Perin yksin mieheni sukutilan, miehen suku ei täysin hyväksy
Olimme naimisissa, ei lapsia. Mieheni oli hankkinut itselleen jo ennen tapaamistamme sukunsa metsätilan. Kaikki oli hyvin ennen yllättävää poismenoa, tulin hyvin toimeen mieheni suvun kanssa.
Nyt tilanne on muuttunut. Saan vihjailuja että tila kuuluisi alkuperäiseen sukuun. Tai tiedustellaan onko testamenttia tai kuka minut perii, mikä on mielestäni outoa, voisin vielä mahdollisesti saada omiakin lapsia.
Onko kukaan joutunut vastaavaan tilanteeseen. Voisin toki myydä tilan miehen sukulaisille, mutta epäilen onko heillä mahdollisuutta ostaa ja lisäksi haluaisivat varmaan halvalla tai jopa vastineetta. Tilan metsät ovat kuitenkin nykyään arvokkaat.
Mitä teen, keneen voi luottaa. En tiedä metsäasioista juuri mitään.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Et perinyt jos ei ollut keskinäistä testamenttia, sisarukset perii jos vanhemmat ei ole elossa
Lue se perintökaari. Jos ei ole rintaperillisiä niin aviopuolisot perivät toisensa jos testamentillä ei muuta määrätä. Ensiksi kuolleen perintö tulee jäljelle jääneelle. Sitten kun jäljellejäänytkin kuolee niin osa ensiksi kuolleen perinnöstä palaa alkuperäiseen sukuun jos siellä on elossa ensiksi kuolleen vanhenpia, sisaruksia tai sisarusten lapsia.
Aivan idioottimaisia nuo toissijaisperimyssäädökset. Kyllä pitäisi kerralla saada homma semmoiseen pakettiin että kaikki voivat jatkaa matkaa - älytön sotku vaan seuraa vuosikymmenten jälkeen alkaa selviä mitä pitäisi mennä minnekin sukuun ja millä oikeudella.
Niinhän se toimii lain mukaan. Kun sinä kuolet niin aviomiehesi perilliset tulee perimään hänen osuutensa. Sinun perilliset sinun osuutesi. Näin laki vaan toimii kun hänellä ei ole lapsia. Jos lapsia olisi niin sinä et perisi mitään.
Sehän olisi järjetöntä että ensiksi kuolleen perilliset ei saisi mitään. Ei perimiseen vaikuta se kumpi kuolee ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et perinyt jos ei ollut keskinäistä testamenttia, sisarukset perii jos vanhemmat ei ole elossa
Lue se perintökaari. Jos ei ole rintaperillisiä niin aviopuolisot perivät toisensa jos testamentillä ei muuta määrätä. Ensiksi kuolleen perintö tulee jäljelle jääneelle. Sitten kun jäljellejäänytkin kuolee niin osa ensiksi kuolleen perinnöstä palaa alkuperäiseen sukuun jos siellä on elossa ensiksi kuolleen vanhenpia, sisaruksia tai sisarusten lapsia.
Ja mitä sitten jos/kun se ensin kuolleelta tullut omaisuus on pistetty sileäksi ennen toisen kuolemaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et perinyt jos ei ollut keskinäistä testamenttia, sisarukset perii jos vanhemmat ei ole elossa
Lue se perintökaari. Jos ei ole rintaperillisiä niin aviopuolisot perivät toisensa jos testamentillä ei muuta määrätä. Ensiksi kuolleen perintö tulee jäljelle jääneelle. Sitten kun jäljellejäänytkin kuolee niin osa ensiksi kuolleen perinnöstä palaa alkuperäiseen sukuun jos siellä on elossa ensiksi kuolleen vanhenpia, sisaruksia tai sisarusten lapsia.
Tai sisarusten lapsia vaikka 10 polvessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin Suomen laki sen sanoo ja hyvä niin, ihan loogista.
Ei voisi vähempää kiinnostaa lapsettoman veljen perintö. Menköön nykyiselle vaimolle metsät. Tulis huono omatunto, jos perintöä alkaisi kärkkyä. Ei kai sitä perintöä väkisin anneta?
