Miten eroon naapurin yksinäisestä papparaisesta?
Asun omakotitalossa ja parin talon päässä asuu yksinäinen eronnut vanhempi mies. Aina kun menen ulos haravoimaan tai jotain puuhaamaan, äijä iskeytyy seuraan juttelemaan. En osaa olla ilkeä ja sanoa, että häivy häiritsemästä. Nyt kun kevät tulee taas, en tiedä miten estän ettei tule taas. Hänelle ei riitä lyhyt jutustelu, äijästä ei meinaa millään päästä eroon. Aina pitää valehdella jotain ruoka uunissa -juttuja ja häipyä sisälle. Mutta kun haluaisin tehdä ne pihahommat
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä on hirveitä ihmisiä täällä ei minkäänlaista empatiaa vanhuksia kohtaan ei tälläistä ennen ollut. mistä näitä tulee ,säälimättömiä kylmiä ihmisiä, jotka eivät piittaa kuin itsestään. häpeisivät mutteivat osaa sitäkään. Minä minä minä..mitä muista ihmisistä. kummia tyyppejä.
Ennen pidettiin kaikista? Olisikohan aika kullannut muistot.
Ennen ihmisillä oli käytöstavat enää sellaisia ei juurikaan tunneta etenkään nuoret ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Ap = sika joka ei välitä ihmisistä. Noh, eipä yllätä, kun on suomiakka taas kyseessä.
Toivottavasti kaikki kaverit jättää sut ja joudut olemaan yksin kotona lopun elämääsi.
🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐽
Menköön miehet miehille puhumaan, ja mummotkin. Miksei silloin riitä sitä juttua tunniksi, pariksi? Haiskahtaa, kun naisiin takertuvat.
"Ennen ihmisillä oli käytöstavat enää sellaisia ei juurikaan tunneta etenkään nuoret ihmiset. "
---
Nuoriso on ollut todistetusti pilalla jo Sokrateen ajoista lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä on hirveitä ihmisiä täällä ei minkäänlaista empatiaa vanhuksia kohtaan ei tälläistä ennen ollut. mistä näitä tulee ,säälimättömiä kylmiä ihmisiä, jotka eivät piittaa kuin itsestään. häpeisivät mutteivat osaa sitäkään. Minä minä minä..mitä muista ihmisistä. kummia tyyppejä.
Ennen pidettiin kaikista? Olisikohan aika kullannut muistot.
Ennen ihmisillä oli käytöstavat enää sellaisia ei juurikaan tunneta etenkään nuoret ihmiset.
No ei näytä olevan, kun ei pappa tajua lopettaa ap:n häiriköintiä.
Itsellä on sen verran varallisuutta, että vanhoilla päivillä voin palkata tytön tuntitaksalla kuuntelemaan jäpätystäni ilkosillaan.
Vierailija kirjoitti:
Etsi jostain joku herttainen, yksinäinen mummeli ja tee heille sokkotreffit
Eläkeliiton lehdessä on paljon näitä iäkkäiden treffi-ilmoituksia. Hyväkuntoisilla papparaisilla olisi kyllä vientiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain ties riesakseni aikoinaan samassa rappukäytävässä mutta eri kerroksessa asuvan mumlon riesakseni kun erehdyin auttamaan yhtenä päivänä kauppakassien kannossa,oli yksinelävä ja yksi kissa seurana,sit hän kutsui kahville ja valitettavasti kerroin missä kerroksessa asuin, siitä lähtien lähes joka ikinen päivä ja joskus jopa arkisin heti tasan klo 7.00 rimpautti ovikelloa ja oli aina pikkuasioissa apua vaille,viikonloppunakaan ei saanut olla rauhassa, ei auttanut nätisti vinkkaukset ja olin monta yötä pois kämpiltäni tämän takia ja sit kun nähtiin alkoi paasaamaan että missäs mä oon ollut kun ei oo moneen päivää näkynyt tuntui että piti olla tilivelvollinen,ei auttanut vaikka kävin töissä ei kunnioittanut sitäkään rauhaa,ois pitänyt olla illalla seurana katsomassa televisiota vaikka ois ollut migreeniä, vuoden jaksoin ja sit muutin pois,vielä pihamaalla voivotteli että voi nyt sä lähdet ja jätät mut yksin,siitäkin ois pitänyt potea "huonoa omaatuntoa ".
Eli kyllä,joissain tapauksissa yksinäisestä vanhuksesta voi tulla riesa joka ei kunnioita muiden ihmisten omaa elämää tai rajoja,samaa vois kyllä sanoa kaikenikäisistä tosin.
