely tuo tähän yhtään mitään lisäarvoa. Nyrkkeilyä olen kyllä ajatellut alkaa salilla harrastamaan niin saa noita isompia höyryjä pois.
Mä oon kans aatellu, että pitäis hankkia nyrkkeilysäkki kotiin, niin olis aina stressipurkuväline käsillä, jos tulee sellainen hetki. Oon sit vaan kahvakuulalla ja kehopainoharjoitteilla mennyt tähän asti, välillä painoja salilla.
Oon myös huomannut, että se tasapaino, vaihtelevasti voimaa ja lepoa, on (tai olis) todella tärkeää. Kun on kova stressitilanne päällä, niin on luontevampaa ja helpompaa lähteä sinne voiman lisäämiseen päin, mutta todellisen jaksamisen suhteen ne lepoa lisäävät jutut voi olla jopa tärkeämpiä. Siis esim. että syö riittävän rauhassa (jos mahdollista) ja kunnolla pureskellen lämmintä ruokaa, venyttelee jne, pyrkii nukkumaan hyvin... Parasympaattisen hermoston aktivointia. Se ei tunnu samalla tavalla rentouttavalta ja luontevalta ja kivalta kuin sympaattisen hermoston aktivointi mutta vaikuttaa tasaavasti vähän viiveellä.
t. se stressiguru
Ei mulla ole mitään ongelmia. Onnellisempi en voisi olla. Naista en halua elämääni. Viihdyn paremmin yksin 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei millään pahalla mutta kirjotustyylistä yms huomaa että sä täällä vastailet ittelles ja jatkat vaan :D Kukahan tän keskustelun aloitti, että miksi täällä keskustellaan asiasta? Oot niin fiksu etten ottais sua mihehekseni vaikka olisit ainoo maailmas, terv. kaunis nuori nainen (enkä paniskaan). Mitä sulla on naiselle tarjottavana kuin itkua ja byhyy en saa sua kauniimpaa tai laihempaa/nuorempaa :((( oikeesti, kasvata pallit (MIESVIHAAA!!!!!!)
Aina vaan lisää toksista tekstiä naisilta ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Ei muuten pidä paikkaansa. On olemassa sellaista stressiä johon ei auta puhe eikä itku ja jos pää pitää olla kirkas niin napitkin on syytä jättää väliin. Siinä kohtaa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kestää tai luovuttaa.
Mihinkäs stressiin nyt viittaat?
Jos stressi on päällä oikeesti vaikeesta tilanteesta, niin silloin ei ole se itkun paikka, vaan enempi auttaa esim. kuntoilu ja perusterveelliset elämäntavat. Mutta sulla oli nyt varmaan muuta mielessä.
No sanotaanko vaikka niin, että useampi kriisi päällä samaan aikaan ihmisillä joiden hyvinvoinnista olen vastuussa. Puhunut olen enemmän asiantuntijoiden kanssa kuin keskiverto elinaikanaan ja sujuvasti sanovat, että koeta jaksaa, mutta mitään ei voida tehdä. Ei kuule tunnu siltä, että puheet tai itkeskely auttaisi eikä todellakaan ole varaa mitään nappeja alkaa vetämään vaikka sitäkin on ehdotettu, mutta varsin hyvin tässä on jaksettu vuosi. Sitten kun ei enää jaksa niin sitten ei enää jaksa, mutta ehkäpä sinullakin olisi ulkopuolelta antaa joku timanttinen vinkki kun kaikkien stressien asiantuntijalta vaikutat?
Minua on kyllä auttanut vastaavassa tilanteessa itku. Aina sen jälkeen on kevyempi olo, vaikkei tilanne siitä konkreettisesti muuttuisikaan. Helpompaa on antaa itkun tulla silloin, kun itkettää, sen sijaan että puree hammasta yhteen entistä kovemmin ja hokee mielessään "Pakkojaksaa pakkojaksaa pakkojaksaa"... Voi olla pakko jaksaa, ja paremmin jaksaakin kun ei kaiken muun lisäksi tarvitse laittaa energiaa siihen, että patoaa tunteita sisäänsä.
