Lue keskustelun säännöt.
Perin yksin mieheni sukutilan, miehen suku ei täysin hyväksy
15.03.2026 |
Olimme naimisissa, ei lapsia. Mieheni oli hankkinut itselleen jo ennen tapaamistamme sukunsa metsätilan. Kaikki oli hyvin ennen yllättävää poismenoa, tulin hyvin toimeen mieheni suvun kanssa.
Nyt tilanne on muuttunut. Saan vihjailuja että tila kuuluisi alkuperäiseen sukuun. Tai tiedustellaan onko testamenttia tai kuka minut perii, mikä on mielestäni outoa, voisin vielä mahdollisesti saada omiakin lapsia.
Onko kukaan joutunut vastaavaan tilanteeseen. Voisin toki myydä tilan miehen sukulaisille, mutta epäilen onko heillä mahdollisuutta ostaa ja lisäksi haluaisivat varmaan halvalla tai jopa vastineetta. Tilan metsät ovat kuitenkin nykyään arvokkaat.
Mitä teen, keneen voi luottaa. En tiedä metsäasioista juuri mitään.
Kommentit (179)
Näin Suomen laki sen sanoo ja hyvä niin, ihan loogista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin Suomen laki sen sanoo ja hyvä niin, ihan loogista.
Jos menen naimisiin kaikki menköön puolisolle ja sen jälkeen jälkeen hänen suvulleen.
Suvun mainitseminen tässä nollatietoa.
Vierailija kirjoitti:
Suvun mainitseminen tässä nollatietoa.
Tutustu perintökaareen ennen kuin tulet pätemään. Lapsettomilla pareilla suku on olennainen. Jos haluaa suvun olevan nollatieto on tehtävä heidät ohittava testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintökaaressa on muinaisista ajoista kumpuavat idioottimaisuutensa:
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Oli aloitus provo tai ei, niin otetaan kaikki opiksi tästä, että paperit kuntoon! Testamentti, avioehto ja edunvalvontavaltuutus täytyy ehdottomasti olla mietittynä, niin kaikki menee kuten itse haluatte.
Minusta tuo ei ole idioottimaista. Ajatellaan lapsetonta pariskuntaa, jolla on iso omaisuus. Eikö se olisi paljon oudompaa, jos heidän kuolinjärjestyksensä määräisi sen, kumman sukulaisille koko omaisuus menee jälkimmäisen puolison kuoltua? Varsinkin, jos pariskunta kuolee lyhyen ajan sisällä toisistaan?
Tästä syystä isommasta varallisuudesta kannattaa aina määrätä testamentilla. Erityisesti, jos kummallakaan ei ole omia tai yhteisiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suvun mainitseminen tässä nollatietoa.
Tutustu perintökaareen ennen kuin tulet pätemään. Lapsettomilla pareilla suku on olennainen. Jos haluaa suvun olevan nollatieto on tehtävä heidät ohittava testamentti.
Jos lapsettomalla parilla/leskellä ei ole eläessään ollut kiinnostusta, mihin omaisuutensa päätyy, miksi sitä olisi myöhemminkään?
Normaalisti varallisuutta omaavat lapsettomat tekevät lahjoituksia jo eläessään j/tai testamentin määräämään, mihin haluavat varansa joutuvan heidän kuoltuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suvun mainitseminen tässä nollatietoa.
Tutustu perintökaareen ennen kuin tulet pätemään. Lapsettomilla pareilla suku on olennainen. Jos haluaa suvun olevan nollatieto on tehtävä heidät ohittava testamentti.
Jos et tiedä mikä on suku ja miten se eroaa sukulaisuudesta, niin voi voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Kyllä ap voi myydä miehen osuuden (puolet) ja vaikka ryypätä ja pelata myynnistä saadut rahat, mutta hän ei voi testamentata eikä lahjoittaa miehen osuutta kenelläkään.
Näin siis silloin, jos ap on saanut tilan avioliiton ja perintökaaren perusteella ilman testamenttia. Jos mies on testamentannut tilan ap:lle ilman toissijaismääräyksiä, niin silloin ap voi myös lahjoittaa tai testamentata koko tilan.
Jos on perinyt lapsettoman puolisonsa, niin ihan täysi omistaja on, saa myydä onaisuuttaan niin kuin haluaa.
Kyllä, voi myydä tai olla myymättä. Voi vaikka tuhlata kaiken.
Sitten kun ap kuolee joskus, ehkä kymmenien vuosien päästä, hänen jälkeensä tehtävässä perinnönjaossa ensimmäisen puolison omaiset, jos ovat tämän sisaria tai heidän lapsiaan, tulevat mukaan. Mutta se ei ole sitten enää apn murhe.
Periikö ensin kuolleen puolison lähisuku siis tietyn osuuden myöhemmin kuolleen lesken omaisuudesta, oli se mitä tahansa?
