Lue keskustelun säännöt.
Perin yksin mieheni sukutilan, miehen suku ei täysin hyväksy
15.03.2026 |
Olimme naimisissa, ei lapsia. Mieheni oli hankkinut itselleen jo ennen tapaamistamme sukunsa metsätilan. Kaikki oli hyvin ennen yllättävää poismenoa, tulin hyvin toimeen mieheni suvun kanssa.
Nyt tilanne on muuttunut. Saan vihjailuja että tila kuuluisi alkuperäiseen sukuun. Tai tiedustellaan onko testamenttia tai kuka minut perii, mikä on mielestäni outoa, voisin vielä mahdollisesti saada omiakin lapsia.
Onko kukaan joutunut vastaavaan tilanteeseen. Voisin toki myydä tilan miehen sukulaisille, mutta epäilen onko heillä mahdollisuutta ostaa ja lisäksi haluaisivat varmaan halvalla tai jopa vastineetta. Tilan metsät ovat kuitenkin nykyään arvokkaat.
Mitä teen, keneen voi luottaa. En tiedä metsäasioista juuri mitään.
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
odota. älä toimi nopeasti. muista, että suku on tilasta jo rahansa saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Se, joka järjestää Timppa-sedän lesken perunkirjoituksen, jos kukaan muu ei ole ilmoittanut kuolemasta sitä ennen. Timppa-sedän toissijaiset perilliset ovat lesken kuolinpesän osakkaita ja heidät pitää lain mukaan kutsua perunkirjoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit oikeasti tuossa tilanteessa, niin tiedät kyllä miten asiat oikeasti on. Aloitus on provo.
Aloituksessa mies oli hankkinut tilan itselleen ja yhtäkkiä osa siitä kuuluukin suvulle. Just.
Missä luki että kuuluu osa suvulle? kunhan vaan ovat sitä mieltä että kuuluisi heille. vaan kun ei kuulu. en ap
https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-lapseton-pariskunta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Jollekin on ilmeisesti täysin uutta, että Suomessa on kattava väestökirjanpito. Kun Timppa-sedän leski kuolee, lesken sukuselvityksestä näkyy, että hän on aikaisemmin ollut naimisissa Timppa-sedän kanssa, mutta avioliitto on päättynyt kuolemaan. Siksi lesken perunkirjoitusta varten tarvitaan myös Timppa-sedän sukuselvitys, josta selviää Timppa-sedän toissijaiset perilliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Meihin otti yhteyttä lakimies, joka oli tehnyt lesken testamentin ja oli valtuutettu hoitamaan myös perunkirjoituksen.
Tätini oli kuollut yli 20 vuotta sitten. Lapseton pariskunta, eikä tädillä testamenttia. Tädin mies oli testamentannut kaiken suvulleen. Ensin vain piti tehdä ositus, jolloin puolet perinnöstä meni tädin sisaruksille tai heidän lapsilleen ja toinen puoli tädin miehen suvulle.
Vierailija kirjoitti:
Sehän on vain sen aikaa ap:n hallussa kun hän on elossa. Hänen kuoltuaan miehen osuus siirtyy takaisin suvulle.
Niin, jos sitä on enää olemassa. Ei ap:lla ole mitään pakkoa sitä säilyttää. Hän ei voi sitä lahjoittaa pois, eikä testamentata kenellekään, mutta myydä hän sen voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Jollekin on ilmeisesti täysin uutta, että Suomessa on kattava väestökirjanpito. Kun Timppa-sedän leski kuolee, lesken sukuselvityksestä näkyy, että hän on aikaisemmin ollut naimisissa Timppa-sedän kanssa, mutta avioliitto on päättynyt kuolemaan. Siksi lesken perunkirjoitusta varten tarvitaan myös Timppa-sedän sukuselvitys, josta selviää Timppa-sedän toissijaiset perilliset.
