Runo minusta

Sydämeni kadonnut tomuiksi taivaan tuuliin.

Polte ei hävinnyt ja mieleni käy synkemmäksi kuin musta yö.

Sinun kätesi rinnallani salpaa hengityksen.

Jokainen askeleesi saa minut etsimään pakopaikkaa.

Tähänkö tulin?

Pakenen ja pelkään mitä olet seuraavaksi minulle keksinyt.

Juoksen kehää kuin kissa ja päädyn silti nukkumaan viereereesi.

Kuinka itseäni vihaankaan!