En tykkää lapsista. En ole koskaan tykännyt. Vastailen asiallisiin kysymyksiin.

Oetko jonkun lapsen kummi?



Onko teillä tuttavina lapsiperheitä?



Toimitko muulla kuin lastenhoitoalalla?

Se vain tuntuu olevan asia, jota ei saa sanoa ääneen, ainakaan kukaan nainen. Tunnen oloni aina epämukavaksi lapsivaltaisissa paikoissa. Ihan pienet ovat ok, mutta jos pitäisi olla ja höpöttää isompien lasten kanssa... ei onnistu minulta. Omat ovat tässäkin eri juttu.

Minulla on omia lapsia. Lisäksi hoidan muiden lapsia työkseni. Ja voin todellakin sanoa, että en tippaakaan tykkää näistä hoitolapsista! Suorastaan ällöttävät minua. Näiden hoitolasten vanhemmat jättävät omat kullannuppunsa päiväksi hoitooni eivätkä tiedä, että katson oikein inhoten heidän lapsiaan välillä!



Onneksi en tule tekemään tätä työtä loppuelämääni. Tämä kokemus on saanut aikaan myös sen, että en koskaan tule viemään omia lapsiani päivähoitoon. En ota sitä riskiä, että lapseni joutuu olemaan jonkun aikuisen ei-tykkäämisestä osallinen...

minulla on yksi kummilapsi

on paljonkin lapsiperhetuttuja

en todellakaan ole lastenhoitoalalla, en ikinä pysytyisi tekemään sitä työtä!



- ap

- ap

- ap

Karmeita ihmisiä olette!!!



Ja Morre!!! Opit pitämään toisten lapsista, kun käytät hiukan sitä rikasta mielikuvitustasi. Haluatko todella, että lastasi inhotaan, jos et ,niin lakkaa inhoamasta toisten lapsia. Äiti se on sillä toisen lapsellakin joka haluaa että lasta ei inhottaisi.

Eihän tässä mitään sotia olla aloittamassa. Eikä suureen ääneen yökkäillä, kun vieraita lapsia on lähistöllä!



- ap

Mulle on ihan sama, tykkääkö joku toisten lapsista vai ei, mutta se, että tällainen ihminen ottaa lapsia hoitoon, on jo lähes luokiteltavissa sairaaksi!

Lasten inhoajat käyttäytyvät lapsia kohtaan väheksyvästi. Omalle lapselle korostetaan käytöksellä ettei toisia suvaita.

Suvaitsemaatomuus siirtyy lapseen ja lapsi alistuu.



Eikö teillä ole parempaa inhottavaa kuin lapset. Lapsissa on meidän tulevaisuus.



Ja ap:lle sanoisin, että ongelma ei ole lapsissa vaan ap:ssa. Pohdi tarkkaan miksi lapset saavat sinussa negatiivisia tunteita aikaan. Näetkö itsesi kuin kuvastimesta ja oman kielteisen lapsuuden, jossa oli sääntöjä vailla selityksiä. Jotakin on mennyt pahasti kieroon lapsuudessasi.

Ei se sen kummempi juttu ole.

Ja mitä vanhemmaksi tässä tulee, huomaan, että jokaisella lapsellakin on jo se oma temperamentti. En tule toimeen kaikkien aikuistenkaan kanssa, olen äärimmäisen epäsosiaalinen luonne, joten en tule sen takia kaikkien lastenkaan kanssa toimeen. Aikuisten kanssa pärjää aikuisten säännöillä ja kohteliaisuussäännöillä, käytöstavoilla ja small talkilla, mutta lasten kanssa on oltava luonnollisempi. Toisaalta siperia opettaa ja ihmiset jotka eivät ole tunteneet minua ennen lapsia, luulevat minua erittäinkin lapsirakkaaksi.



En kyllä ikinä tekisi töitä lasten parissa tai ihmisten parissa.

Ja vauvakuume? Mitä se on? Omat on eri. Ja on ne jotkut vauvat söpöjäkin, mutta en osaa ihastella joka ikistä vauvaa niinkun " kaikki muut" osaa ihastella. Ennen olen vaan hiljaa enkä huomioi koko lasta. Tosin pakko jos meinaa seurustella... Tästä syystä kun en huomioi lasta, tuntuu että monet lapset suorastaan tunkevat sitten syliin ja kerjäämään huomiotani. Mutta olen niin epävarma toisten lasten seurassa ja ärsyttää ne kamalat uhmikset ja hirveät koululaiset.

omiini. Eiköhän tämä liene ihan tavallista. Osaan silti käyttäytyä ja huomioida ja seurustella muittenkin lasten kanssa. En tykkää myöskään eläimistä, en ikinä ottaisi itselleni eläimiä, enkä ikinä rapsuttele esim. kylässä muitten lemmikkejä. Silti osaan olla hienotunteinen muitten lemmikkejä kohtaan, meille saa esim. ottaa lemmikkinsä mukaan kylään tullessaan jne.

höpö höpö sanon minäkin!



Osaan olla oikeudenmukainen ja niin ovat lapsenikin, vaikka en pidäkään vieraista lapsista!

Meillä oli pieni maatila ja saimme juosta ja temmeltää vapaasti ja rakentaa leikkipaikkoja tallin- ja navetanvintille. Kavereiden vanhemilla oli aina jotain ihmeellisiä selityksiä miksi ei voinut tulla leikkimään...Paikat likaantuu ja nurmikko tallaantuu jne,,,



Meille sai aina tulla isokin lapsilauma. Koskaan en kokenut, että vanhempani olisi inhonneet toisten lapsia.



Olen siis ainoa AV:lla joka ei inhoa lapsianne.

kyllä meille on aina lasten kaverit tervetulleita!



- ap

Tämä on puhdasta pyskologiaa.



Kasvatuksella lapsi/ihminen saadaan asennoitumaan eri ärsykkeisiin suotuisella tavalla.

Terapian avulla opit pitämään heistä, sillä näytteleminen käy raskaaksi pitkässä juoksussa.



Sinä et ole aito lapsille, olet vain näyttelijä näytelmässä.

Surullista vain on, että sinunkin lapsesi opettaja ja hoitaja varmaan inhoaa rumaa lastasi, jonka typerät jutut lähinnä ärsyttää. Ja vanhemmat luulee, että oma kullannuppu on niin nerokas ja hauska :(

eksyit Vauva-lehden sivuille?