Lue keskustelun säännöt.
Miehen elämä on yhtä helvettiä. Naisten arki on luksusta siihen verrattuna, ja silti naisilta ei sympatiaa heru, pelkkää haukkumista vaan.
25.03.2026 |
Naiset ei tajua miesten ongelmista yhtään mitään. Meillä on korkeimmat itsemurhaluvut, masennus, uupumus ja yksinäisyys, mutta kukaan ei puhu siitä. Naiset saa kaiken sympatian maailmasta, me saamme vain kuulla "ole mies, älä valita". Naisilta ei heru sympatiaa millään. Jos yritän kertoa miten väsynyt olen töissä, vastaus on "no minäkin olen väsynyt" tai "mies ei saa valittaa". Kiitos ei koskaan kuulu, vain odotuksia.
Parisuhdemarkkinoilla naiset odottaa että mies on pelkkä viihdyttäjä pelle, lompakko ja palvelija. Jos mies ei siihen alistu, niin jonossa on sata muutakin miestä. Naiset valittaa turhasta (unihäiriöt, hormonit, some-kritiikki) ja popsivat mt-pillereitä kuin karkkeja mutta meidän ongelmat on oikeita ja silti niistä vaan vaietaan.
Kommentit (390)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Niinhän se menee ja naiset eivät näe siinä yhtään mitään väärää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Ei muuten pidä paikkaansa. On olemassa sellaista stressiä johon ei auta puhe eikä itku ja jos pää pitää olla kirkas niin napitkin on syytä jättää väliin. Siinä kohtaa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kestää tai luovuttaa.
Tätä ketjua lukemalla huomaa kyllä minkälaisia empatiakyvyttömiä sairaita psykopaatteja naiset ovat
Mitähän ihmeen paskaa jauhat ap. Ei miehillä ole mitään tunteuta, masennuksesta puhumattakaan. Ukot on tyytyväisiä kun saavat viinaa ja pillua. Siinä niiden tunneskaala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen kantaa vastuun itsestään. Miesten ongelmat eivät ole naisten syytä, vaikka naisia kaikista ongelmista yleensä syytetäänkin. Naiset eivät ole velvollisia korjaamaan ongelmiasi tai kuuntelemaan valitustasi. Mikäli ahdistaa, kannattaa mennä ammattitaitoiselle terapeutille.
Naisilla on aina tuhat valkoritaria jotka auttaa vastuun kantamisissa.
Kerrotko tarkemmin, missä?
Joo, minäkin haluan tietää, koska olisi tarvetta sellaiselle. Paitsi että......eihän miehet oikeasti niitä ole, kukaan, koskaan.
Eti sieltä sun frendzonesta jossa roikotat niitä kilttejä ja kunnollisia miehiä.
...ja JÄLLEEN kunnollinen ja mukava, niin ja tietysti kiltti (tää täytyy aina erikseen miesten kohdalla mainita!), mies on se raukkaparka, jota nainen petollisena roikottaa kaverivyöhykkeellä.
Tajuatteko itsekkään, miten ammutte omaan polveenne?
Naiset nyt tekee tuollaista tahelleen. Antavst ymmärtää et ehkä joskus olisi joku mahis jännämiesten porailun välissä.
Kun pitäähän sitä olla joku jolle soittaa kun ikean huonekalut pitää koota, tai pesukone menee rikki.
Niin, tiedätkö, tolleen ystävät jeesailee toisiaan. Olen auttanut montaa naispuolista ystävääni kokoamaan huonekaluja ja remontoimaan ilman mitään taka-ajatuksia. Kuten myös miespuolisten.
Miten miehet onnistuu s ksualisoimaan tällaisenkin? Täytyy olla jotain latvalahoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Niinhän se menee ja naiset eivät näe siinä yhtään mitään väärää.
Se, miksi et saa empatiaa itsellesi johtuu siitä, että se on mahdotonta. Puhut niin hirveitä asioita että kenenkään naisen on mahdoton suhtautua sinuun hyvin.
