Jos sinulla todettaisiin huomenna syöpä, jäisitkö heti sairauslomalle?

Olisi varmaan pakko, kun työ on fyysisesti niin kovaa terveellekin, että paikat on vähän väliä enemmän tai vähemmän hajalla. Tuskin sairaana jaksaisi paremmin. Tai mistäs sitä tietää. Taitaa vaan olla niin vttumainen työ, että syöpäkin pelkää sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän paremmaksi. Mä jäin saikulle silloin, kun testipaloja ottivat ja odotin tuloksia sairaslomalla. Jotenkin pisti akan ihan hysteeriseksi, etten katsonut olevani hyvä työntekijä siinä epäilyvaiheessakaan.

Olisin luultavasti ihan samanlainen. Teen työtä, jossa fokus pitäisi olla koko ajan terävänä, enkä usko, että pystyisin siihen tuossa tilanteessa. Työ ei myöskään ole elämäni keskipiste, vaikka työstäni pidänkin. Keskittyisin tärkeämpiin asioihin.

Sama. Virheet ei ole työssäni ihan pikkujuttuja. Ja koska työ tosiaan ei ole elämäni tärkein asia, onneksi, niin sairauslomalle jäisin hyvin pian.

Missä tälläisiä paikkoja edes on, kun suurin osa suomalaisesta työn jäljestä on sutta ja sekundaa?🤔🤔

Sain diagnoosin kun jo virtsasin verta ja oli vesimunuainen, en ollut työkykyinen, ja lääkkeet väsyttävät edelleenkin. Kokeilkaa joskus niin tiedätte.

Vierailija kirjoitti:

Olisi varmaan pakko, kun työ on fyysisesti niin kovaa terveellekin, että paikat on vähän väliä enemmän tai vähemmän hajalla. Tuskin sairaana jaksaisi paremmin. Tai mistäs sitä tietää. Taitaa vaan olla niin vttumainen työ, että syöpäkin pelkää sitä.

Siivousala?

Vierailija kirjoitti:

Jäisin siinä vaiheessa kun hoidot aloitetaan

Nehän aloitetaan heti ettei tauti leviä.

Töitä tekisin niin pitkään kuin mahdollista (kotoa käsin helppo tehdä jaksamisen mukaan ja ilman mitään säälikatseita) - ihan siksi, että pidän työstäni ja tarvitsen siitä saatavaa palkkaa elämiseen. Toki työnantaja maksaa jonkin aikaa sairasajan palkkaa, mutta eiköhän se hupene niihin aikoihin, kun töihin ei pysty menemään hoitojaksojen yms. takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäisin siinä vaiheessa kun hoidot aloitetaan

Nehän aloitetaan heti ettei tauti leviä.

Suomalaisessa terveydenhuollossa odotat puoli vuotta ennen kuin edes pääset tutkimuksiin, ja siinä vaiheessa on tauti jo pitkällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Jatkaisin töitä siihen asti, kunnes hoidot heikentäisivät vointiani liikaa.

Miksi?

Koska teen sellaista työtä, joka vaikuttaa suoraan asiakkaitteni hyvinvointiin ja johon ei saa sijaista. Ja koska perheeni tarvitsee tulojani, joista sairaspäiväraha korvaisi vain pienen osan. Haluaisin myös muuta ajateltavaa edes työpäivän ajan. Haluaisin myös työnteon jatkumisella luoda turvallisuudentunnetta kouluikäisille lapsilleni: näyttää että äidin sairastumimen ei tarkoita koko maailman mullistumista. 

Ja kuten totesin, tietenkin jäisin sairaslomalle voinnin heikentyessä, kuten se raskaiden hoitojen myötä yleensä heikkenee. Ja jos ennuste olisi toivoton, käyttäisin tietenkin lopun elinaikani perheeni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän paremmaksi. Mä jäin saikulle silloin, kun testipaloja ottivat ja odotin tuloksia sairaslomalla. Jotenkin pisti akan ihan hysteeriseksi, etten katsonut olevani hyvä työntekijä siinä epäilyvaiheessakaan.

Olisin luultavasti ihan samanlainen. Teen työtä, jossa fokus pitäisi olla koko ajan terävänä, enkä usko, että pystyisin siihen tuossa tilanteessa. Työ ei myöskään ole elämäni keskipiste, vaikka työstäni pidänkin. Keskittyisin tärkeämpiin asioihin.