Kuka tuota valvoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Sukuselvitys. Perunkirjoituksia hoitavan täytyy kutsua perintökaaren mukaisesti kaikki pesän osakkaat. 30 vuotta sitten kuolleen Timppa sedän perillisiä voi olla kymmeniä ja nämä aiheuttaa päänvaivaa kuolinpesille. Verottajaa tämä kiinnostaa siksi, koska se määrää perintöveron sukuselvitysten perusteella jos testamenttia ei ole. Eli osakkaat kirjataan perunkirjaan. Siksi nuorena kuolleiden ja myös aina avioeroissa kannattaa tehdä ositus. Yhteinen omaisuus on jaettu eikä muuta jaettavaa enää ole, ja nimet alle. Tämä säästää myöhemmin monelta vaivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Jollekin on ilmeisesti täysin uutta, että Suomessa on kattava väestökirjanpito. Kun Timppa-sedän leski kuolee, lesken sukuselvityksestä näkyy, että hän on aikaisemmin ollut naimisissa Timppa-sedän kanssa, mutta avioliitto on päättynyt kuolemaan. Siksi lesken perunkirjoitusta varten tarvitaan myös Timppa-sedän sukuselvitys, josta selviää Timppa-sedän toissijaiset perilliset.
Kuka tuota valvoo?
Perunkirja lähetetään Verottajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Jollekin on ilmeisesti täysin uutta, että Suomessa on kattava väestökirjanpito. Kun Timppa-sedän leski kuolee, lesken sukuselvityksestä näkyy, että hän on aikaisemmin ollut naimisissa Timppa-sedän kanssa, mutta avioliitto on päättynyt kuolemaan. Siksi lesken perunkirjoitusta varten tarvitaan myös Timppa-sedän sukuselvitys, josta selviää Timppa-sedän toissijaiset perilliset.
Kuka tuota valvoo?
Perunkirja lähetetään Verottajalle.
Verottaja määrää veron, ei sitä kiinnosta tonkia sukuselvityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Jollekin on ilmeisesti täysin uutta, että Suomessa on kattava väestökirjanpito. Kun Timppa-sedän leski kuolee, lesken sukuselvityksestä näkyy, että hän on aikaisemmin ollut naimisissa Timppa-sedän kanssa, mutta avioliitto on päättynyt kuolemaan. Siksi lesken perunkirjoitusta varten tarvitaan myös Timppa-sedän sukuselvitys, josta selviää Timppa-sedän toissijaiset perilliset.
Kuka tuota valvoo?
Perunkirja lähetetään Verottajalle.
Verottaja määrää veron, ei sitä kiinnosta tonkia sukuselvityksiä.
Mutta pankki kyllä tonkii sukuselvitykset ja tarkastaa perukirjan kunnolla ennen kuin se suostuu siirtämään lesken rahoja tai osakkeita perillisille.
Perilliset eivät myöskään saa lainhuutoa leskeltä perimäänsä kiinteistöön ennen kuin MML on tarkistanut perukirjan ja sukuselvitykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan että puolisot ovat omistaneet kaiken 50/50 ja sitten toinen kuolee ja leski perii. Miten siis huomioidaan se, että leski voi vuosien kuluessa moninkertaistaa oman alkuperäisen omaisuutensa arvon, samalla kun puolisolta perityn omaisuuden arvo on junnannut paikallaan? Ei kai sitä lopullista jakoa voi tehdä alkuperäisen omaisuuden suhteessa? Entä voiko leski sanoa että on myynyt perimänsä omaisuuden ja käyttänyt sen elämiseen, samalla kun on vain pitänyt oman alkuperäisen omaisuutensa jonka arvo on kasvanut (tai vaikka pysynyt paikallaankin)?
