Kuinka usein äitisi soittaa

Vierailija kirjoitti:

Voi kun soittasikin. Olin alle 30 kun kuoli. Nyt isäkin kuollut. 

Miestä ärsyttää kun hänen vanhemmat soittavat. Ei pöljä tajua, että vielä kaipaa joku päivä niitä puheluita.

Itseasiassa ei niitä kaipaa, aikuinen sopeutuu ja hyväksyy tosiasiat, mutta on se silti suuri menetys.

Oma edesmennyt äitini soitti joka päivä minulle ja aikuiselle tyttärelleni. Kestin sen, koska ajattelin sen rauhoittavan hänen mieltään ja lievittävän yksinäisyyttään. Nyt taas minä en soita tyttärelleni koskaan, kun ajattelen sen häiritsevän tai olevan huonoon aikaan. Soittelut ovat muuttuneet viesteiksi. Joskus tytär ottaa näköpuhelun, jos on jotain näytettävää. Kiva niin.

Ei soita. Sanoi suoraan puoli vuotta sitten, että ei häntä kiinnosta keskustella kanssani. Itse soitin noin kerta viikkoon. Annoin rauhan hänelle ja muille lapsilleen, he ovat ilmeisesti mukavampaa seuraa kun reissaavat ja keskustelevat jatkuvasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun soittasikin. Olin alle 30 kun kuoli. Nyt isäkin kuollut. 

Miestä ärsyttää kun hänen vanhemmat soittavat. Ei pöljä tajua, että vielä kaipaa joku päivä niitä puheluita.

Itseasiassa ei niitä kaipaa, aikuinen sopeutuu ja hyväksyy tosiasiat, mutta on se silti suuri menetys.

Kyllä sitä kaipaa vaikka äidin kuolemasta on lähes 15 vuotta.

Erityisesti kun omille lapsille tapahtuu asioita, joista on itsekin ylpeä ja lähes pakahtuu ilosta. Silloin erityisesti kaipaa, että voisi soittaa ja jakaa. 

Mummilta tulee puheluja 2-3 kertaa päivässä ja aina ne samat jutut kun hänellä on alzheimer. Musta se on tärkeää että hän saa juttuseuraa ja kyllä minä aina nauran yhä uudestaan ja uudestaan niille tarinoille. Mummi on hauska ihminen. Äiti soittaa kerran päivässä ja jos ei soita niin minä soitan hänelle. Yhteydenpito on tärkeää puolin ja toisin. 

Anoppi soittaa joka pv, äiti pari kertaa viikossa ja minä soitan heille päivittäin. 

Vierailija kirjoitti:

Mummilta tulee puheluja 2-3 kertaa päivässä ja aina ne samat jutut kun hänellä on alzheimer. Musta se on tärkeää että hän saa juttuseuraa ja kyllä minä aina nauran yhä uudestaan ja uudestaan niille tarinoille. Mummi on hauska ihminen. Äiti soittaa kerran päivässä ja jos ei soita niin minä soitan hänelle. Yhteydenpito on tärkeää puolin ja toisin. 

👍

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta kysyn; aloittaja kysyy soittojen määrää, joten miksi niin moni tulee ilmoittamaan tähän ketjuun, että äiti on kuollut? 

Jospa siksi, että ehkä haluavat pitää yllä tätä keskustelua, ettei tyrehtyisi heti alkuunsa. Eipä nämä äiti-keskustelut taida enää oikein ottaa tuulta purjeisiin. Muistelen, että nämä äidin soittasmisjututkin on moneen kertaan keskusteltu. Milloin soittaa liian usein, liian harvoin, en jaksaisi kuunnella hänen juttujaan, äiti ei jaksa kuunnella minun juttuja jne. Ihan mienkiintoista kuitenki seurata. Terveisin seuraaja jolla ei ole enää äitiä.