Lue keskustelun säännöt.
Miten eroon naapurin yksinäisestä papparaisesta?
24.03.2026 |
Asun omakotitalossa ja parin talon päässä asuu yksinäinen eronnut vanhempi mies. Aina kun menen ulos haravoimaan tai jotain puuhaamaan, äijä iskeytyy seuraan juttelemaan. En osaa olla ilkeä ja sanoa, että häivy häiritsemästä. Nyt kun kevät tulee taas, en tiedä miten estän ettei tule taas. Hänelle ei riitä lyhyt jutustelu, äijästä ei meinaa millään päästä eroon. Aina pitää valehdella jotain ruoka uunissa -juttuja ja häipyä sisälle. Mutta kun haluaisin tehdä ne pihahommat
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta vastaavasta. Paitsi, että minulla se meni astetta pahemmaksi. Kun hyvää hyvyyttäni juttelin vastentahtoisesti papparainen kanssa niin hän otti sen niin, että meillä on sutinaa. Voi kiesus, ei ollut tullut pieneen mieleenkään. Sitten hänellä ja miehelläni meni sukset ristiin, kun hän alkoi tunkemaan kaljakassin kanssa meille, vaikka lapsia oli paikalla. Tämän jälkeen hän ei tullut pihaamme, mutta alkoi lähettelemään minulle kortteja. Lisäksi olisi halunnut kyyditä minua aina kun meni autollaan ohi, kieltäydyin kun halusin kävellä. Tämä show loppui vasta kun löysi itselleen naisystävän. Papparaisten kanssa kannatta pitää hyvin neutraalit välit etteivät saa mitään luuloja
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutaman sanan voi aina vaihtaa. Jos aikaa kuluu liikaa, voi vaikka sanoa että nyt on jatkettava hommia, mentävä laittamaan ruokaa tai nyt tuli kylmä. Maalla naapurien kesken on tapana vaihtaa kuulumisia. Kyse on lopultakin vain hyvistä tavoista. Sitä paitsi ihmiset kyllä yleensä huomaavat aika herkästi, jos heidän seuraansa ei kaivata. Eiköhän pappa pian opi kulkemaan talosi ohi ihan pysähtymättä. Tuli vähän nolo olo puolestasi, myötähäpeää.
No ei voi, lähde nyt helevettiin MINUN TONTILTANI. Voin vaihtaa pari sanaa jos tavataan kävelytiellä, mutta et kuule lampsi minun tontilleni kutsumatta.
<3 AITA
Ajattelisin, että ainakin silloin tällöin voisin jutella sen papparaisen kanssa. Varmaan hänellä on yksinäistä. Jos nyt pienen hetken ajastaan joskus antaa, niin onhan siinä ainakin hyvää tehnyt toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman sanan voi aina vaihtaa. Jos aikaa kuluu liikaa, voi vaikka sanoa että nyt on jatkettava hommia, mentävä laittamaan ruokaa tai nyt tuli kylmä. Maalla naapurien kesken on tapana vaihtaa kuulumisia. Kyse on lopultakin vain hyvistä tavoista. Sitä paitsi ihmiset kyllä yleensä huomaavat aika herkästi, jos heidän seuraansa ei kaivata. Eiköhän pappa pian opi kulkemaan talosi ohi ihan pysähtymättä. Tuli vähän nolo olo puolestasi, myötähäpeää.
Tunkeilu on kaukana hyvistä tavoista. Hyvät tavat olisi moikata ja ehkä vaihtaa pari lausetta, mutta ei niin, että mennään tyydyttämään niitä omia tarpeita toisten kustannuksella. Eli ei hyvien tapojenkaan varjolla voisi kytätä ikkunassa ja sitten mennä joka kerta kommentoimaan naapurille pari sanaa, ihan siksi että ei ole ketään muutakaan.
Toivotaan Samaa kohtaloa sulle kun tulet vanhaksi.
Miksi minusta tulisi huomiokerjäläinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset eivät ymmärrä toisten haluavan olla omalla pihallaan rauhassa. Eihän pienessä muutaman minuutin small talk-hetkessä ole mitään pahaa, mutta jos toinen vaan jää siihen jaarittelemaan puoleksi tuntia niin kyllä se minusta ainakin häiritsisi. Kyllä omalla pihalla on oikeus olla rauhassa, ilman että on pakko vastoin tahtoaan olla jonkun seuraneiti.
Ei kenenkään velvollisuus ole väkisin pitää seuraa naapureille. Varsinkin naisilta tunnutaan odotettavan seuranpitoa.
