Mikä matematiikassa on vaikeeta?
Selvät yksikäsitteiset säännöt, senkun tekee vaan niiden mukaan. Itselleni lukion pitkä matematiikka oli helppo nakki, kirjoitin L:n. En ikimaailmassa olisi pärjännyt jossain historiassa, missä pitää kirjoittaa esseitä ja selitellä asioita.
Kommentit (15)
Monelle varmaan se, että ei ole sisäistetty niitä sääntöjä tai ei muisteta niitä. Ja eletään jossain harhakuvitelmassa, että matikkaa osatakseen pitää olla jotain erityistä "matikkapäätä". Harjoittelemalla oppii.
Useimmille siinä on vaikeaa abstrakti ajattelu. Yleinen kokemus on, että mitä korkeammalle abstraktiotasolle matematiikassa mennään, sitä vaikeammaksi opiskelijat kokevat käsiteltävät asiat.
Toinen hankaluus opiskelijoilla varsinkin nykyään on matematiikan vaatima pitkäjänteinen työ ja turhautumisten kestäminen. Matematiikkaa ei voi oppia, jos ei harjoittele, eli käytännössä tee laskuharjoituksia kotitehtävinä. Ja niiden tehtävien ratkaisu ei aina avaudu hetkessä, vaan ne vaativat pohtimista, yritystä ja erehdystä. Jos pitkään aikaa opiskelijoiden sietokyky turhautumiseen ja siihen, että kaikkea ei heti ymmärrä ensimmäisellä yrityksellä, on ollut heikkenemään päin.
Palstamammoilla jo pelkkä kysymys saa aivot surisemaan. Olisiko jotain persuihin liittyvää sen sijaan?
se kun sillä ei tee missään mitään, ainoa hyödyllinen aine on englanninkieli. matemaattisilal kaavoilla ei kukaan tee mitään arjessa, eikä missään oikeassa ammatissa
Kannabis ja sen kommunistinen kaava on erittäin vaikeaa matematiikassa. Kaiken voi laskea matematiikalla mutta ei niin helposti tuosta vain voi laskea kommunistien olemusta matemaattisesta kaavasta, vaikka sen pitäisi olla tasa-arvoa tekevää
En ole täysin varma mitä selitän mutta antaa mennä.
Kommunisteillä on innovatiivisia sään lämpötilan De Facto tilastoja mistä tehdään itseisarvo matematiikkaa valehtelemalla lämpötilaa, he osaavat tuon matematiikan mutta he eivät opeta sitä muille. Minä tiedän tästä koska he ovat pitäneet minua nollana ja yrittäneet tehdä minusta nollan
Jos nuo super kommunistit antaisivat edes jotain heidän "lääkkeestä" niin me selätettäisiin tasapainoisemmin parempaa
Vierailija kirjoitti:
Palstamammoilla jo pelkkä kysymys saa aivot surisemaan. Olisiko jotain persuihin liittyvää sen sijaan?
Kiitos 🤣😅
Tasapaino! Sano minun keksineen tasapainon!
De Facto
ei mitään vaikeuksia. Osaan myös piirtää, laulaa ja kirjoittaa. Kaikki oppiaineet ovat helppoja. Todella loogisia. Olen myös todella ymmärtäväinen ihminen. Minulle moni kertoo huolensa ja murheensa.
En taida olla tästä maailmasta.
Tasapaino! Sano minun SANONEENI TÄMÄN!
De Facto
Korjasin 8/8 kommentin
Voi olla, että ei kiinnosta. Ja kun ei kiinnosta, ei mitään jää päähänkään.