Vaikuttaako sinusta tunteiden patoamiselta kun juuri kerroin, että olen keskustellut asiantuntijoiden kanssa kyllästymiseen asti? Ihan kuule asioiden oikeilla nimillä on puhuttu ja on sanottu, että vituttaa niin helvetisti ja lenkkeilty stressiä pois, mutta ei se itkeskely tuo tähän yhtään mitään lisäarvoa. Nyrkkeilyä olen kyllä ajatellut alkaa salilla harrastamaan niin saa noita isompia höyryjä pois.
Pahoittelen, että ymmärsin väärin. Kun kirjoitit asiantuntijoiden sanoneen "koeta jaksaa, mutta mitään ei voida tehdä", oletin, että tämä kohtaamatta jääminen oli ongelma, ei se, että puhuminen ja tunteminen ylipäänsä tuntuivat turhalta. Mutta hyvä, jos keksit muita keinoja, jotka auttavat, esim. nyrkkeily.
TRE ja EFT ym keholliset tekniikat. Ei tarvitse osata itkeä. Kehosi osaa purkaa siihen pakkautuneen kuormitustilan ja tunteet, kun tarjoat sille oikeat välineet.
Jätä keskustelu vähiin siihen saakka kunnes olet vakauttanut kehosi ensin, sillä pelkkä asioiden pyörittely vailla ratkaisua voi jopa pahentaa tilannettasi. Tarkoitan, että se ainoastaan lisää stressitilaasi. Tarvitset fyysisen purkuväylän, vapauttaa ensin kovan stressin kehostasi, lempeästi.
Ota selvää noista mainituista tekniikoista, sekä kuka niitä paikkakunnallasi opettaa. Toivottavasti löytäisit apua noista. Keskity kehon tasapainottamiseen tällä hetkellä ensisijaisesti. Muu seuraa sitten perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi veli, mutta ikävää on että se on miehen osa tässä maailmassa. Koita löytää itsestäsi se rauha. Ei täällä lopulta hassumpaa ole
Jos mies ei ole tyytyväinen "osaansa", voi hän vetäytyä elämään yksin ja rauhassa, nauttia niistä muista asioista mitä elämällä on tarjottavana. Etuoikeus sekin. Mikäli nainen haluaa elää yksin, hänelle ei rauhaa sallita. Tämä aloitus on esimerkki tästä. Siihen tulee aina joku incel mies kiukkuamaan että miksi et palvele ja anna. Sellaista maailmankolkkaa ei olekaan minne tämän miehen väninä ei väkisin kuuluisi.
Minä olen naisena kyllä saanut elää täysin rauhassa erakkona jo yli kymmenen vuotta. Ihanaa.
Mutta silti sinäkin saat kuulla täällä ja muualla jatkuvasti syyttelyä asiasta. Et varmastikaan etsimällä etsi inceleiden mielipiteitä sinun tavastasi elää, mutta silti niitä tuutataan sinunkin luettavaksi pyytämättä.
Minäkin haluaisin puhua jostain kivasta tai edes mielenkiintoisesta. Mutta incelit saa väännettyä täällä aiheesta kuin aiheesta naisviha-avautumisen.
Netissä onneksi on helppo ohittaa kommentit, jotka eivät kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei millään pahalla mutta kirjotustyylistä yms huomaa että sä täällä vastailet ittelles ja jatkat vaan :D Kukahan tän keskustelun aloitti, että miksi täällä keskustellaan asiasta? Oot niin fiksu etten ottais sua mihehekseni vaikka olisit ainoo maailmas, terv. kaunis nuori nainen (enkä paniskaan). Mitä sulla on naiselle tarjottavana kuin itkua ja byhyy en saa sua kauniimpaa tai laihempaa/nuorempaa :((( oikeesti, kasvata pallit (MIESVIHAAA!!!!!!)
Aina vaan lisää toksista tekstiä naisilta ...