Se leski on voinut periä miljonääri-isänsä ja tehdä liudan lapsia leskeytymisensä jälkeen ja nuorena kuolleelta puolisolta ei ehkä paljoa jäänyt. Tietenkään ensiksi kuolleen sisarukset eivät pääse osingoille lesken isän jättämistä perinnöistä ja vie perintöjä lesken lasten ohi. Perukirjaan liitetään mukaan sukuselvitykset, mutta ei siellä mitään edesmenneiden kuolinpesän osakkaita luetella tai oteta kantaa jaettiinko joskus jotain. Verottaja ei perukirjoja tarkasta sen kummemmin ja niin jää ahneet ensiksi kuolleen sukulaiset ilman myöhemmin kuolleen puolison miljoonia.
Jos ositusta ei ole tehty, niin tässä on hyvät ainekset draamaan. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat viimeisenä kuolleen pesän osakkaita, siitä ei pääse mihinkään. Myös sukulaissuhteet selvitetään ja se kiinnostaa verottajaa.
Kuka heille vie tiedon Timppa - sedän lesken kuolemasta 30 vuotta myöhemmin?
Jollekin on ilmeisesti täysin uutta, että Suomessa on kattava väestökirjanpito. Kun Timppa-sedän leski kuolee, lesken sukuselvityksestä näkyy, että hän on aikaisemmin ollut naimisissa Timppa-sedän kanssa, mutta avioliitto on päättynyt kuolemaan. Siksi lesken perunkirjoitusta varten tarvitaan myös Timppa-sedän sukuselvitys, josta selviää Timppa-sedän toissijaiset perilliset.
Kuka tuota valvoo?
Perunkirja lähetetään Verottajalle.
Verottaja määrää veron, ei sitä kiinnosta tonkia sukuselvityksiä.
Mutta pankki kyllä tonkii sukuselvitykset ja tarkastaa perukirjan kunnolla ennen kuin se suostuu siirtämään lesken rahoja tai osakkeita perillisille.
Mitenköhän minun perunkirjoitus menee. Asun ulkomailla, olen perinyt ulkomaalaisen mieheni, joka on ihan eri maasta missä nyt asun. Olen lapseton. Sukulaisia on Suomessa. Ehkä ketään ei kiinnosta edes tehdä perunkirjoitusta. Menee nykyiselle valtiolle.
Eihän avioeron osituspaperitkaan ketään kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Eihän ole. Ainoastaan jos miehellä olisi lapsia, niin he perisivät automaattisesti isänsä ilman erillistä testamenttia.
Voi itku teitä. Jos miehellä olisi lapsia niin he perisivät kaiken. Nyt vaimo perii, jos avioehtoa ei ole, mutta vaimon kuoltua miehen osuuden perii miehen perilliset (vanhemmat, sisaret tai sisarten perilliset) ja vaimon osuuden perii vaimon perilliset.
Olisi täysin kenenkään oikeustajun vastaista, että ensimmäisena kuolleen perilliset menettäisi kaiken. Ei menetä. Vaimo saa niihen käyttöoikeuden kyllä, mutta hän ei voi sitä sukutilaa myydä. Puolet siitä kuulu sen miehen muille perillisille ja kaikesta on keskusteltava heidänkin kanssaan. Oikeasti miettikää nyt järjellä.
(sivusta)
Sen kuolleen perijä on tietenkin hänen puolisonsa. Onhan se nyt ihme, että jotkut sisarukset tulevat jonkun kotitaloa jakamaan. Itse perin aviomieheltäni helsinkiläiskaksion puolikkaan. Olen sen asunnon ajat sitten myynyt ja ostanut isomman, koska olen nykyisin perheenäiti ja tarvitse enemmän tilaa. Ei niillä edesmenneen miehen sisaruksilla nykyiseen perheasuntooni ole mitään jakoja.
On niillä. Kuoltuasi omaisuutesi jaetaan vastaaviin osuuksiin missä omistitte edesmenneen miehesi kanssa. Sinun osuutesi menee lapsillesi ja miehesi osuus menee hänen sukuunsa.