Kyllä se avioliiton perusteella menee puolisolle, jos lapsia ei ole. Siis jos veljesi kuolee ennen puolisoaan. Sitten kun puolisokin kuolee, niin veljesi puolisolleen antama perintö palaa teidän suvullenne. Tämä kaikki siinä tapauksessa että veljelläsi ei ole testamenttia. Sinulla on oikeus kieltäytyä perinnöstä tulipa se mistä tahansa. Jos kieltäydyt perinnöstä niin se menee sinun rintaperillisille. Jos sinulla ei ole rintaperillisiä, niin sinun osasi lakkaa ja muut perilliset perivät vastaavasti enemmän. Jos olet ainoa perillinen eikä sinulla ole lapsia, niin jos kieltäydyt perintö menee valtiolle.
Sanotaan, että veljen vaimo kuolee 30 vuotta myöhemmin ja on siinä ajassa mennyt uusiin naimisiin, pyöräyttänyt pari lasta ja tehnyt vaikka puolen miljoonan omaisuuden yhdessä avioliittoon rahaakin tuoneen uuden miehensä kanssa. Sitten se veljen vaimo kuolee. Hänellä on rintaperillisiä, jotka perivät hänet. Kuka sen edesmenneen osaa tulee hakemaan tai hänelle sitä viemään?
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se toimii lain mukaan. Kun sinä kuolet niin aviomiehesi perilliset tulee perimään hänen osuutensa. Sinun perilliset sinun osuutesi. Näin laki vaan toimii kun hänellä ei ole lapsia. Jos lapsia olisi niin sinä et perisi mitään.
Sehän olisi järjetöntä että ensiksi kuolleen perilliset ei saisi mitään. Ei perimiseen vaikuta se kumpi kuolee ensin.
Järkevintä olisi laittaa jako selväksi jo heti ensimmäisen kuoltua.
Onko sinulla perunkirjoitus tekemättä ? Jos olet niin tyhmä että kuvittelet kuolleen miehesi omaisuuden menevän tuleville lapsillesi niin hankipa lakimies. Tottakai kuolleen perilliset tulee perimään hänet. Ne miehesi sukulaiset on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan idioottimaisia nuo toissijaisperimyssäädökset. Kyllä pitäisi kerralla saada homma semmoiseen pakettiin että kaikki voivat jatkaa matkaa - älytön sotku vaan seuraa vuosikymmenten jälkeen alkaa selviä mitä pitäisi mennä minnekin sukuun ja millä oikeudella.
Kyllä noissa pykälissä vähän haisee joku viime vuosisadan agraariyhteiskunta, jossa koko elämä on jökötetty kuin tikut paskassa samalla tilalla, ja sen jakoa sitten tuolla sotkuisella perintökaarella on yritetty hanskata.
Ei istu nykymaailmaan oikein mitenkään.
Lapseton tätini kuoli ensin, nyt sitten kuoli hänen aviopuolisonsa. Täti ei ollut tehnyt testamenttia, mutta hänen puolisonsa oli. Puolisonsa testamentannut koko perinnön omalle suvulleen. Huomiotta oli vain jäänyt, että mitään ositusta ei oltu tehty. Nyt sitten puolet omaisuudesta menee tädin sisaruksille tai heidän lapsilleen. Toinen puoli menee tädin puolison suvulle.
Joo aina on näitä miehen suvun hulluja sukulaisia.Mieheni ja minä ostimme sukupolvenvaihdolla hänen kotitilansa.Se on jo 2000 luvulla maksettu.Nyt myimme siitä määräalan naapurille ja toinen naapuri miehen sukulainen alkoi poraamaan että se olisi pitänyt myydä hänelle kun oli muka niin luvattu.Ei kannata kuunnelle omaisuudestaan kateellisten ruikutusta.Mitään ei ole luvattu ja hän ei edes ole sitä kysynyt ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Eihän ole. Ainoastaan jos miehellä olisi lapsia, niin he perisivät automaattisesti isänsä ilman erillistä testamenttia.