Juuri näin. Muutama minuutti aina menee ja sen ajan voin olla kohtelias ystävällinen ja toimia ihmisenä ihmiselle ja majakkana pimeydessä ja mitä näitä olikaan. Mutta: jos en usein edes jaksa nähdä kavereita pitkän ja sosiaalisen työpäivän jälkeen, miten jaksaisin kuunnella jonkun puolitutun naapurin juttuja edes puolta tuntia, etenkin jos ihminen ei oikeasti ole yhtään kiinnostunut minusta tai minun hyvinvoinnistani, vaan haluaa vaan JONKUN jolle höpistä omia asioitaan? Miksi ihmeessä edes tarvitsisi? Olen samaa mieltä siitä, että moikata kuuluu ja totta kai pitää auttaa, jos näkee että vanhus on oikeasti pulassa (ei pysty huolehtimaan itsestään, eksyilee yms) ja hankkia hänelle apua, mutta ei pelkkä vanhuus tee kenestäkään miellyttävää seuraa eikä anna oikeutta käyttää kenenkään toisen aikaa tai seuraa miten haluaa tämän toisen tarpeista piittaamatta. Vanhuksia tulee kaikista jotka elää saavat, ja osa ihmisistä on elänyt elämänsä muista piittamatta tai muita vahingoittaen. Entä jos se naapurin seurankipeä pappa onkin hakannut vaimoaan, ahdistellut tyttöjä, lyönyt eläimiään, ja ollut muutenkin vastenmielinen ihminen, joka taatusti ei ole piitannut naapurin yksinäisestä mummosta mitenkään - edelleenkö hänen kanssaan pitää naapurin seurustella tuntitolkulla omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista välittämättä? Tätä ei tietysti voi tietää, mutta pointti on vaan se, että eivät vanhukset ole mikään yhtenäinen joukko, jolta pitäisi pelkästään iän perusteella sietää mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman sanan voi aina vaihtaa. Jos aikaa kuluu liikaa, voi vaikka sanoa että nyt on jatkettava hommia, mentävä laittamaan ruokaa tai nyt tuli kylmä. Maalla naapurien kesken on tapana vaihtaa kuulumisia. Kyse on lopultakin vain hyvistä tavoista. Sitä paitsi ihmiset kyllä yleensä huomaavat aika herkästi, jos heidän seuraansa ei kaivata. Eiköhän pappa pian opi kulkemaan talosi ohi ihan pysähtymättä. Tuli vähän nolo olo puolestasi, myötähäpeää.
Tunkeilu on kaukana hyvistä tavoista. Hyvät tavat olisi moikata ja ehkä vaihtaa pari lausetta, mutta ei niin, että mennään tyydyttämään niitä omia tarpeita toisten kustannuksella. Eli ei hyvien tapojenkaan varjolla voisi kytätä ikkunassa ja sitten mennä joka kerta kommentoimaan naapurille pari sanaa, ihan siksi että ei ole ketään muutakaan.
Toivotaan Samaa kohtaloa sulle kun tulet vanhaksi.
Miksi minusta tulisi huomiokerjäläinen?
Yksinäisyys, muistisairaus... Et voi vielä tietää, kun kaikki on hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutaman sanan voi aina vaihtaa. Jos aikaa kuluu liikaa, voi vaikka sanoa että nyt on jatkettava hommia, mentävä laittamaan ruokaa tai nyt tuli kylmä. Maalla naapurien kesken on tapana vaihtaa kuulumisia. Kyse on lopultakin vain hyvistä tavoista. Sitä paitsi ihmiset kyllä yleensä huomaavat aika herkästi, jos heidän seuraansa ei kaivata. Eiköhän pappa pian opi kulkemaan talosi ohi ihan pysähtymättä. Tuli vähän nolo olo puolestasi, myötähäpeää.
Tunkeilu on kaukana hyvistä tavoista. Hyvät tavat olisi moikata ja ehkä vaihtaa pari lausetta, mutta ei niin, että mennään tyydyttämään niitä omia tarpeita toisten kustannuksella. Eli ei hyvien tapojenkaan varjolla voisi kytätä ikkunassa ja sitten mennä joka kerta kommentoimaan naapurille pari sanaa, ihan siksi että ei ole ketään muutakaan.
Toivotaan Samaa kohtaloa sulle kun tulet vanhaksi.
Miksi minusta tulisi huomiokerjäläinen?
Yksinäisyys, muistisairaus... Et voi vielä tietää, kun kaikki on hyvin.
Muistisairaana paikkani ei olisi liikuskella ympäriinsä. Yksinäistä internet aikaudella? Onhan minulla toki myös perhe.
Voi olla että mies ei jäisi kovin pitkään juttelemaan ramdom tyypille jos eivät ole aikaisemmin tutustuneet jossakin muussa yhteydessä.