On toxista. Mistä mulle koko ajan nuorempi ja komeempi jäbä ku edellinen vanhenee?? ihan epäreilua kun muut saa mut mä en :( varsinkaa tekemällä asialle mitää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta "kiva" että tasa-arvon nimissä sinäkin haukuit naisia.
En haukkunut
Kyllä haukuit.
Mulla ei ole ollut unihäiriöitä, mutta on ihan yleistietoa, miten valtavasti pitkän jatkunut unettomuus ihmiseen vaikuttaa. Tunnen empatiaa tuosta ihan molempia sukupuolia kohtaan. Pystytköhän sinä tuntemaan empatiaa vaikkapa vähän nukkunutta rekka-autoilijaa kohtaan, sikäli kuin se on mies? Naista kohtaan et tietystikään pysty tuntemaan empatiaa, vaikka juuri naisilta sitä odotat omaan suuntaasi.
En ole itse syönyt masennuslääkkeitä, psyykenlääkkeitä tms. mutta jälleen ymmärrän, että kuka tahansa saattaa joskus sellaisia ihan oikeasti tarvita. Ehkä sinäkin ymmärrät sen miesten kohdalla, vai miten on?
Naiset sentään puhuvat ongelmistaan ja yrittävät saada niihin hoitoa. Miehet, kuten ap, mieluummin valittavat ääneen (eli haukkuvat muut), ryyppäävät ja lopulta tappavat itsensä ja pahimmillaan sitä ennen myös muita.
On 2 eri asiaa purkaako ongelmiaan TOISIIN vai TOISILLE. Tuolla ensin mainitulla saa toisten puolustusmekanismit pystyyn ja torjuntaa ja haukkumista, kun viimeksi mainitulla empatiaa ja sympatiaa.
Mutta varmaan on vaikeeta, jos on huono tunnesäätely ja huonot sosiaaliset taidot. Uskon, että se kyllä tekee elämästä monella tapaa todella vaikeaa (ei silti vaikeampaa kuin kaikilla muilla).
Kiitos asiantuntemukseni tunnistamisesta ja tunnustamisesta. :) Mulla on auttanut itkeminen myös niinä supervaikeina aikoina välillä. Siis kun kehon fysiologinen stressi on korkeella, niin sillä sitä on saanut hetkeksi alemmaksi, vaikka tilanne ei olis sen enempää muuttunut. Eikä niin, että itkee koko illan, mutta esim. väsymyksestä hetken aikaa.
Kun me puhutaan stressistä, voidaan puhua 2 eria asiasta. Vaikeista tilanteista, mitä sullakin ilmeisesti on nyt päällä. Jaksamista sinne.
Sitten on sellaista stressiä, joka tulee siitä, että kroppa on vielä taistele/pakene-tilassa, vaikka pahin tilanne on jo mennyt ohi. Eli ihminen painaa hampaat irvessä sisäisessä oravanpyörässä vanhasta tottumuksesta, vaikka tilanne antais jo tilaa vähän hellittää. Silloinkin ihmisellä voi olla tosi paha stressi, ja siihen sopii vähän eri keinot kuin tuohon akuuttiin stressitilaan.
Tosiaan, toivottavasti pystyt edes jollain tavoin nyt pitään huolta itsestäsi kaiken akuutin härdellin keskellä. Perusasiat ruoka ja lepo niin hyvin kuntoon kuin mahdollista. Voi tuntua tyhmältä neuvolta, mut vaikeina aikoina just noi pienet jutut korostuu. Ja mikrolevot. Että voi hetkeksi pysähtyä kattelemaan, että onpas tänään kaunis kuutamo. Tai mikä itselle onkaan se juttu, mikä lepuuttaa. Luonto on monille. Tai lemmikit. Siinä jo kroppa ottaa vähän vähemän kierroksia, mikä on just pitkässä vaikeessa tilanteessa tosi tärkeää.
Eli 2 juttua: tilanne itsessään ja kehon tila. Tätä ei keskustelupohjaisissa terapioissa tajuta vielä yhtään tarpeeksi hyvin ja siks ne monia turhauttaa.