Sama muille inceleille. Jos haluatte naisilta empatiaa, olkaa sen empatian arvoisia. Jos olette vihaisia kiukuttelijoita, naiset kokevat teidät jatkossakin vastenmielisiksi ja välttelevät teitä.
Vierailija kirjoitti:
Miehen elämä on yhtä helvettiä ilman naista ja naisen elämä yhtä helvettiä miehen kanssa.
Vähän kärjistystä ilmassa, mutta jotenkin näinhän se on, mistä pariutumismarkkinoiden ero tulee. Naisille vaihtoehdot on yksin olo tai hyvä suhde hyvän miehen kanssa, joillekin harvoille irtopanot. Miehelle kelpais moni muukin systeemi, esim. keskinkertaisen huono suhde, jos nainen tekee kotityöt ja antaa pllua. Millään henkisellä puolella ei oo niin väliä, kuten naisille on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Ei muuten pidä paikkaansa. On olemassa sellaista stressiä johon ei auta puhe eikä itku ja jos pää pitää olla kirkas niin napitkin on syytä jättää väliin. Siinä kohtaa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kestää tai luovuttaa.
Mihinkäs stressiin nyt viittaat?
Jos stressi on päällä oikeesti vaikeesta tilanteesta, niin silloin ei ole se itkun paikka, vaan enempi auttaa esim. kuntoilu ja perusterveelliset elämäntavat. Mutta sulla oli nyt varmaan muuta mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Ap on kunnon neiti.
Neidit ovat kyllä usein paljon vastuullisempia, myönteisempiä ja tasapainoisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Ei muuten pidä paikkaansa. On olemassa sellaista stressiä johon ei auta puhe eikä itku ja jos pää pitää olla kirkas niin napitkin on syytä jättää väliin. Siinä kohtaa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kestää tai luovuttaa.
Mihinkäs stressiin nyt viittaat?
Jos stressi on päällä oikeesti vaikeesta tilanteesta, niin silloin ei ole se itkun paikka, vaan enempi auttaa esim. kuntoilu ja perusterveelliset elämäntavat. Mutta sulla oli nyt varmaan muuta mielessä.
No sanotaanko vaikka niin, että useampi kriisi päällä samaan aikaan ihmisillä joiden hyvinvoinnista olen vastuussa. Puhunut olen enemmän asiantuntijoiden kanssa kuin keskiverto elinaikanaan ja sujuvasti sanovat, että koeta jaksaa, mutta mitään ei voida tehdä. Ei kuule tunnu siltä, että puheet tai itkeskely auttaisi eikä todellakaan ole varaa mitään nappeja alkaa vetämään vaikka sitäkin on ehdotettu, mutta varsin hyvin tässä on jaksettu vuosi. Sitten kun ei enää jaksa niin sitten ei enää jaksa, mutta ehkäpä sinullakin olisi ulkopuolelta antaa joku timanttinen vinkki kun kaikkien stressien asiantuntijalta vaikutat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen kantaa vastuun itsestään. Miesten ongelmat eivät ole naisten syytä, vaikka naisia kaikista ongelmista yleensä syytetäänkin. Naiset eivät ole velvollisia korjaamaan ongelmiasi tai kuuntelemaan valitustasi. Mikäli ahdistaa, kannattaa mennä ammattitaitoiselle terapeutille.
Naisilla on aina tuhat valkoritaria jotka auttaa vastuun kantamisissa.
Kerrotko tarkemmin, missä?
Joo, minäkin haluan tietää, koska olisi tarvetta sellaiselle. Paitsi että......eihän miehet oikeasti niitä ole, kukaan, koskaan.
Eti sieltä sun frendzonesta jossa roikotat niitä kilttejä ja kunnollisia miehiä.
...ja JÄLLEEN kunnollinen ja mukava, niin ja tietysti kiltti (tää täytyy aina erikseen miesten kohdalla mainita!), mies on se raukkaparka, jota nainen petollisena roikottaa kaverivyöhykkeellä.
Tajuatteko itsekkään, miten ammutte omaan polveenne?
Naiset nyt tekee tuollaista tahelleen. Antavst ymmärtää et ehkä joskus olisi joku mahis jännämiesten porailun välissä.