Voi itku teitä. Jos miehellä olisi lapsia niin he perisivät kaiken. Nyt vaimo perii, jos avioehtoa ei ole, mutta vaimon kuoltua miehen osuuden perii miehen perilliset (vanhemmat, sisaret tai sisarten perilliset) ja vaimon osuuden perii vaimon perilliset.
Olisi täysin kenenkään oikeustajun vastaista, että ensimmäisena kuolleen perilliset menettäisi kaiken. Ei menetä. Vaimo saa niihen käyttöoikeuden kyllä, mutta hän ei voi sitä sukutilaa myydä. Puolet siitä kuulu sen miehen muille perillisille ja kaikesta on keskusteltava heidänkin kanssaan. Oikeasti miettikää nyt järjellä.
(sivusta)
Vierailija kirjoitti:
Joo aina on näitä miehen suvun hulluja sukulaisia.Mieheni ja minä ostimme sukupolvenvaihdolla hänen kotitilansa.Se on jo 2000 luvulla maksettu.Nyt myimme siitä määräalan naapurille ja toinen naapuri miehen sukulainen alkoi poraamaan että se olisi pitänyt myydä hänelle kun oli muka niin luvattu.Ei kannata kuunnelle omaisuudestaan kateellisten ruikutusta.Mitään ei ole luvattu ja hän ei edes ole sitä kysynyt ostaa.
Aina jollain ulkopuolisella on mielipiteitä. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Jos elämä olisi Amerikkalainen elokuva, niin sinä vaimo saisit kaiken ja voisit tehdä tilalle ihan mitä haluat. Tulevat lapsesi sitten perisivät kaiken joskus.
Mutta kun tämä ei ole Amerikkalainen leffa vaan tämä on Suomi. Ja Suomen perintökaari on oikeudenmukainen kaikille.
Ne miehesi sukulaiset kyselee ihan asiallisia ja ovat ilmeisen kohteliaita sinua kohtaan, kun eivät ole sinulle asiaa kehdanneet selittää juurta jaksain. Ota asioista selvää.
Jossain oli juttua viikko pari sitten, että suomalaiset kuvittelee omiaan perinnöstä. Lue se juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Eihän ole. Ainoastaan jos miehellä olisi lapsia, niin he perisivät automaattisesti isänsä ilman erillistä testamenttia.
Voi itku teitä. Jos miehellä olisi lapsia niin he perisivät kaiken. Nyt vaimo perii, jos avioehtoa ei ole, mutta vaimon kuoltua miehen osuuden perii miehen perilliset (vanhemmat, sisaret tai sisarten perilliset) ja vaimon osuuden perii vaimon perilliset.
Olisi täysin kenenkään oikeustajun vastaista, että ensimmäisena kuolleen perilliset menettäisi kaiken. Ei menetä. Vaimo saa niihen käyttöoikeuden kyllä, mutta hän ei voi sitä sukutilaa myydä. Puolet siitä kuulu sen miehen muille perillisille ja kaikesta on keskusteltava heidänkin kanssaan. Oikeasti miettikää nyt järjellä.
(sivusta)
Sen kuolleen perijä on tietenkin hänen puolisonsa. Onhan se nyt ihme, että jotkut sisarukset tulevat jonkun kotitaloa jakamaan. Itse perin aviomieheltäni helsinkiläiskaksion puolikkaan. Olen sen asunnon ajat sitten myynyt ja ostanut isomman, koska olen nykyisin perheenäiti ja tarvitse enemmän tilaa. Ei niillä edesmenneen miehen sisaruksilla nykyiseen perheasuntooni ole mitään jakoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Eihän ole. Ainoastaan jos miehellä olisi lapsia, niin he perisivät automaattisesti isänsä ilman erillistä testamenttia.