Esim. tilukset on myyty ajat sitten, on käyty osakekauppaa ja kryptovaluuttaa hankittu, loma-asunto Espanjasta, voitettu ja hävitty nettipokerissa jn. Miten alkuperäinen "suvun metsätilan" puolikas arvotetaan tuossa vaiheessa?
Sisaruksieni lapset ja lastenlapset puhuvat kotitilasta sukutilana. Sehän perustettiin vasta sodan jälkeen evakoille. Vaari osti sen 60-luvulla. Nykyjulleilla ei ole mitään historiakäsitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää unohtako tekemätöntä ositusta ensimmäisestä avioliitosta.
Tulee vielä exä tai exän leskikin osille. 😁😏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Kyllä ap voi myydä miehen osuuden (puolet) ja vaikka ryypätä ja pelata myynnistä saadut rahat, mutta hän ei voi testamentata eikä lahjoittaa miehen osuutta kenelläkään.
Näin siis silloin, jos ap on saanut tilan avioliiton ja perintökaaren perusteella ilman testamenttia. Jos mies on testamentannut tilan ap:lle ilman toissijaismääräyksiä, niin silloin ap voi myös lahjoittaa tai testamentata koko tilan.
Jos on perinyt lapsettoman puolisonsa, niin ihan täysi omistaja on, saa myydä onaisuuttaan niin kuin haluaa.
Kyllä, voi myydä tai olla myymättä. Voi vaikka tuhlata kaiken.
Sitten kun ap kuolee joskus, ehkä kymmenien vuosien päästä, hänen jälkeensä tehtävässä perinnönjaossa ensimmäisen puolison omaiset, jos ovat tämän sisaria tai heidän lapsiaan, tulevat mukaan. Mutta se ei ole sitten enää apn murhe.
Periikö ensin kuolleen puolison lähisuku siis tietyn osuuden myöhemmin kuolleen lesken omaisuudesta, oli se mitä tahansa?
Esim. tilukset on myyty ajat sitten, on käyty osakekauppaa ja kryptovaluuttaa hankittu, loma-asunto Espanjasta, voitettu ja hävitty nettipokerissa jn. Miten alkuperäinen "suvun metsätilan" puolikas arvotetaan tuossa vaiheessa?
Jos ei ole lapsia, niin aviopuoliso perii. Lesken kuoltua perintö palaa alkuperäiseen sukuun. Näin siinä tapauksessa, jos muuta ei määrätä ensiksi kuolleen testmentissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Miksi tätä on niin paljon alapeukutettu? Vaatii vähän tarkennusta. Lapsettoman vainajan perii leski, jos ovat avioliitossa. Mutta lesken kuoleman jälkeen myös ensin kuolleen perintö menee toissijaisille perillisille. Lukekaa perintökaari ennen kuin peukutatte tai kirjoitatte perintöasioista yhtään mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Kyllä ap voi myydä miehen osuuden (puolet) ja vaikka ryypätä ja pelata myynnistä saadut rahat, mutta hän ei voi testamentata eikä lahjoittaa miehen osuutta kenelläkään.
Näin siis silloin, jos ap on saanut tilan avioliiton ja perintökaaren perusteella ilman testamenttia. Jos mies on testamentannut tilan ap:lle ilman toissijaismääräyksiä, niin silloin ap voi myös lahjoittaa tai testamentata koko tilan.
Jos on perinyt lapsettoman puolisonsa, niin ihan täysi omistaja on, saa myydä onaisuuttaan niin kuin haluaa.
Kyllä, voi myydä tai olla myymättä. Voi vaikka tuhlata kaiken.
Sitten kun ap kuolee joskus, ehkä kymmenien vuosien päästä, hänen jälkeensä tehtävässä perinnönjaossa ensimmäisen puolison omaiset, jos ovat tämän sisaria tai heidän lapsiaan, tulevat mukaan. Mutta se ei ole sitten enää apn murhe.
Periikö ensin kuolleen puolison lähisuku siis tietyn osuuden myöhemmin kuolleen lesken omaisuudesta, oli se mitä tahansa?
Esim. tilukset on myyty ajat sitten, on käyty osakekauppaa ja kryptovaluuttaa hankittu, loma-asunto Espanjasta, voitettu ja hävitty nettipokerissa jn. Miten alkuperäinen "suvun metsätilan" puolikas arvotetaan tuossa vaiheessa?
Onko jotenkin tärkeää, että puolisolta saatu perintö päätyy sinun lähisuvullesi sen sijaan että molempien sukulaiset perivät oman sukulaisensa? Kyllähän sen voi halutessaan piilottaa niin ettei sitä löydy. En ryhtyisi mokomaan paitsi tilanteessa jossa minulla olisi jotain hampaankolossa puolisoni sukulaisia kohtaan. Paras olisi vielä molempien eläessä tehdä keskenäinen testamentti, jossa vielä määrätään, mihin omaisuus päätyy kun jäljellejäänytkin kuolee. Tai sitten tekee kuten me, hankkii rintaperillesen, niin mokomasta ei tarvitse huolehtia. Jos ei halua tai voi saada lapsia, niin myös adoptio on yhtä pätevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Miksi tätä on niin paljon alapeukutettu? Vaatii vähän tarkennusta. Lapsettoman vainajan perii leski, jos ovat avioliitossa. Mutta lesken kuoleman jälkeen myös ensin kuolleen perintö menee toissijaisille perillisille. Lukekaa perintökaari ennen kuin peukutatte tai kirjoitatte perintöasioista yhtään mitään!