Kuulostaa oikeastaan tosi söpöltä.
Sinne vaan sitten, vinkatkaa seuraa kaipaaville, että nyt sitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap = sika joka ei välitä ihmisistä. Noh, eipä yllätä, kun on suomiakka taas kyseessä.
Toivottavasti kaikki kaverit jättää sut ja joudut olemaan yksin kotona lopun elämääsi.
🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐖🐷🐽
Menköön miehet miehille puhumaan, ja mummotkin. Miksei silloin riitä sitä juttua tunniksi, pariksi? Haiskahtaa, kun naisiin takertuvat.
Tämä.
Olen vasta muuttanut, nainen pihallamme on yksi takiaispappa. En ole nähnyt miesten kanssa juttelemassa.
Vierailija kirjoitti:
kyllä on hirveitä ihmisiä täällä ei minkäänlaista empatiaa vanhuksia kohtaan ei tälläistä ennen ollut. mistä näitä tulee ,säälimättömiä kylmiä ihmisiä, jotka eivät piittaa kuin itsestään. häpeisivät mutteivat osaa sitäkään. Minä minä minä..mitä muista ihmisistä. kummia tyyppejä.
Hei kuule, minä joka päivä työssäni kohtaan vanhoja ja muitakin ihmisiä. Kuuntelen heitä, annan heidän puhua, juttelen mukavia takaisin ja olen ystävällinen ja empaattinen, tai tarvittaessa jonkun 'huumorimiehen' kanssa isken juttua. Ja nämä ihmiset eivät maksa minulle tästä 'palvelusta', ei maksa myöskään työnantaja, koska se ei kuulu varsinaisesti työhöni, mutta on kuitenkin sivujuonne työtäni, jossa kohtaan ihmisiä, enkä tätä voi välttääkään. Eikä siinä mitään, olen kiltti ihminen ja mielelläni olen vaikka se päivän ainoa juttukaveri, toki se työ, josta mulle maksetaan, on se päärooli ja se pitää saada hoidettua.
No mutta, kun olen vapaalla, niin tarvitsen palautumiseen tosi paljon omaa rauhaa. Olenko siis itsekäs, jos vain nopeasti tervehdin naapuria, luikin karkuun, en jää jutulle, vaikka näen, että hän kaipaa seuraa? Tai juttelen vain silloin, kun tuntuu, että nyt jaksan? Kun ottaa huomioon, että kuinka paljon jo annan itsestäni monelle ihmiselle työpäivän aikana? Miksi minä en saa olla oman kotini piirissä minä minä, miksi vain sillä naapurilla on oikeus olla minä minä, ja tunkeutua yksityiseen tilaani, jossa pitäisi pystyä palautumaan, että jaksaa taas seuraavana päivänä olla juttukaverina niin monelle?
Eri asia kiertää kaikki korttelit ympäri juttuseuraa hakemassa kuin vaania jotain yhtä.
Se että on vanhus ja yksinäinen ei oikeuta olla kunnioittamatta toisen ihmisen rauhaa ja vetää raja, suurinosa noista vanhuksista ei ole muistisairaitakaan joten luulis sen lantun leikkaavan, tämä ei tarkoita sitä etteikö voi muutaman sanan vaihtaa kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä olen tehnyt rajan selväksi. Muuten mies kuvittelee, varsinkin itseä vanhempi, että hänellä olisi jotain mahkuja sänkyn/ suhteeseen. Joko alan puhua oman ikäpolveni juttuja, ja jos ei vinkit mene perille teen ikä-heittoja ja ihmettelen, että sinähän voisit olla isoisäni kun itse olen 40 ja sinä 80. Jos ei tämäkään auta, sanon ihan suoraan "Tiedätkö olen koko päivän odottanut että saisin olla tässä pihallani ilman ihmisseuraa" tai "Tiedätkö mä olen vähän introvertti, tykkään yksinolosta" tai " Anteeksi mutta en millään tahtoisi puhua kun työ on ihmisten kanssa puhumista ja nyt on pieni hetki aikaa latautua". JOtain tällaista.
Tässä oikeasti puhutaan yksinäisestä vanhasta miehestä ilman mitään liittoumia seksiin.
Noita lauseita voi käyttää joka tapauksessa. Aina voi puolustaa itseään. Aina voi itse muodostaa omat rajansa. Jos on introvertti tai neuroepätyypillinen, varsinkin, herkkänä ihmisenä voi olla vaikea loukata toista, ja sitten sitä vain kärsii omalla pihallaan vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Uskallusta puolustaa omia rajojasi!