Sama. Virheet ei ole työssäni ihan pikkujuttuja. Ja koska työ tosiaan ei ole elämäni tärkein asia, onneksi, niin sairauslomalle jäisin hyvin pian.

Missä tälläisiä paikkoja edes on, kun suurin osa suomalaisesta työn jäljestä on sutta ja sekundaa?🤔🤔

Puhuuko Vlad nyt niistä venäläisistä korruption turmelemista ydinaseista? Jotka venyy mutta ei pauku? 😄

Kun osat myytiin jonnekin Pakistaniin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäisin siinä vaiheessa kun hoidot aloitetaan

Nehän aloitetaan heti ettei tauti leviä.

Ei välttämättä, tiedän tapauksia joissa sytot on aloitettu vasta parinkin kk jälkeen diagnoosista

Varmaan sopisin työnantajan kanssa jonkinlaisesta osa-aikaisesta ratkaisusta, jossa tekisin töitä oman vointini mukaan. Jos kyseessä olisi hyvin vakava tapaus, niin sitten ehkä jäisin töistä pois ja kuluttaisin säästöjä hyvään loppuelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän paremmaksi. Mä jäin saikulle silloin, kun testipaloja ottivat ja odotin tuloksia sairaslomalla. Jotenkin pisti akan ihan hysteeriseksi, etten katsonut olevani hyvä työntekijä siinä epäilyvaiheessakaan.

Olisin luultavasti ihan samanlainen. Teen työtä, jossa fokus pitäisi olla koko ajan terävänä, enkä usko, että pystyisin siihen tuossa tilanteessa. Työ ei myöskään ole elämäni keskipiste, vaikka työstäni pidänkin. Keskittyisin tärkeämpiin asioihin.

Sama. Virheet ei ole työssäni ihan pikkujuttuja. Ja koska työ tosiaan ei ole elämäni tärkein asia, onneksi, niin sairauslomalle jäisin hyvin pian.

Missä tälläisiä paikkoja edes on, kun suurin osa suomalaisesta työn jäljestä on sutta ja sekundaa?🤔🤔

Puhuuko Vlad nyt niistä venäläisistä korruption turmelemista ydinaseista? Jotka venyy mutta ei pauku? 😄

Kun osat myytiin jonnekin Pakistaniin.

Puhun omista kokemuksistani useissa eri työpaikossa ja -aloilla, joissa "korkean tason osaaminen" on enimmäkseen sitä, että palkataan oma suku pätevien hakijoiden ohi töihin🤔🤔

Oli niin typerä aloitus etten vastaa kuin näin: onko huomenna keskiviikko ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän paremmaksi. Mä jäin saikulle silloin, kun testipaloja ottivat ja odotin tuloksia sairaslomalla. Jotenkin pisti akan ihan hysteeriseksi, etten katsonut olevani hyvä työntekijä siinä epäilyvaiheessakaan.

Olisin luultavasti ihan samanlainen. Teen työtä, jossa fokus pitäisi olla koko ajan terävänä, enkä usko, että pystyisin siihen tuossa tilanteessa. Työ ei myöskään ole elämäni keskipiste, vaikka työstäni pidänkin. Keskittyisin tärkeämpiin asioihin.

Sama. Virheet ei ole työssäni ihan pikkujuttuja. Ja koska työ tosiaan ei ole elämäni tärkein asia, onneksi, niin sairauslomalle jäisin hyvin pian.

Missä tälläisiä paikkoja edes on, kun suurin osa suomalaisesta työn jäljestä on sutta ja sekundaa?🤔🤔

Mä ainakin olen sairaanhoitaja ikäihmisten parissa ja kyllä tuossa pitää olla tarkkana. En voi mokailla esim. lääkkeiden lisäämisessä lääkelistalle tai lääkeannosten kanssa. Meillä kun on asukkailla voimakkaita kipulääkkeitä esim. morfiinia. Sama tilanne olisi lähihoitajalla meillä koska hekin ovat lääkkeiden kanssa tekemisissä ja antavat myös näitä kipulääkkeitä. 

Todella typerä kommentti kyllä sulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäisin siinä vaiheessa kun hoidot aloitetaan

Nehän aloitetaan heti ettei tauti leviä.