Voi itku teitä. Jos miehellä olisi lapsia niin he perisivät kaiken. Nyt vaimo perii, jos avioehtoa ei ole, mutta vaimon kuoltua miehen osuuden perii miehen perilliset (vanhemmat, sisaret tai sisarten perilliset) ja vaimon osuuden perii vaimon perilliset.
Olisi täysin kenenkään oikeustajun vastaista, että ensimmäisena kuolleen perilliset menettäisi kaiken. Ei menetä. Vaimo saa niihen käyttöoikeuden kyllä, mutta hän ei voi sitä sukutilaa myydä. Puolet siitä kuulu sen miehen muille perillisille ja kaikesta on keskusteltava heidänkin kanssaan. Oikeasti miettikää nyt järjellä.
(sivusta)
Kyllä voi myydä ja hänellä on täysi oikeus tehdä perimällään mitä tahtoo. Kiellettyä on ainoastaan perityn osan testamenttaus tai lahjoittaminen. Myyminen on täysin sallittua ja myymisestä saadut rahat voi käyttää haluamallaan tavalla. Joskus myöhemmin kun jäljelle jäänyt kuolee niin se on pesänselvittäjän murheita erotella mitä ensiksi kuolleen perinnölle on tapahtunut. Ei ole millään tavalla jäljelle jääneen velvollisuus pitää perintöä erillään tai hoitaa sitä. Voi laittaa halutessaan kaiken sileäksi.
Vierailija kirjoitti:
Aivan idioottimaisia nuo toissijaisperimyssäädökset. Kyllä pitäisi kerralla saada homma semmoiseen pakettiin että kaikki voivat jatkaa matkaa - älytön sotku vaan seuraa vuosikymmenten jälkeen alkaa selviä mitä pitäisi mennä minnekin sukuun ja millä oikeudella.
Sotkut pystyy välttämään testamentillä. Mielestäni lapsettomille pareille ehdottoman tärkeä. Keskinäinen testamentti, missä määrätään kaikki omaisuus jäljelle jäävälle ja jäljelle jäävän kuoltua taholle x tai henkilölle z.
Vierailija kirjoitti:
Kuutio-sovelluksessa näet metsiesi arvon euroina ja ehdotetut hoitotoimenpiteet. Sun pitää vaan viedä sinne ne metsiesi kartat Metsään fi -sovelluksesta digitaalisesti. Kuutioon voit jättää myös tarjouspyynnön myyntiä varten.
En ole kyllä ennen kuullut, että metsäpalstaa nimitetään "sukutilaksi", yleensä sukutilaan kuuluu pellot, metsät ja päärakennus aittoineen yms. Metsäpalsta on metsäpalsta, ei sukutila.
Sukutilan on täytynyt olla pitkään saman suvun omistuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Eihän ole. Ainoastaan jos miehellä olisi lapsia, niin he perisivät automaattisesti isänsä ilman erillistä testamenttia.
Voi itku teitä. Jos miehellä olisi lapsia niin he perisivät kaiken. Nyt vaimo perii, jos avioehtoa ei ole, mutta vaimon kuoltua miehen osuuden perii miehen perilliset (vanhemmat, sisaret tai sisarten perilliset) ja vaimon osuuden perii vaimon perilliset.
Olisi täysin kenenkään oikeustajun vastaista, että ensimmäisena kuolleen perilliset menettäisi kaiken. Ei menetä. Vaimo saa niihen käyttöoikeuden kyllä, mutta hän ei voi sitä sukutilaa myydä. Puolet siitä kuulu sen miehen muille perillisille ja kaikesta on keskusteltava heidänkin kanssaan. Oikeasti miettikää nyt järjellä.
(sivusta)
Ei tarvitse keskustella toissijaisperijöiden kanssa yhtään mistään. Leski saa täysin vapaasti myydä tai vaihtaa perimäänsä omaisuutta oli se sukutila tai mitä tahansa.
Naurettavaa hämäystä vetää jotain karmaa esille, kun kyse laintulkinnasta. Perintöasiat eivät kuulu henkimaailman ilmiöihin vaikka toki kuolleiden omaisuuksista puhutaankin.