Kun pitäähän sitä olla joku jolle soittaa kun ikean huonekalut pitää koota, tai pesukone menee rikki.
Mutta ei tietenkään ole miehen vastuulla jäädä johonkin epämääräiseen suhteeseen? Mies ei mitenkään osaa pistää sitä poikki p llun kipeydessään? Mies ei mit nkään voi ottaa tilanetta puheeksi?
Kyllä te osaatte vajota ALAS.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi veli, mutta ikävää on että se on miehen osa tässä maailmassa. Koita löytää itsestäsi se rauha. Ei täällä lopulta hassumpaa ole
Jos mies ei ole tyytyväinen "osaansa", voi hän vetäytyä elämään yksin ja rauhassa, nauttia niistä muista asioista mitä elämällä on tarjottavana. Etuoikeus sekin. Mikäli nainen haluaa elää yksin, hänelle ei rauhaa sallita. Tämä aloitus on esimerkki tästä. Siihen tulee aina joku incel mies kiukkuamaan että miksi et palvele ja anna. Sellaista maailmankolkkaa ei olekaan minne tämän miehen väninä ei väkisin kuuluisi.
Minä olen naisena kyllä saanut elää täysin rauhassa erakkona jo yli kymmenen vuotta. Ihanaa.
Naisen roolissa on omat ongelmansa, esim. miten naisilta odotetaan tunnetyötä eli miestenkin tunteiden hallintaa, mutta silti uskon, että mun persoonalla olis vaikeempaa olla mies.
Naisena voin ihan hyvin olla sekä herkkä että päämäärätietoinen ja kilpailunhaluinen, mutta auta armias jos olis vastaava herkkyys miehellä! Olis ihan mahdotonta sopeutua mihinkään miehen rooliin tai malliin ja itselle sopivia malleja ei olis ollut yhtään tarjolla.
Vielä kun satun olemaan biseksuaali, niin voi herran jestas sitä miesten välistä homofobiaa. Olisin varmaan kasvanut vihaamaan itseäni ja kaikkea herkkyyttä maailmassa ja yrittäisin machoilulla peittää sen toisen puolen itsestäni.
Naisilla on feministijärjestöt ja -vaikuttajat, joilta saada vertaistukea ja mallia, kun patriarkaatti ahdistaa, mutta miehillä on sitten manosfääri, jonka mallit on mitä on.
Että joo, en usko, että mulla olis miehenä tällaista ystäväpiiriä ja itsehyväksyntää ja itsetuntoa, mitä nyt naisena on. Kiitos feminismin ja kiitos kaiken herkkyyttä arvostavan "pehmeän" maailman (Hidasta elämää -sivut) jne. Miehenä en olis voinut sellaisia lukea, koska olis ollut liian epämiehekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti muka sanoo, että "mies ei saa valittaa"? Ei varmasti kukaan nainen, korkeintaan jotkut toksisen maskuliinisuuden äijät.
Ja heti ketjuun ilmestyi joku nainen sanomaan "ole mies". Siinäpä on sulle esimerkki
Mistä tiedät, että sanoja on nainen? Enemmän kuullut miesten sanovan noin pojille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä itke kuin joku nalkuttava akka. Tosimies kestää taakkansa hiljaa kunnes jonain päivänä kiskaisee köyden kaulaansa tai pistoolin suuhunsa ja näyttää peilikuvalleen keskisormea.
Tämä on sitä toksista maskuliinisuutta. Kyllä mieskin saa itkeä, mutta ei voi vihaisena vaatia, että joku tai kuka tahansa nainen tulee ja lohduttaa. Vaan itkeä itkun pois ja antaa paremman mielen tulla tilalle. Surra kohtaamaton suru, ne lapsuuden menetykset, vaikka.
Ja mitä se itku muka auttaa? Typerää itsesääilä. Elämä on juuri sellaista kuin sen itse itsellesi teet ja joskus se paraskaan ei riitä. Jos sitä ei kestä niin ratkaisu on aina olemassa.