Mullakin aloitettiin "heti". Rintasyöpä todettiin, leikkaus viikon päästä. Parantelin haavoja ja kaikkiaan nelisen viikkoa, niin aloitettiin sädehoito. Tää on kuulemma harvinaisen nopea tahti ollut, sanoivat siskot siellä sädehoito rivistössä. Mä menin yksityisen kautta. Julkisella puolella kuulemma kestää.

Ei olis varaa jäädä, ennenkun olis pakko, tyyliin oksentelisin kaiket päivät

Yh Sh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän paremmaksi. Mä jäin saikulle silloin, kun testipaloja ottivat ja odotin tuloksia sairaslomalla. Jotenkin pisti akan ihan hysteeriseksi, etten katsonut olevani hyvä työntekijä siinä epäilyvaiheessakaan.

Olisin luultavasti ihan samanlainen. Teen työtä, jossa fokus pitäisi olla koko ajan terävänä, enkä usko, että pystyisin siihen tuossa tilanteessa. Työ ei myöskään ole elämäni keskipiste, vaikka työstäni pidänkin. Keskittyisin tärkeämpiin asioihin.

Sama. Virheet ei ole työssäni ihan pikkujuttuja. Ja koska työ tosiaan ei ole elämäni tärkein asia, onneksi, niin sairauslomalle jäisin hyvin pian.

Missä tälläisiä paikkoja edes on, kun suurin osa suomalaisesta työn jäljestä on sutta ja sekundaa?🤔🤔

Puhuuko Vlad nyt niistä venäläisistä korruption turmelemista ydinaseista? Jotka venyy mutta ei pauku? 😄

Kun osat myytiin jonnekin Pakistaniin.

Puhun omista kokemuksistani useissa eri työpaikossa ja -aloilla, joissa "korkean tason osaaminen" on enimmäkseen sitä, että palkataan oma suku pätevien hakijoiden ohi töihin🤔🤔

Eli puhut pashaa.

Eli olet venäläinen.

Jatkaisin toimeentulotuella ryyppäämistä koska ketään ei kuitenkaan kiinnostaisi sairastumiseni. Naapurini olisivat varmaan vaan hyvillään tiedosta että olisin kohta poissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän paremmaksi. Mä jäin saikulle silloin, kun testipaloja ottivat ja odotin tuloksia sairaslomalla. Jotenkin pisti akan ihan hysteeriseksi, etten katsonut olevani hyvä työntekijä siinä epäilyvaiheessakaan.

Olisin luultavasti ihan samanlainen. Teen työtä, jossa fokus pitäisi olla koko ajan terävänä, enkä usko, että pystyisin siihen tuossa tilanteessa. Työ ei myöskään ole elämäni keskipiste, vaikka työstäni pidänkin. Keskittyisin tärkeämpiin asioihin.

Sama. Virheet ei ole työssäni ihan pikkujuttuja. Ja koska työ tosiaan ei ole elämäni tärkein asia, onneksi, niin sairauslomalle jäisin hyvin pian.

Missä tälläisiä paikkoja edes on, kun suurin osa suomalaisesta työn jäljestä on sutta ja sekundaa?🤔🤔

Mä ainakin olen sairaanhoitaja ikäihmisten parissa ja kyllä tuossa pitää olla tarkkana. En voi mokailla esim. lääkkeiden lisäämisessä lääkelistalle tai lääkeannosten kanssa. Meillä kun on asukkailla voimakkaita kipulääkkeitä esim. morfiinia. Sama tilanne olisi lähihoitajalla meillä koska hekin ovat lääkkeiden kanssa tekemisissä ja antavat myös näitä kipulääkkeitä. 

Todella typerä kommentti kyllä sulta.

Olisi ainakin apu lähellä sulla...

Puhun omista kokemuksistani useissa eri työpaikossa ja -aloilla, joissa "korkean tason osaaminen" on enimmäkseen sitä, että palkataan oma suku pätevien hakijoiden ohi töihin🤔🤔

Olet kyllä todella yksinkertainen ihminen. Sunko mielestä vain korkean tason työt vaatii keskittymistä? Vai onko sun mielestä juuri syöpädiagnoosin saanut bussikuski mielestäsi henkisesti sillä tasolla, että keskittyy täysillä työhönsä?