Miten eroon naapurin yksinäisestä papparaisesta?
Asun omakotitalossa ja parin talon päässä asuu yksinäinen eronnut vanhempi mies. Aina kun menen ulos haravoimaan tai jotain puuhaamaan, äijä iskeytyy seuraan juttelemaan. En osaa olla ilkeä ja sanoa, että häivy häiritsemästä. Nyt kun kevät tulee taas, en tiedä miten estän ettei tule taas. Hänelle ei riitä lyhyt jutustelu, äijästä ei meinaa millään päästä eroon. Aina pitää valehdella jotain ruoka uunissa -juttuja ja häipyä sisälle. Mutta kun haluaisin tehdä ne pihahommat
Kommentit (269)
Tyyppi esimerkki siitä, kuinka vieraanvaraisia ja ystävällisiä suomalaiset ovat.
Kummasti katosi ketjusta ihmisten terveitä rajoja puolustavia viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit tehdä niitä pihahommia samalla kun kuuntelet. Välillä sanot "niin" tai "ymmm", "sepä se" tms. Saat pihahommat tehtyä ja samalla päivän hyvä työ, yksinäinen vanhus saa iloa elämäänsä.
Pihahommat ovat meditaatiota, jolloin niiden hyöty mielenvirkistäjänä katoaa. Energiasyöpöt vievät kaiken energian muilta. Suositeltavaa lähettää hänelle lasku terapoinnista.
Tämä. Introverteilläkin on oikeudet tarpeisiinsa. Naapuruus ei tarkoita, että olis velvollisuus tyydyttää toisen seuran kaipuuta omien tarpeidensa kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Annat sille pillua ja sanot sitten, että lerppamulkun ei kannata tulla toiste.
Ei multa.
Voi sanoa kivasti kiråamatta
tai vain > ignoorata tunkeilijan.
'Äänestän jaloillani',
totesi mummonikin aikanaan.
Mä en miesten kanssa enää
extraa jaagaile: Nopeat moit,
vaikka kuinka olen
hyvä smalltalk persoona.
He voivat > väärintulkita
flirttailuna ja ilmestyä
rimputtamaan oviklokua.
😬😑
Painajainen! ~x~
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit tehdä niitä pihahommia samalla kun kuuntelet. Välillä sanot "niin" tai "ymmm", "sepä se" tms. Saat pihahommat tehtyä ja samalla päivän hyvä työ, yksinäinen vanhus saa iloa elämäänsä.
Pihahommat ovat meditaatiota, jolloin niiden hyöty mielenvirkistäjänä katoaa. Energiasyöpöt vievät kaiken energian muilta. Suositeltavaa lähettää hänelle lasku terapoinnista.
Tämä. Introverteilläkin on oikeudet tarpeisiinsa. Naapuruus ei tarkoita, että olis velvollisuus tyydyttää toisen seuran kaipuuta omien tarpeidensa kustannuksella.
Erittäin hyvä argumentti. ~x~
Kannattaa muuttaa kerrostaloon, jos naapurien lähestymiset ei napostele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä jokainen voi olla toivon majakka toiselle ihmiselle. Valon pilkahdus. Ei se vaadi paljon.
Kuunnella toista ihmistä. Olla läsnä.
Ei se estä pihatöiden tekemistä.
Minä kuuntelen toisia ihmisiä jo työssäni, vapaalla tarvitsen tilaa itselleni, että jaksan. Ja kyllä, se todellakin estää pihatöiden tekemisen, että samalla pitää keskittyä jonkun puhetulvaan! Pihatöitä tehdessäni olen luovassa tilassa: suunnittelen, mallailen, visioin lopputulosta päässäni, mittailen, pähkäilen, kokeilen, teen ratkaisuja. Ihastelen lopputulosta, tuijotan maisemaa, kuuntelen lintuja, tutkailen kasveja, ihmettelen ötököitä, havannoin ympäristöä kaikilla aisteillani. Tässä omassa tilassani mun ei todellakaan tarvitse olla kenenkään majakka.
Ei sinun tarvitse erityisemmin keskittyä hänen puheeseensa. Riittää kun olet siinä. Puuhaat omia hommiasi omia aikojasi. Ehkä puheletkin itseksesi. Ehkä vastailet joskus "juu" tai "aivan" hänen juttuihinsa.