Minun matematiikkakiinnostukseni tyrmättiin heti alussa, kun ekaluokalla ei päästykään laskemaan numeroilla, vaan jouduttiin joukko-opin koekaniineiksi. Kolmannella luokalla palattiin perinteiseen. Minä en kuitenkaan edes oppinut kertotaulua ulkoa, vaikka sitä harjoiteltiin päivittäin. Laskin salaa sormilla ja varpailla, lopulta aika näppärästi. Lukiossa integroin innoissani sivukaupalla, mutta oikeat vastaukset välttelivät minua. Kun siirrtyttiin euroihin, jouduin laskemaan todella pitkän kaavan mukaan, kun lyhyttä en oppinut. Päätelmä: matematiikka on työlästä ja turhaa.
Olen minä kuitenkin maisteri ja monessa asiassa tosi hyvä. Matematiikka vain jatkaa pakenemistaan. Sinulla ja minulla on näemmä hieman erilaiset aivot. :)
Vierailija kirjoitti:
ei mitään vaikeuksia. Osaan myös piirtää, laulaa ja kirjoittaa. Kaikki oppiaineet ovat helppoja. Todella loogisia. Olen myös todella ymmärtäväinen ihminen. Minulle moni kertoo huolensa ja murheensa.
En taida olla tästä maailmasta.
Lisään vielä tähän, että yhtä en ymmärrä: politiikkaöyhötystä. se saa minun aivoni kiehumaan. persu-sitä, persu-tätä, kommari-sitä, kommari-tätä jne
En sisäistä niitä laskukaavoja, ja hahmottamisessa vikaa? Lapsena miinuslaskut vaikeita- en ikinä muistanut miten se miinustaminen lähti: joko miinustettavasta luvusta, vai sen jälkeisestä luvusta.
Tällaiset ongelmat sitten jatkuu läpi peruskoulun, niin haastavaa on.
En ole koskaan ollut kiinnostunut matikasta. Ei vain kiinnosta piste. Siksi en sitä varmaan ole oppinutkaan, kun en ei ole ollut motivaatiota harjoitella. Matikka myös vaatii työmuistilta paljon, ja jos ei ole motivaatiota niin ei jaksa käyttää päätään siihen. Pitkien esseiden kirjoittaminen ei ole koskaan ollut minulle ongelma. Tykkään enemmän sanojen pyörittelystä. Olen erityisluokanopettaja ja alakoulun matikka toki sujuu minulta hyvin. Minua on jopa luultu matikkaan suuntautuneeksi opeksi. Varmaan ylikompensoin matikan tunneilla, ettei oppilaat vain huomaa ettei opea kiinnosta.
Ihmiset nyt ei tuppaa ymmärtämään niitä joilla on erilaiset kyvyt ja lahjakkuudet ja jotka ajattelee asioita eri tavalla.
Matemaattisesti lahjakas ei ymmärrä miksei se nyt muka mene jakeluun jollekin tavikselle tai matemaattisesti epälahjakkaalle. Samoin kielellisesti lahjakas ei vaan ymmärrä miksei kaikki lue seitsemää kieltä sujuvasti kun hänelle se on niin helppoa. Etc.
Joku viisaus varmaan tuossakin on taustalla opittavaksi mutten ole niin lahjakas että osaisin sen sieltä tiviistää ja yleistää :D
Muuten koulu joka tasapäistää kaiken opiskelun sellaiseksi että kaikki pärjää ei tosiaankaan haasta opiskelijaa oppimaan kaikkien kykyjensä voimin vaan suurin osa kyllästyy koko koulunkäyntiin sitä luokan tyhmimmän tahtia opiskellessaan. Ja valmistuvat opiskelijat ei ole niin taitavia kuin ne voisi olla. DDR:stä peräisin oleva tasapäistävä peruskoulumme ilmeisesti pyrki tuottamaan tyhmiksi jääviä kansalaisia joita on helpompi johtaa ylhäältäpäin kun ne eivät ole tottuneet itse ajattelemaan mitään.
Joku sekottanu numerot ja aakkoset....
Eiiiii.
Kirjaimet on erikseen ja niistä rakentuu sanat, kuka hullu yhistellee äxät ja yyt numeroihin :)