Tätä on alapeukutettu siksi, että siinä on väitetty, että leski ei saisi myydä miehen osuutta tilasta. Se ei pidä paikkaansa. Leski saa myydä sen ja halutessaan tuhlata kaikki rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Kyllä ap voi myydä miehen osuuden (puolet) ja vaikka ryypätä ja pelata myynnistä saadut rahat, mutta hän ei voi testamentata eikä lahjoittaa miehen osuutta kenelläkään.
Näin siis silloin, jos ap on saanut tilan avioliiton ja perintökaaren perusteella ilman testamenttia. Jos mies on testamentannut tilan ap:lle ilman toissijaismääräyksiä, niin silloin ap voi myös lahjoittaa tai testamentata koko tilan.
Jos on perinyt lapsettoman puolisonsa, niin ihan täysi omistaja on, saa myydä onaisuuttaan niin kuin haluaa.
MUTTA EI SAA LAHJOITTAA TAI TESTAMENTATA, FATTAR DU DET?
Miten tuo osuus määritellään vaikka 50 vuotta myöhemmin. Til on myyty jo 40 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Miksi tätä on niin paljon alapeukutettu? Vaatii vähän tarkennusta. Lapsettoman vainajan perii leski, jos ovat avioliitossa. Mutta lesken kuoleman jälkeen myös ensin kuolleen perintö menee toissijaisille perillisille. Lukekaa perintökaari ennen kuin peukutatte tai kirjoitatte perintöasioista yhtään mitään!
Kyllä voi mieheltä perityn omaisuuden myydä. Ainoastaan lahjoittaminen ja testamenttaus on kielletty. Kaikki muu on sallittu, mukaanluettuna myyminen. Lue tarkemmin se perintökaari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat juristin ja myyt sen pois.
Miehen osuutta ei voi myydä pois. Puolet tuosta on korvamerkitty miehen suvulle. Ei voi edes testamentata pois.
Kyllä ap voi myydä miehen osuuden (puolet) ja vaikka ryypätä ja pelata myynnistä saadut rahat, mutta hän ei voi testamentata eikä lahjoittaa miehen osuutta kenelläkään.
Näin siis silloin, jos ap on saanut tilan avioliiton ja perintökaaren perusteella ilman testamenttia. Jos mies on testamentannut tilan ap:lle ilman toissijaismääräyksiä, niin silloin ap voi myös lahjoittaa tai testamentata koko tilan.
Jos on perinyt lapsettoman puolisonsa, niin ihan täysi omistaja on, saa myydä onaisuuttaan niin kuin haluaa.
Kyllä, voi myydä tai olla myymättä. Voi vaikka tuhlata kaiken.
Sitten kun ap kuolee joskus, ehkä kymmenien vuosien päästä, hänen jälkeensä tehtävässä perinnönjaossa ensimmäisen puolison omaiset, jos ovat tämän sisaria tai heidän lapsiaan, tulevat mukaan. Mutta se ei ole sitten enää apn murhe.
Periikö ensin kuolleen puolison lähisuku siis tietyn osuuden myöhemmin kuolleen lesken omaisuudesta, oli se mitä tahansa?
Esim. tilukset on myyty ajat sitten, on käyty osakekauppaa ja kryptovaluuttaa hankittu, loma-asunto Espanjasta, voitettu ja hävitty nettipokerissa jn. Miten alkuperäinen "suvun metsätilan" puolikas arvotetaan tuossa vaiheessa?
Kun ap joskus kuolee, hänen silloinen omaisuutensa pannaan puoliksi apn ja hänen entisen puolisonsa lähisukulaisten kesken, jos heitä on edelleen elossa. Näin siis periaatteessa.
Jos kuitenkin ap omalla toiminnallaan kuten tuloillaan tai sijoituksillaan on olennaisesti lisännyt omaisuuden määrää, on hänen perillisillään oikeus vaatia suurempaa osaa pesän varoista.
Tila myyntiin ja rahat käyttöön.
Kyllä, voi myydä tai olla myymättä. Voi vaikka tuhlata kaiken.
Sitten kun ap kuolee joskus, ehkä kymmenien vuosien päästä, hänen jälkeensä tehtävässä perinnönjaossa ensimmäisen puolison omaiset, jos ovat tämän sisaria tai heidän lapsiaan, tulevat mukaan. Mutta se ei ole sitten enää apn murhe.