Kuinka usein äitisi soittaa

Äidin kanssa soitellaa joka sunnuntaiaamu noin klo 8:30. puolin ja toisin. Kun Isi kuoli niin soitteli mulle varmaan puolen vuoden ajan kolmesti päivässä. Rankkaa oli kun oli omatkin itkut itkettävänä. Mutta mitäpä ei oman Äitinsä mieleiksi tekisi.

Whatsappaillaan melko usein, lähes joka päivä jotain. Joskus useamman päivän tauko, jos ei mitään asiaa tai muuten elämä täynnä.

Aika harvoin soitellaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa kaikki älyäisivät olevansa haitta ja rasite lapsilleen. Se yhteiskunnan tarjoama pilleri eläkeläiskahveilla, vauvapalstakin kävisi tarpeettomaksi. Eläkeläis-ja äitikeskusteluja ei enää tarvittaisi.

millainenhan vanhus sinä olet. turvaton, yksinäinen,  aika ajanut ohitsesi jne. kotiin ei saa apua ja palveluja. huoli, hätä.  muista sitten -et soita kellekään ja et vastaa jos joku soittaa, olet riesa vain ja älyät itsekin poistua takavasemmalle

Olen vanhus, aika vanhakin. En häiritse lapsiani. He soittavat minulle päin. ( tuon kirjoittaja, noihin eläkeläiset vie kaikki rahat ja äidit huonoja keskusteluihin kyllästynyt.)

Päivittäin soittaa tai soitan. On hyvin harvinaista jos ei kumpikaan ole päivän aikana porauttanut. Välillä soitetaan useampikin puhelu, 

Kyllä muakin välillä ärsyttää, yleensä puhelin soi just kun oon saanut ruokalautasen käsiini ja ottanut hyvän asennon ja laittanut ohjelman töllöstä pyörimään, tai kun olen päivötirsoilla tai vessassa. Mutta äiti on äiti ja rakas, niin vastaan aina tai soitan heti takasin ellen ehdi vastata.  Äitini on 79vee. Surullista että jo niin vanha. Virtaa kyllä tuntuu riittävän vaikka riittää vaivojakin. Molemmat huolehditaan toisistamme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa kaikki älyäisivät olevansa haitta ja rasite lapsilleen. Se yhteiskunnan tarjoama pilleri eläkeläiskahveilla, vauvapalstakin kävisi tarpeettomaksi. Eläkeläis-ja äitikeskusteluja ei enää tarvittaisi.

Ja kunpa sinä älyäisit ettei sinua tarvitse kukaan.

Todella ala-arvoista tuo teidän kilpasanailu. Teistäkin tulee vanhuksia ja koette turvattomuutta, avuntarve monenmoista, hätää, huolta ja osaamattomuutta mitä se teknologia tuokaan tullessaan.

Teistä aikoinaan pidetty huoli, ruokittu, valvottu yöt kun rokkokuume kurittaa, hampaat itkettää vauvaa, huoli ja hätä omasta babystä. Sen kiukut, puhtaus,viemiset, tuomiset ssinne tänne jne.  

Nythän vanhus elättää pääosin itsensä, et sinä kuten sonut on elätetty.

Miksi kysytään äidin soitoista eikä isän vastaavasti?

Toki ymmärrettävää jos lapsuusolot olleet räikeän väkivaltaiset jossa monia elementtejä. Mutta pääosin toivoisi hyvää yhteydenpitoa sillä ajatuksella- olet seuraava autettava.  Ja älkää tapelko täällä. Se  kertoo vain omaa kieltä teistä.  Katsokaa tulevaisuuteen.

 nyt hermot jo nuorilla menneet- ennen heikoissa olosuhteissa elivät monen sukupolven yhteistaloutta ja tulivat toimeen kunnioittaen.

Ei hän soita eikä laita viestejä. 
Tiedän että on parempi niin, mutta toivon kuitenkin että hän joskus edes välittäisi niin paljon että soittaisi. Tai edes laittaisi viestin😔

Vierailija kirjoitti:

Päivittäin soittaa tai soitan. On hyvin harvinaista jos ei kumpikaan ole päivän aikana porauttanut. Välillä soitetaan useampikin puhelu, 

Kyllä muakin välillä ärsyttää, yleensä puhelin soi just kun oon saanut ruokalautasen käsiini ja ottanut hyvän asennon ja laittanut ohjelman töllöstä pyörimään, tai kun olen päivötirsoilla tai vessassa. Mutta äiti on äiti ja rakas, niin vastaan aina tai soitan heti takasin ellen ehdi vastata.  Äitini on 79vee. Surullista että jo niin vanha. Virtaa kyllä tuntuu riittävän vaikka riittää vaivojakin. Molemmat huolehditaan toisistamme. 

hieno sinä. juurikin noin. moni sanoo sitten kun se isä, äiti jo kuollut  niin esim. tulee joku juttu mieleen- tää mun pitää muistaa kertoa esim äidille.  mutta muistaakin , ai niin sehän on kuollut.  sitten mietitään-  voi se soittais ja kaduttaa tylyys.  nyt puh ei soi enää ikinä.  joku jopa soittanut siihen äitinsä numeroon suruissaan.  ikäväkin voi tulla kun myöhäistä.

mites teillä olisiko soittoaika ok, ei joka pv edes, joku sullekin otollisin aika kuin hänellekin.