Mutta olet siinä. Hän on halunnut tulla sinun luoksesi. Sinulla ei ole vastuuta tilanteen sujuvuudesta hänen näkökulmastaan.
Olet vain ihminen ihmiselle.
Ok. Toivon, että kaikki maailman yksinäiset pyhiinvaeltavat sinun pihallesi, että saat olla täydellä sielullasi heille läsnä. 🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä jokainen voi olla toivon majakka toiselle ihmiselle. Valon pilkahdus. Ei se vaadi paljon.
Kuunnella toista ihmistä. Olla läsnä.
Ei se estä pihatöiden tekemistä.
Minä kuuntelen toisia ihmisiä jo työssäni, vapaalla tarvitsen tilaa itselleni, että jaksan. Ja kyllä, se todellakin estää pihatöiden tekemisen, että samalla pitää keskittyä jonkun puhetulvaan! Pihatöitä tehdessäni olen luovassa tilassa: suunnittelen, mallailen, visioin lopputulosta päässäni, mittailen, pähkäilen, kokeilen, teen ratkaisuja. Ihastelen lopputulosta, tuijotan maisemaa, kuuntelen lintuja, tutkailen kasveja, ihmettelen ötököitä, havannoin ympäristöä kaikilla aisteillani. Tässä omassa tilassani mun ei todellakaan tarvitse olla kenenkään majakka.
Ei sinun tarvitse erityisemmin keskittyä hänen puheeseensa. Riittää kun olet siinä. Puuhaat omia hommiasi omia aikojasi. Ehkä puheletkin itseksesi. Ehkä vastailet joskus "juu" tai "aivan" hänen juttuihinsa.
Mutta olet siinä. Hän on halunnut tulla sinun luoksesi. Sinulla ei ole vastuuta tilanteen sujuvuudesta hänen näkökulmastaan.
Olet vain ihminen ihmiselle.
Ihminen on ihmiselle peto.
Kaikki tämä ulkokultaisuus ropisee hetkessä, jos palataan alkuperäiseen asetelmaan kilpailemaan resursseista. Siitähän luonnossa on pohjimmiltaan aina kyse - resurssipelistä vailla sääntöjä.
Muita siedetään, jos heistä on hyötyä niiden resurssien haalimisessa ja turvaamisessa.
Naapurin pappa on tässä pohjimmaisessa pelissä pelkkä haitta eikä tuo mitään pöytään.
Mä pääsin eroon kun teeskentelin huonokuuloista ja aloin vaan jokaisesta sanasta nauraa paskasta räkänaurua, sit se pappa ja eräs toinen mummo piti mua ihan "hulluna" Aloin puhumaan itsekseni ja tuijottamaan myös "tyhjyyteen":D eipähän enää joka kerta pysäytellyt ja alkanut puhetulvaa vaan kiersi kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuttaa kerrostaloon, jos naapurien lähestymiset ei napostele.
No samat ongelmat on täälläkin vaikka eri muodossa. Yritäpä viedä roskia tai mennä pyykille kun joku sosiaalisesti työrajoitteinen ravaa tupakalla kaksi kertaa tunnissa ja jauhaa puuta heinää. Naapureita kuuluu moikata, ei siinä mitään, mutta kun joka asiasta pitää vääntää juttua. Eikä vaan kehtaa sanoa että ole hiljaa!
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi esimerkki siitä, kuinka vieraanvaraisia ja ystävällisiä suomalaiset ovat.
Tyyppi esimerkki siitä että moni ei ymmärrä että jokainen on oma yksilönsä ja persoonansa eivätkä omaa tilannetajua tai maalaisjärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti katosi ketjusta ihmisten terveitä rajoja puolustavia viestejä.
Tätä eivät ekstrovertit siedä, että meitä on erinlaisia, toiset haluaa olla rauhassa, itsekseen, toiset taas jutella ja höpistä, jokainen on oma yksilönsä tämähän ei niille estottomille ja rajojen rikkojille käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi esimerkki siitä, kuinka vieraanvaraisia ja ystävällisiä suomalaiset ovat.