Itku rentouttaa. Suru poistuu suremalla, ei vihaan peittämällä. Hammasta pureminen pitää turhaa stressiä päällä vielä sen jälkeen, kun se tilanne on jo oikeasti ohi. Sitten stressipäissään tekee tyhmiä valintoja. Kun stressin jälkeen itkee surun pois, näkee maailmassa kaiken hyvän ja tekee fiksumpia valintoja kun ei ole enää stressaantunut.
Ei muuten pidä paikkaansa. On olemassa sellaista stressiä johon ei auta puhe eikä itku ja jos pää pitää olla kirkas niin napitkin on syytä jättää väliin. Siinä kohtaa on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko kestää tai luovuttaa.
Mihinkäs stressiin nyt viittaat?
Jos stressi on päällä oikeesti vaikeesta tilanteesta, niin silloin ei ole se itkun paikka, vaan enempi auttaa esim. kuntoilu ja perusterveelliset elämäntavat. Mutta sulla oli nyt varmaan muuta mielessä.
No sanotaanko vaikka niin, että useampi kriisi päällä samaan aikaan ihmisillä joiden hyvinvoinnista olen vastuussa. Puhunut olen enemmän asiantuntijoiden kanssa kuin keskiverto elinaikanaan ja sujuvasti sanovat, että koeta jaksaa, mutta mitään ei voida tehdä. Ei kuule tunnu siltä, että puheet tai itkeskely auttaisi eikä todellakaan ole varaa mitään nappeja alkaa vetämään vaikka sitäkin on ehdotettu, mutta varsin hyvin tässä on jaksettu vuosi. Sitten kun ei enää jaksa niin sitten ei enää jaksa, mutta ehkäpä sinullakin olisi ulkopuolelta antaa joku timanttinen vinkki kun kaikkien stressien asiantuntijalta vaikutat?
Minua on kyllä auttanut vastaavassa tilanteessa itku. Aina sen jälkeen on kevyempi olo, vaikkei tilanne siitä konkreettisesti muuttuisikaan. Helpompaa on antaa itkun tulla silloin, kun itkettää, sen sijaan että puree hammasta yhteen entistä kovemmin ja hokee mielessään "Pakkojaksaa pakkojaksaa pakkojaksaa"... Voi olla pakko jaksaa, ja paremmin jaksaakin kun ei kaiken muun lisäksi tarvitse laittaa energiaa siihen, että patoaa tunteita sisäänsä.
Sori ap, mutta nyt oli sellainen ripuli, että en pysty näin ensi alkuun sanomaan muuta kuin että, se, että Sinulla menee huonosti ja on rankkaa, ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikilla Muilla menee hyvin. Naisilla tai miehillä.
Se on kyllä totta, että miesten ongelmiin saatetaan suhtautua joskus epäempaattisemmin. Toisaalta, jos ilmaisusi on tuota tasoa myös tosielämässä kohtaamiesi ihmisten kanssa, niin en ihmettele, jos he ovat torjuvia.
Olet nyt kaivanut itsesi täydelliseen kuoppaan 'minä vastaan muu maailma. Kukaan ei ymmärrä Minua!' Tule ensin pois sieltä poterosta. Ihmiset reagoivat empaattisesti empaattiseen ihmiseen, joka on vastavuoroisesti kiinnostunut kuulemaan myös heidän tilanteestaan. Sinä vaikutat tällä hetkellä hyvin katkeralta.
Ympärilläsi olevilla ihmisillä on yhtälailla ongelmia, pieniä ja suuria, eivätkä ne aina vertaudu keskenään. Kyseessä ei ole mikään kilpailu, että kenellä menee huonoiten, kenen ongelmat ovat suurimmat, ja sitten empatia-palkinto kolahtaa eniten kärsivälle.
Anteeksi, että sanon näin suoraan, mutta itsepähän avasit keskustelun tällä sävyllä.
Arvostan cis-miehiä. My heart goes out for u!
Naiset nyt tekee tuollaista tahelleen. Antavst ymmärtää et ehkä joskus olisi joku mahis jännämiesten porailun välissä.
Kun pitäähän sitä olla joku jolle soittaa kun ikean huonekalut pitää koota, tai pesukone menee rikki.