Äiti ei soittanut muulloin kun joku oli kuollut eikä viimeisinä vuosina edes silloin. Puhelin oli hänestä niin tärkeä vehje, ettei sillä sopinut huvikseen soitella. Hän saattoi joutua sairaalaan, eikä kukaan tiennyt asiasta, jos sairaalasta ei ilmoitettu sisarukselle, joka oli merkitty lähiomaiseksi. 

Kerran kuukaudessa,näemme välillä kyllä muutenkin.Vaihdamme kuulumisia.

m53

Oma äiti kuollut mutta anoppi soittaa 3-5 krt päivässä, on muistisairaus ja kyllä mulla aikaa löytyy se muutama minuutti puhua. Tuo hälle turvaa.

Ei soita (blokattu). :)

Aika outoa sekin ettei lapset soittele jo vanhusikäiselle jos ei hänestä kuulu mitään tai on niin nuuka ettei raaski soitella. En tiedä onko enää liittymiä jotka toimivat ilman kk-maksua, vain puhelut laskutetaan. Että sairaalan pitää ilmoittaa.

Meillä lapset sanovat kuitenkin päivittäin katsovansa oonko käyttänyt wa tai facebookkia.

Soitellaan 2 kertaa päivässä, kumpi nyt ensin ehtii. Jos asiaa niin sitten enemmän puheluita. Äitini on yksin asuva 95v. 

Meillä on ollut tapana, että minä soitan useimmin äidille. Äiti soittelee ehkä kerran viikossa. Meillä on yleensä vain lyhyitä puheluita, koska tapaammekin melkein viikottain.

Äiti ei soittele. Sillä on niin huono kuulo jo

Isä soittelee noin kerran kuussa. Se on ok. Kyselee kuulumiset ja lastenlasten kuulumiset. Ja auttelee monessa asiassa edelleen. Eläkeukon puhteita. Itse koitan autella takaisin sen mitä pikkulapsiarjessa ehtii. 

Appivanhemmat vähän nuorempia, niin heitä nähdään livenäkin monta kertaa viikossa. Kun asuvatkin kymmen kertaa lähempänä kuin omani.  Ei haittaa ollenkaan. Koska haluavat vielä osallistua lapsenlapsien tuomisiin ja viemisiin ja muutenkin normaalia ihmissuhteiden ylläpita. 

On hoivakodissa, ei soita ollenkaan enää. Minä soitan, mutta keskustelut ei ole kuin luokkaa "onko lunta" tai "millainen sää", koska muistinsa on varsin hatara jo. Lasten ja lastenlasten tekemisistä kertoimen ja ne ilahduttaa siinä hetkessä, mutta tuskinpa hän niitä kovin pitkään muistaa.

Voi kun soittasikin. Olin alle 30 kun kuoli. Nyt isäkin kuollut. 

Miestä ärsyttää kun hänen vanhemmat soittavat. Ei pöljä tajua, että vielä kaipaa joku päivä niitä puheluita.

Ei soita ikinä, ikää 77 v. Täysissä sielun ja ruumiin voimissa on. Minä soitan parin-kolmen viikon välein. Pitäisi tehdä testi, että jätän soittamatta ja katsotaan montakoa kuukautta menee ennen kuin äidistä kuuluu mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ei soita ikinä, ikää 77 v. Täysissä sielun ja ruumiin voimissa on. Minä soitan parin-kolmen viikon välein. Pitäisi tehdä testi, että jätän soittamatta ja katsotaan montakoa kuukautta menee ennen kuin äidistä kuuluu mitään.

Niin ja lisäyksenä, äiti asuu 400 km päässä ja näemme pari kertaa vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Ei soita ikinä, ikää 77 v. Täysissä sielun ja ruumiin voimissa on. Minä soitan parin-kolmen viikon välein. Pitäisi tehdä testi, että jätän soittamatta ja katsotaan montakoa kuukautta menee ennen kuin äidistä kuuluu mitään.

Hän on oppinut ettei passaa häiritä. Kuten niin moni muukin. Jos tarpeeksi monta kertaa kivahdetaan tai takaa kuuluu puolison möykkä että taasko se.