Höpö höpö. Eiköhän minun nykyisellä miehelläni ole enemmän sanavaltaa omaisuuden puolikkaaseen kuin jollain ammoin kuolleen miehen veljellä. Hänen kuollessaan perityn omaisuuden arvo oli ehkä 40 000. Nyt meidän yhteinen omaisuutemme on n. 700 000. Ei todellakaan ole 350 000 kuolleen veljen omaisuutta.
Kun kerran nykyinen omaisuutesi on noin paljon isompi, sinun voisi olla järkevää tehdä jo nyt ositus ex-miehesi veljen (ja mahdollisten muiden sisarusten) kanssa. Tällöin hän tai hänen lapsensa eivät enää olisi kuolinpesän osakkaita siinä vaiheessa, kun sinä kuolet. Muuten he ovat, ja voi tulla aika isoja erimielisyyksiä siitä, kuinka iso osa omaisuudestasi kuuluu ex-miehesi perillisille. Suosittelen ainakin juttelemaan kerran juristin kanssa siitä, miten tilanteessasi kannattaa toimia.
Joo se on totta, kyllä heillä on oikeus periä se exäsi sitten kun sinä kuolet. Mutta eihän heillä tietenkään ole oikeutta siihen omaisuuteen, jota olet kartuttanut sen jälkeen, kun se ensimmäinen miehesi kuoli.
Jos sen exän omaisuuden, joka sinulle häneltä tuli perinnöksi, arvo oli sen 40 tonnia, niin siitä se heidän perintönsä sitten lasketaan. Tosin sitä varmasti tarkastellaan jonkin kertoimen mukaan, voi olla että osuutensa jää hyvinkin pieneksi, mutta kyllä he ovat lapsettoman exäsi toissijaiset perilliset sitten sinunkin kuoltuasi.
On ihan mahdollista, että se exältäsi perimäsi omaisuus katsotaan ikään kuin menetetyksi jos ollaan sitä mieltä, että käytit sen elämiseesi. Eihän voida olettaa, että säilytit sitä omaisuuden osuutta jossain kaikki nämä vuodet vain siksi, että se olisi olemassa.
Mutta lakimies sen selvittää aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on vain sen aikaa ap:n hallussa kun hän on elossa. Hänen kuoltuaan miehen osuus siirtyy takaisin suvulle.
Niin, jos sitä on enää olemassa. Ei ap:lla ole mitään pakkoa sitä säilyttää. Hän ei voi sitä lahjoittaa pois, eikä testamentata kenellekään, mutta myydä hän sen voi.
Voi myydä käypään hintaan, ja silloin saatu raha tulee tilalle, ei muutu muuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on vain sen aikaa ap:n hallussa kun hän on elossa. Hänen kuoltuaan miehen osuus siirtyy takaisin suvulle.
Niin, jos sitä on enää olemassa. Ei ap:lla ole mitään pakkoa sitä säilyttää. Hän ei voi sitä lahjoittaa pois, eikä testamentata kenellekään, mutta myydä hän sen voi.
Voi myydä käypään hintaan, ja silloin saatu raha tulee tilalle, ei muutu muuksi.
Sen rahan voi kuluttaa. Ei voi vaatia, että joku osuus säilytetään vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän avioeron osituspaperitkaan ketään kiinnosta.
Kyllä ne kiinnostavat kovasti siinä vaiheessa, kun ensimmäinen osapuoli eronneesta avioparista kuolee. Ositussopimuksen puuttuminen hankaloittaa selvästi perunkirjoitusta ja perinnönjakoa. Pahimmassa tapauksessa ex-puolisosta tulee kuolinpesän osakas.
Ei puolet lesken omaisuudesta tietenkään, jos tilanne on hyvin eri kuin silloin kun ensimmäinen puoliso kuoli. Mitään perittävää ei myöskään tarvitse olla jäänyt. Sinänsä tämä on hyvin vanhaa lakia ja kaipaisi uudistusta mielestäni.