Tämä. Tosi hyvin kiteytät. E
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä on hirveitä ihmisiä täällä ei minkäänlaista empatiaa vanhuksia kohtaan ei tälläistä ennen ollut. mistä näitä tulee ,säälimättömiä kylmiä ihmisiä, jotka eivät piittaa kuin itsestään. häpeisivät mutteivat osaa sitäkään. Minä minä minä..mitä muista ihmisistä. kummia tyyppejä.
Sinulla ja kaltaisillasi ei ole mitään ymmärrystä eikä empatiaa sellaisia kohtaan, jotka tarvitsevat omaa rauhaa. Minäminäminä ja omat tarpeenne vain mielessä. Perustakaa keskenänne kerho, jossa voitte lätistä toistenne päälle aamusta iltaan.
niin no jos on mielenterveydellisiä ongelmia niinkuin sinulla tuntuu olevan niin seurustelu ihmisten kanssa voi olla vaikeaa. mutta jos on kyse normaalijärkisistä ihmisistä kyse on käytöstavoista ja ymmärryksestä ihmisluontoa kohtaan. Valitettavasti sitä ei nykyisin kaikille riitä.
Vierailija kirjoitti:
Tutulta kuulostaa. Meidän naapurin Pappa soittaa 3 kertaa päivässä ovikelloa. Itse olen introvertti, enkä haluaisi ketään kotiini.
Kyllä saa rajat vetää, varmaan moni muukin ehtinyt jo vetää ettei ole suuri yllätys.
Mä nautin pihahommissani juuri siitä rauhasta ja omien ajatusten virrasta. Toisinaan kukkapenkkiä kupsutellessa voin saavuttaa sellaisen flow-tilan! Jos siihen joku kutsumaton naapuri aina tunkisi höpinöineen,ärsyyntyisin ja yrittäisin vaan äkkiä hutaista tulppanin sipulit multiin. Vtuttais vaan ja haluaisin lopetella keväästä haaveilun siihen paikkaan. Joku tuossa jo sanoikin: nää tyypit haistaa meidät kiltit ihmiset ja tuollainen tuppautuminen on kiusaamista! Niitä huvittaa katsella meidän kiemurteluamme,kyllä sen aistii onko keskustelu aitoa vastavuoroisuutta;jos olosi on tukala tyypin seurassa,se ei sitä ole!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä on hirveitä ihmisiä täällä ei minkäänlaista empatiaa vanhuksia kohtaan ei tälläistä ennen ollut. mistä näitä tulee ,säälimättömiä kylmiä ihmisiä, jotka eivät piittaa kuin itsestään. häpeisivät mutteivat osaa sitäkään. Minä minä minä..mitä muista ihmisistä. kummia tyyppejä.
Ennen pidettiin kaikista? Olisikohan aika kullannut muistot.
Ennen ihmisillä oli käytöstavat enää sellaisia ei juurikaan tunneta etenkään nuoret ihmiset.
Ei niillä ole eduskunnassakaan niitä käytöstapoja. Katso vaikkapa rääky-Riilkulia 🤣
Vierailija kirjoitti:
Miulla eläkeläisellä on kiva keski-ikäinen naapuri joka tulee usein ulos kun kuulee miun siellä puuailevan ja tulee yleensä aina aidan lähelle, viheltelee ja kolistelee omia hommiaan. Tuntuu niin kivalta vaikka mitään ei puhutakaan.
Nää on näitä hohhoijakkaa-ukkeleita, varmaan lievää luonnehäiriötä ja tylsä elämä. Tottunut häiriköimään tyypillisellä tavalla kaikkia lähellä olevia.
Voihan käydä tuuri, eikä hän enää montaa kevättä ole riesanasi?
Sitten onkin jännät ajat, kun perikunta myy kiinteistöä. Meiltä lähti naapurista kääpä pariskunta multiin muutama vuosi sitten. Ensin oli vähän helpottunutkin ole, juuri tuosta "postilaatikkokyttäämisestä" päästyämme.
No, tilalle muutti viisi (5) lapsinen perhe, missä nyt kaksi teini-iässä. Jatkuvaa pihamekkalaa trampalla, pihapeleissä, mopojen pärinää jne. Ja mutsi rääkymässä terassilta nuorimmaisille kuin mikäkin pirttitantta.
Enää se aina samoista jauhava pappa ei tunnukaan niin pahalta riesalta.
Ennen pidettiin kaikista? Olisikohan aika kullannut muistot.