Tyyppi esimerkki siitä että moni ei ymmärrä että jokainen on oma yksilönsä ja persoonansa eivätkä omaa tilannetajua tai maalaisjärkeä.
muista sanasi kun vanhaksi tulet ja olet yksinäinen ja kenties kaikkien hylkäämä
Ymmärrän, että asia on varmaan rasittava, jos hän aina tai ainakin usein on siinä, kun menet ulos. Toisen kautta asian voisi ottaa myös kohteliasuutena; olet sen laatuinen ihminen, jolle vanhus uskaltaa ja haluaa tulla puhumaan. Eivät he varmaan kelle vain uskalla mennä puhumaan.
Neuvoa en kyllä osaa, miten näistä hetkistä pääsisit eroon. Mutta jos hän on oikein iäkäs, niin tuskin hän siinä loputtomiin tai välttämättä edes kovinkaan kauan enää käy sinua jututtamassa.
Täällä nyt vedetään taas tyypilliseen tapaan asioita mustavalkoisiksi. Se että on hetkiä, jolloin haluaa olla OMASSA KODISSAAN rauhassa, ei tarkoita sitä, etteikö joskus olisi myös valmis hetken jutustelemaan sen "yksinäisen papparaisen" kanssa. En myöskään ymmärrä, miten henkilön A seuran tarve on tärkeämpi kuin henkilön B omissa oloissaan olon tarve? Seurakunnat, SPR ym. järjestää kaikenlaista kerhotoimintaa iäkkäille, kylän kahviloissa ja kauppojen auloissa kokoontuu näitä 'herrakerhoja'. Varmasti tuollaiset papparaiset löytäisi halutessaan jutteluseuraa muista jutteluhaluisista, ettei tarvitsisi kuormittaa sitä random henkilöä, joka ei ole itse valinnut tulla jonkun yksinäisyyden purku kanavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonain päivänä tekin olette vanhuksia jotka kaipaa juttuseuraa
Onko sitä juttu seuraa vain naapurissa (ja sielläkin keväisin kesäisin)? Menkööt jonnekin vanhusten kerhoon.
Hienoa asennetta tällä torjutaan yksinäisyyttä ja lisätään yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksinäinen tulee hakemaan kontaktia kuten jankutetaan ole vastavuoroinen ja sitten hänelle sanotaan etsi muualta, ala vetämään! Ei ihme että ne itsemurha luvut on niin korkeita kun edes naapurin papparainen ei ole ansainnut yhteisöllisyyttä.
Maailman onnellisin maa resurssellisesti mutta ihmiset on itsekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi esimerkki siitä, kuinka vieraanvaraisia ja ystävällisiä suomalaiset ovat.
Tyyppi esimerkki siitä että moni ei ymmärrä että jokainen on oma yksilönsä ja persoonansa eivätkä omaa tilannetajua tai maalaisjärkeä.
muista sanasi kun vanhaksi tulet ja olet yksinäinen ja kenties kaikkien hylkäämä
No siihen on varmaan syynsä, jos tulee kaikkien hylkäämäksi... 🤔 Pidetylle henkilölle tuskin käy näin. Ja jos ihminen on ikänsä viihtynyt itsensä kanssa ja pärjännyt hyvin vähillä tuttavuuksilla, niin tuskinpa sitä vanhanakaan alkaa yhtäkkiä kaivata muuta ihmisiä pälisemään jatkuvasti ympärilleen. Persoonakysymys.
Meillä asui kerrostalossa joskus viinaanmenevä, mutta ihan lupsakka keski-ikäinen mies rappua ylempänä, jolla oli nuori tytär. Hän tuli aina ajoittain iltakymmeneltä pimputtamaan meidän ovikelloa ja horisemaan omia asioitaan, usein pikku hiprakassa. Ei koskaan sanottu hänelle, että mene nyt jonnekin siitä, vaan kuunneltiin vaan ja sitten se oli siinä, kunnes tuli taas seuraava kerta. Vähän myöhemmin, kun olin jo muuttanut pois ko. talosta, näin hänen kuolinilmoituksensa. Tämä tapahtui kolmekymmentä vuotta sitten, kun vielä oltiin myötämielisempiä naapuruston yksinäisille outolinnuille.
Se on huomion vaatimista ja toisen tilaan tunkeutumista. Vielä toisen pihalla. Ketkä sitä puolustelee ja ap:tä vaatii kuuntelemaan, painostaa.